Nykytutkimusten perusteella 5G:stä ei tarvitse olla huolissaan. Sen vaikutuksista ei tiedetä kuitenkaan vielä riittävästi.

Ihminen pelkää uusia, tuntemattomia asioita luonnostaan. Tämä pätee myös uusien teknologioiden tullessa käyttöön. Korkealaatuinen tiede tuo uskottavuutta tämänkin asian ymmärtämiseen, vastaa säteilybiologian apulaisprofessori Jonne Naarala Itä-Suomen yliopistosta.

Radiotaajuisen säteilyn, kansanomaisesti ”kännykkäsäteilyn”, biologisten vaikutusten tietämys perustuu pääosin 2G-, 3G- ja 4G-taajuusalueilla tehtyihin tutkimuksiin, joita on tehty jo yli 30 vuoden ajan. Voimakkaat radiotaajuiset kentät aiheuttavat hyvin tunnettuja lämpövaikutuksia kudoksissa. Kudosten lämpeneminen 1–2 °C voi aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia, kuten uupumista tai lämpöhalvauksen.

Ihminen kuitenkin altistuu hyvin harvoin voimakkaille radiotaajuisille kentille, jotka aiheuttaisivat kehoon yli 1 °C:een lämmönnousun.

Ihminen altistuu hyvin harvoin voimakkaille radiotaajuisille kentille, jotka aiheuttaisivat kehoon yli 1 °C:een lämmönnousun.

Jos radiotaajuinen säteily on hyvin voimakasta, siitä aiheutuu ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja. Solu- ja eläinkokeissa on todettu, että voimakkaat radiotaajuiset kentät aiheuttavat muun muassa muutoksia hermosolujen toimintaan, veri-aivoesteen läpäisevyyden kasvua, silmävaurioita, immuunijärjestelmän ja verenkuvan muutoksia ja lisääntymisterveydellisiä vaikutuksia.

Kun radiotaajuisten kenttien voimakkuus on pientä, on tutkimuksissa raportoitu lämpenemisestä riippumattomia vaikutuksia. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia ja lämpötilasta riippumattomien vaikutusten mekanismit huonosti tunnettuja. Säteilyn aiheuttamien ja lämpötilasta johtuvien solumuutosten erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa.

Nykyisiä solutason tutkimuksia tarkastellessa 5G:stä ei tarvitse olla huolissaan. Tällä hetkellä aiheesta on tehty kuitenkin vielä melko vähän solu- ja molekyylitason tutkimuksia. Vasta lisätutkimukset pystyvät tarjoamaan parempaa ja luottavampaa tietoa mahdollisista biologisista vaikutuksista.

Tutkimustyötä tehdään tällä hetkellä hyvin erilaisilla menetelmillä ja laitteistoilla, mikä aiheuttaa paljon ristiriitaisuuksia tutkimustuloksiin. 5G:n biologisten vaikutusten tutkiminen hyvin toteutetuilla tutkimusasetelmilla ja yhteinäisesti säädetyillä solualtistuslaitteistoilla korostuu jatkossa laadukkaan ja vertailukelpoisen aineiston keräämiseksi.

Muu säteily 5G:tä vaarallisempaa

5G:n vaikutuksista ei tiedetä vielä tarpeeksi. Nykytutkimusten ja -tietojen perusteella 5G ei näyttäisi eroavan muista langattomista viestintäjärjestelmistä vaarallisuuden osalta.

Muihin säteilyriskeihin kuten esimerkiksi radon-, röntgen-, gamma- ja UV-säteilyyn verrattuna, 5G:n vaikutukset ovat todennäköisesti mitättömiä.

– Ihminen pelkää luonnostaan sitä, mitä ei kunnolla tunne. Tätä tapahtuu lähes aina uusien teknologioiden ilmaantuessa. Lähes kaikki käyttävät kännyköitä ja WiFiä eli nämä teknologiat ovat meitä kaikkia ”lähellä”, apulaisprofessori Jonne Naarala muistuttaa.

Kaikki kyllä tietävät, että kännykät ja tukiasemat säteilevät, mutta säteilyn ominaisuuksista tietävät tarpeeksi vain harvat. Melko usein radiotaajuisten kenttien ionisoimaton säteily sekoitetaan ionisoivaan säteilyyn (esimerkiksi röntgen- tai gammasäteilyyn), jonka biologiset ja terveysvaikutukset ovat selvästi vakavampia.

Kaikki kyllä tietävät, että kännykät ja tukiasemat säteilevät, mutta säteilyn ominaisuuksista tietävät tarpeeksi vain harvat.

– Ihmisten tulisikin ymmärtää säteilylajit ja niiden erot, jotta biologisten vaikutusten ja terveysvaikutusten synty voitaisiin ymmärtää. Myös säteilyaltistuminen pitäisi osata suhteuttaa oikein muihin riskeihin verrattuna, Naarala huomauttaa.

Kysymyksen lähetti Mikko Rantalainen. Artikkelia varten haastateltiin säteilybiologian apulaisprofessori Jonne Naaralaa, joka toimii Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen varajohtajana Itä-Suomen yliopistossa.

Säteilyradio-sarjassa perehdytään säteilyyn ja sen turvallisuuteen tai vaarallisuuteen.