Hyppää pääsisältöön

Hyvä kysymys: Onko 5G-tekniikan säteily vaarallista?

Jo kolmella neljästä esikoulu- ja alakouluikäisestä lapsesta on älypuhelin.
Jo kolmella neljästä esikoulu- ja alakouluikäisestä lapsesta on älypuhelin. Kuva: Yle, MOT älypuhelimet,säteily

Nykytutkimusten perusteella 5G:stä ei tarvitse olla huolissaan. Sen vaikutuksista ei tiedetä kuitenkaan vielä riittävästi.

Ihminen pelkää uusia, tuntemattomia asioita luonnostaan. Tämä pätee myös uusien teknologioiden tullessa käyttöön. Korkealaatuinen tiede tuo uskottavuutta tämänkin asian ymmärtämiseen, vastaa säteilybiologian apulaisprofessori Jonne Naarala Itä-Suomen yliopistosta.

Radiotaajuisen säteilyn, kansanomaisesti ”kännykkäsäteilyn”, biologisten vaikutusten tietämys perustuu pääosin 2G-, 3G- ja 4G-taajuusalueilla tehtyihin tutkimuksiin, joita on tehty jo yli 30 vuoden ajan. Voimakkaat radiotaajuiset kentät aiheuttavat hyvin tunnettuja lämpövaikutuksia kudoksissa. Kudosten lämpeneminen 1–2 °C voi aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia, kuten uupumista tai lämpöhalvauksen.

Ihminen kuitenkin altistuu hyvin harvoin voimakkaille radiotaajuisille kentille, jotka aiheuttaisivat kehoon yli 1 °C:een lämmönnousun.

Ihminen altistuu hyvin harvoin voimakkaille radiotaajuisille kentille, jotka aiheuttaisivat kehoon yli 1 °C:een lämmönnousun.

Jos radiotaajuinen säteily on hyvin voimakasta, siitä aiheutuu ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja. Solu- ja eläinkokeissa on todettu, että voimakkaat radiotaajuiset kentät aiheuttavat muun muassa muutoksia hermosolujen toimintaan, veri-aivoesteen läpäisevyyden kasvua, silmävaurioita, immuunijärjestelmän ja verenkuvan muutoksia ja lisääntymisterveydellisiä vaikutuksia.

Kun radiotaajuisten kenttien voimakkuus on pientä, on tutkimuksissa raportoitu lämpenemisestä riippumattomia vaikutuksia. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia ja lämpötilasta riippumattomien vaikutusten mekanismit huonosti tunnettuja. Säteilyn aiheuttamien ja lämpötilasta johtuvien solumuutosten erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa.

Nykyisiä solutason tutkimuksia tarkastellessa 5G:stä ei tarvitse olla huolissaan. Tällä hetkellä aiheesta on tehty kuitenkin vielä melko vähän solu- ja molekyylitason tutkimuksia. Vasta lisätutkimukset pystyvät tarjoamaan parempaa ja luottavampaa tietoa mahdollisista biologisista vaikutuksista.

Tutkimustyötä tehdään tällä hetkellä hyvin erilaisilla menetelmillä ja laitteistoilla, mikä aiheuttaa paljon ristiriitaisuuksia tutkimustuloksiin. 5G:n biologisten vaikutusten tutkiminen hyvin toteutetuilla tutkimusasetelmilla ja yhteinäisesti säädetyillä solualtistuslaitteistoilla korostuu jatkossa laadukkaan ja vertailukelpoisen aineiston keräämiseksi.

Muu säteily 5G:tä vaarallisempaa

5G:n vaikutuksista ei tiedetä vielä tarpeeksi. Nykytutkimusten ja -tietojen perusteella 5G ei näyttäisi eroavan muista langattomista viestintäjärjestelmistä vaarallisuuden osalta.

Muihin säteilyriskeihin kuten esimerkiksi radon-, röntgen-, gamma- ja UV-säteilyyn verrattuna, 5G:n vaikutukset ovat todennäköisesti mitättömiä.

– Ihminen pelkää luonnostaan sitä, mitä ei kunnolla tunne. Tätä tapahtuu lähes aina uusien teknologioiden ilmaantuessa. Lähes kaikki käyttävät kännyköitä ja WiFiä eli nämä teknologiat ovat meitä kaikkia ”lähellä”, apulaisprofessori Jonne Naarala muistuttaa.

Kaikki kyllä tietävät, että kännykät ja tukiasemat säteilevät, mutta säteilyn ominaisuuksista tietävät tarpeeksi vain harvat. Melko usein radiotaajuisten kenttien ionisoimaton säteily sekoitetaan ionisoivaan säteilyyn (esimerkiksi röntgen- tai gammasäteilyyn), jonka biologiset ja terveysvaikutukset ovat selvästi vakavampia.

Kaikki kyllä tietävät, että kännykät ja tukiasemat säteilevät, mutta säteilyn ominaisuuksista tietävät tarpeeksi vain harvat.

– Ihmisten tulisikin ymmärtää säteilylajit ja niiden erot, jotta biologisten vaikutusten ja terveysvaikutusten synty voitaisiin ymmärtää. Myös säteilyaltistuminen pitäisi osata suhteuttaa oikein muihin riskeihin verrattuna, Naarala huomauttaa.

Kysymyksen lähetti Mikko Rantalainen. Artikkelia varten haastateltiin säteilybiologian apulaisprofessori Jonne Naaralaa, joka toimii Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen varajohtajana Itä-Suomen yliopistossa.

Säteilyradio-sarjassa perehdytään säteilyyn ja sen turvallisuuteen tai vaarallisuuteen.

Kysy hyvä kysymys!

Mihin kysymykseen haluaisit kuulla vastauksen tutkijalta? Lähetä kysymyksesi meille, niin selvitämme vastauksen.

  • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

    Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

    Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?

  • Hyvä kysymys: Mistä täit tulivat ja miksei niitä pystytä kukistamaan?

    Täit ovat eläneet ihmisen rinnalla aina.

    Muutaman millimetrin kokoiset täit ovat aina eläneet ihmisen rinnalla. Niiden elinikä on vain kuukauden, mutta ne lisääntyvät nopeasti. Täit ovat jäytiäisistä kehittynyt hyönteisryhmä, joka on erikoistunut elämään nisäkkäiden pintaloisina ja imemään verta. Noin viidesosalla nisäkkäistä on täitä, mutta muutamilta nisäkäsryhmiltä ne puuttuvat kokonaan.

  • Elon Muskin uusi jättiraketti ei räjähtänyt – kolme prototyyppiä jo tuhoutunut

    Starship olisi vallankumous avaruustoiminnassa.

    Vaikka äkkiväärä teknoguru Elon Musk on viime päivinä purkanut koronaturhautumistaan kovasti twitterissä, on hänellä myös syytä iloon. Perustamansa avaruusyhtiö SpaceX:n uusi superraketti läpäisi juuri kriittisen testin ja jopa konservatiivinen Nasa näytti yhtiön hurjille kuusuunnitelmille vihreää valoa.

Uusimmat sisällöt - Tiede