Mira Pelo
Yle
Etätöiden ja lastenhoidon yhdistelmä jatkuu vielä monissa kodeissa. Viisihenkisen helsinkiläisperheen kotona pyöritetään nyt kahta työpaikkaa, koulua ja päiväkotia. Mikä avuksi, kun jokainen etäpalaveri aiheuttaa stressiä ja päivät ovat toisinaan yhtä selviytymistaistelua? Lue psykologin neuvot, miten arjesta voisi saada siedettävämpää ja nappaa leikkivinkit koko perheen iloksi.
Niin sanottuna virka-aikana Akgülin perheessä ei ole ylimääräisiä minuutteja. Joka päivä menee hermot ja tulee tilanteita, kun kaikki tuntuu kaatuvan. Molempien vanhempien pitäisi olla yhtä aikaa tärkeässä palaverissa ja samalla kaikki kolme lasta tarvitsevat apua.
– Arkipäivisin on sellainen olo kuin uisimme niin lujaa kuin pystymme, ja päät pysyvät juuri ja juuri pinnalla. Onneksi iltaisin ja viikonloppuisin helpottaa, Anna ja Cagri Akgül kuvailevat ajatuksiaan nykyisestä arjesta etätöiden ja lastenhoidon ristitulessa.
Nyt on yksi kakkapyllyn pyyhkiminen, palaan pian.
Työskentelyhetket ovat nykyään monessa perheessä lyhyitä pätkiä, jolloin hommia tehdään näppäimistö sauhuten, kunnes tulee taas uusi keskeytys.
– Joku on jatkuvasti nälkäinen tai vessasta kuuluu “pyyhkimään”. Sitten ei auta kuin kesken palaverin kertoa, että nyt on yksi kakkapyllyn pyyhkiminen, palaan pian, Anna nauraa.
Vanhemmat yrittävät järjestää palaverinsa eri aikoihin tai pienimmän lapsen päiväunihetkiin. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Silloin turvaudutaan ipadiin tai kaivetaan esiin joku mielenkiintoinen lelu, jolla pieninkin jaksaa leikkiä ainakin 20 minuutin pätkän. Oma piha on pelastanut nyt monessa hetkessä, muovailuvaha, taikahiekka ja legot ovat olleet kovassa käytössä.
Arjen ei tarvitse olla täydellistä, mutta se voi olla siedettävää
Kun kotona on kaksi töitä tekevää vanhempaa, 9-vuotias koululainen, 6-vuotias eskarilainen ja 2,5-vuotias taapero, menee ruokaakin paljon ja ihan jatkuvasti.
Jotta nopeaa arkiruokaa olisi helposti saatavilla, kokataan Akgülin perheessä edellisen päivällisen jämät seuraavan päivän lounaaksi, syödään välillä valmisruokia ja turvaudutaan Cagrin kaveriporukan WhatsApp-ryhmän nopeiden ruokien ohjeisiin.
– Ruokailut haukkaavat arjesta todella ison osan, mutta toisaalta ne ovat myös niitä kivoja yhteisiä hetkiä. Pyrimme työkiireistä huolimatta istumaan lasten kanssa saman pöydän ääreen lounaalle, päivälliselle ja iltapalalle.
Tilanne ei ole millään tavalla normaali.
Palvelumuotoilua ja digitaalista suunnittelua tekevälle Cagrille etätyö ja -palaverit ovat osa normaalia työarkea. Nyt kun saman katon alla pyöritetään kahta työpaikkaa, koulua ja päiväkotia, on päivien kulkua mahdoton suunnitella tarkasti.
Jokainen aikataulutettu etäpalaveri on pienimuotoinen stressi. Ikinä ei tiedä, miten palaveri käytännössä onnistuu ja kuinka monta keskeytystä sen aikana tulee. Toisaalta Cagria huolestuttaa myös, mitä lapset ajattelevat päivät tietokoneella istuvista vanhemmista.
– Tilanne ei ole millään tavalla normaali. Varsinkaan pienemmät pojat eivät aivan ymmärrä, miksi olemme kotona, mutta emme niin läsnä kuin vaikkapa vapaapäivinä, Cagri pohtii.
Psykologi Leea Mattila kannustaa jokaista perhettä löytämään omat toimivat tavat selviytyä uudenlaisesta arjesta. Nyt ei tarvitse etsiä uusia ja hienoja koko perheen toimintamalleja vaan ennemminkin etsiä keinoja tehdä tämänhetkisestä arjesta siedettävää.
Klikkaa laatikkoa ja lue neuvot poikkeusarkeen: Puhukaa omista tarpeistanne ja etsikää kompromisseja. Jos kotona on kaksi vanhempaa, miettikää, voisitteko vuorotella vetovastuuta. Sopikaa, milloin toisella on aikaa reagoida esimerkiksi seuraavan tunnin ajan lasten tarpeisiin. Näin ainakin toinen saa selkeän keskittymisrauhan työntekoon. Varsinkin pienemmillä lapsilla on pitkän yön jälkeen korostunut yhteydentarve vanhempiin. Siksi esimerkiksi aamun ensimmäisen tunnin voisi yrittää pyhittää lapsille. Jos lapsi saa heti aamusta yhteisen hetken vanhemman kanssa, voi aamupäivä sujua paremmin. Nyt ei vaadita täydellistä vanhemmuutta. Miettikää, minkä verran pystyisitte tinkimään vaatimustasostanne kaiken suhteen. Väliaikainen ruutuajan lisäys tai valmisruokien syöminen ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa. Tehkää arkeenne muutoksia koko perheen yhteisen hyvän eteen. Hellyyden määrään kannattaa nyt kiinnittää erityistä huomiota. Päivän aikana tulevia ristiriitoja, harmeja ja pettymyksiä on tärkeä kompensoida vapaahetkien hyvällä ololla. Antakaa lapsille paljon syliaikaa ja panostakaa hoivan antamiseen ja lähellä oloon varsinkin vapaa-ajalla. Nykyinen tilanne ja poikkeusaika on tärkeää sanoittaa lapsille heidän ikätasonsa mukaan. Hyvin pienillekin kannattaa selkeästi kertoa, että nyt ollaan kotona, ettei kukaan sairastuisi liikkeellä olevaan ja helposti tarttuvaan koronapöpöön. Kouluikäisten kanssa voi käydä laajempiakin keskusteluita ja opettaa heille käsienpesua. Varsinkin isommat lapset tarvitsevat muuttuneessa arjessa paljon tukea. Ideoikaa lapsen kanssa, mitä hän voisi tehdä yksin ja mitä toisaalta voitte tehdä yhdessä, kun siihen on tilaisuus. Lapsen kanssa on tärkeää jutella tunteista. Mitä hän tällä hetkellä käy läpi? Miltä tuntuu olla pois harrastuksista tai koulusta? Miten hän kaipaa ystäviään? On tärkeää eläytyä lapsen harmiin ja ahdistukseen ja toisaalta vakuuttaa, että tilanne vielä muuttuu. Toivon ylläpitäminen on tärkeää. Tuomitsevuus toisia kohtaan ei auta ketään. Nyt tarvitaan yhteisöllisyyttä, toisiin eläytymistä ja myötätuntoa meiltä kaikilta.
Näillä psykologin vinkeillä poikkeusarki voi olla siedettävämpää
1. Kommunikoikaa ja neuvotelkaa.
2. Vuorotelkaa vastuiden kanssa.
3. Täyttäkää lasten rakkausakut heti aamusta.
4. Laskekaa rimaa.
5. Lisätkää hellyyden määrää.
6. Sanoittakaa perheenne nykyistä arkea lapsille.
7. Keskustelkaa lasten kanssa ja olkaa heidän tukena.
8. Muistakaa myötätunto!
Arki on rankkaa, mutta ei kamalaa
Samaan aikaan, kun toisten perheiden arki rullaa kotona edes jotenkuten, elää moni aikuinen ja lapsi tällä hetkellä tukalassa tilanteessa. Eriarvoisuus kasvaa ja korjaavaa työtä tulee olemaan jatkossa entistä enemmän, psykologi Leea Mattila muistuttaa.
Saman on työssään huomannut Anna Akgül, joka opettaa suomea toisena kielenään puhuvia lapsia.
– Kaikessa muussa voin nyt laskea rimaa, mutta en työssäni. Jos ikinä, niin nyt moni lapsi tarvitsee entistä enemmän apua.
Meillä kaikilla on omat haasteemme tässä arjessa.
Akgulin perheessä poikkeusarjen ensimmäiset viikot olivat selkeästi haastavampia. Vanhemmilla oli töitä enemmän kuin olisi ehtinyt tehdä, lapset tarvitsivat sopeutumisaikaa ja samaan aikaan koko perhe opetteli, mitkä tavat toimivat uudessa tilanteessa. Nyt arki rullaa jo paljon paremmin. On rankkaa, mutta ei kamalaa.
Ristiriitoja on syntynyt lähinnä siitä, kumpi vanhemmista luopuu töistään aina kun lapset keskeyttävät, sillä kummankin pitäisi pystyä keskittymään tärkeään työtehtävään.
– Meillä kaikilla on omat haasteemme tässä arjessa. Meidän pitää olla toistemme tukena. Nostan hattua esimerkiksi yksinhuoltajille, joiden arki on varmasti kaksinverroin raskaampaa kuin meillä kahden vanhemman perheessä, Anna miettii.
Annan mies Cagri lisää, että nykyisessä poikkeusarjessa tarvitaan entistä enemmän joustoa, kommunikointia ja taitoa lukea tilanteita. Rimaa on ollut pakko laskea eikä perfektionismi oikein sovi nykyiseen arkeen. Tärkeämpää on kodin kiva ilmapiiri.
Jokapäiväiset ristiriidat ovat pieniä ja uudenlainen arki on ennemminkin tiivistänyt niin parisuhdetta kuin koko perhettä.
– Olemme tottuneet muutenkin viettämään todella tiiviisti aikaa koko perheen kesken. En voi siis sano, että tämä nykyinen arki olisi ihan hirveää, Anna sanoo.
Taas on selvitty yhdestä viikosta
Annaa ja Cagria naurattaa ajatus omasta ajasta tai pariskunnan yhteisistä kahdenkeskisistä hetkistä. Niitä ei nyt ole. Sen sijaan on perheen yhteiset illat ja viikonloput, jolloin koko porukka on yhdessä vapaalla.
Akgülin perheen viikonloppu alkaa yhteisellä leffaillalla. Myös luonnossa liikkumisesta on tullut entistä tärkeämpää.
– Viikonloput ovat vapaita hetkiä, jolloin läppärit pysyvät kiinni. Silloin lapsetkin huomaavat, että on viikonloppu ja vapaa. Se on tärkeää myös meille itsellemme, Cagri pohtii.
– Perjantaisin huokaamme, että taas on selvitty yhdestä viikosta, Anna lisää.
Klikkaa laatikkoa ja nappaa talteen ilahduttavat leikkivinkit:
12 leikkivinkkiä sisälle ja ulos
Eevamaija Paljakka Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kannustaa vanhempia kiireenkin keskellä heittäytymään leikkiin lasten kanssa. Yksinkertaisimmillaan leikki on yhteisen ilon jakamista.
Hetki leikkisyyttä päivässä on parasta tunneliimaa aikuisen ja lapsen välillä. Yhdessä koettu nauru ja ilo antavat lapselle luottamusta tulevaan sekä toivoa siitä, että monenlaisesta elämässä selvitään. Leikkisiä hetkiä voi ripotella tavallisen arjen sekaan.
1. Aamupala/iltapala -kahvila
Lapset perustavat aamu- tai iltapalakahvilan. Lapset suunnittelevat itse annokset ja laativat menun. Maksu suoritetaan halauksin.
2. Aikakone
Tehdään yhdessä matka tulevaisuuteen. Kirjoitetaan kirje perheellemme 10 vuoden päähän. Ennustetaan missä kukakin on, mitä tekee, harrastaa, mistä pitää, unelmoi… Kerrotaan tietysti terveiset myös tästä ajasta. Suljetaan kirje ja päätetään yhdessä, milloin ja missä se tarkalleen ottaen avataan 10 vuoden päästä.
3. Arvaa kuka
Jokainen keksii vuorollaan mielessään jonkun kaikkien perheenjäsenten tunteman hahmon (sukulainen, julkisuuden henkilö, satuhahmo tms.). Muut yrittävät keksiä, kuka hahmo on, kysymällä kysymyksiä, johon voi vastata kyllä/ei -vastauksin. Ensimmäisenä arvannut saa olla uusi arvuuttaja.
4. Korona-päiväkirja
Yhdessä on hauska pitää päiväkirjaa siitä, mitä kaikkea korona-aikana ehdittiin tehdä yhdessä. Kerätkää päiväkirjaan kuvia, piirroksia, sanoja, tarinoita tai kirjoittakaa päivästä vaikka yhteinen räppi!
5. Laulupantomiimi
Esitetään joku tuttu laulu pantomiimina, toiset arvaavat. Esittäjiä voi olla kerralla kaksikin riippuen mukana olijoiden määrästä. Tämä toimii myös etäleikkinä laitteiden välityksellä.
6. Lautapeli-turnaus
Jokainen valitsee oman lempilautapelinsä. Pelataan pelit vuoron perään. Kustakin pelistä voittaja saa 3 p, toiseksi tullut 2 p, kolmanneksi tullut 1 p. Lasketaan pisteet turnauksen lopuksi. Keksitään ennen turnausta palkinnot kaikille osallistujille sijoituksen mukaan.
7. Levyraati
Jokainen kuunteluttaa oman suosikkikappaleensa muilla, sitten annetaan vuorotellen pisteet sekä perustelut pisteille. Askarrelkaa halutessanne numerokyltit leikkiä varten. Julistetaan voittaja ja tanssitaan villisti voittajan tahtiin.
8. Piiloleikki
Ei ole vanhan kunnon piiloleikin voittanutta! Yksi laskee, muut menevät sillä aikaa piiloihin. Jos tilaa on enemmän (esim. ulkona), voi leikkiä Sillit purkissa -versiota, jossa yksi menee piiloon ja muut alkavat etsiä. Kun joku löytää piiloutuneen, löytäjä menee piiloon mukaan. Vähitellen piilossa olijat lisääntyvät ja ehkä lopulta viimeinenkin löytää piilopaikan.
9. Seuraa johtajaa
Lähdetään ulkoilemaan niin, että ollaan vuoron perään joukon johtajia. Johtaja kulkee jonon ensimmäisenä ja saa määritellä miten liikutaan ja minne mennään. Liikkua voi esimerkiksi yhdellä jalalla hyppien, takaperin, spurtaten, hiipien, marssien, vastaantulevat puut kiertäen, vastaantulijoille kumarrellen, taputtaen, käsiä ylhäällä heilutellen, laulaen – no hei, ihan juuri niin kuin johtaja haluaa!
10. Saippuakuplaleikki
Yksi joukosta puhaltaa saippuakuplia, muut yrittävät saada saippuakuplat kiinni ennen kuin ne karkaavat. Leikkiin voi lisätä haastetta sopimalla, millä ruumiinosalla kuplan saa rikkoa (pikkurilli, kyynärpää, nenä, jalka, polvi).
11. Banaani- tai porkkanahippa
Valitaan yksi hipaksi. Kun hippa saa jonkun kiinni, kiinni jäänyt nostaa kädet ilmaan “banaaniksi”. Toiset leikkijät voivat pelastaa hänet avaamalla kädet eli kuorimalla banaanin auki. Porkkana tehdään nostamalla kädet ilmaan (varsi) ja menemällä kyykkyyn (maahan). Porkkana pelastetaan nostamalla porkkana "maasta". Pelastaessa leikkijä on turvassa.
Mitä muita hedelmiä tai vihanneksia keksitte hippaleikkiin?
12. Maa meri taivas
Piirretään maahan kolme viivaa: maa, meri ja taivas. Yksi porukasta valitaan leikin vetäjäksi. Leikkijät asettuvat viivalle ja vetäjä huutaa jonkun kolmesta, jolloin leikkijät juoksevat huudetulle viivalle – tai jäävät paikalleen. Jos halutaan kisailla, väärälle viivalle juossut tai viimeiseksi viivalle ehtinyt putoaa. Leikkiä voi myös leikkimisen riemusta, jolloin kukaan ei putoa! Leikkiä voi varioida huutamalla "yhdellä jalalla maahan", "takaperin taivaaseen" jne.
Lisää ohjelmasta
