Hyppää pääsisältöön

Korona I: Taistelu tuntematonta vastaan - käsikirjoitus

Päivi Toivonen, kätilö, TAYS: Mun poika sanoi mulle, äiti, mä annan sulle pusun, jos sä et tuukkaan enää kotiin.
Anne: Soitin sitten taas terveyskeskussairaalaan, että nyt nyt on pakko tehdä jotain, että tää tää mies kuolee käsiin täällä.
Riikka Rantalahti, sairaanhoitaja, HUS, teho-osasto ja Emilia Lehtimäki,sairaanhoitaja, HUS, teho-osasto: suojamaskit ovat 6 v vanhat, niistä tulee ihottumaa, ne hajoavat käsiin.
Tuomas Aivelo, tautiekologian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto: Tää on nyt vaarallisin tauti sataan vuoteen.

Korona I: Taistelu tuntematonta vastaan

Uudenvuoden aattona maailman terveysjärjestö WHO saa varoituksen Kiinasta. Wuhanin kaupungissa on useita epätavallisia keuhkokuumetapauksia.
Suomessa ja kaikkialla muuallakin uutta vuotta juhlitaan kuten aina ennenkin. Kukaan ei tässä vaiheessa voi aavistaa, että tuntematon virus tulee mullistamaan meidän kaikkien elämän.

7.1.2020

Tammikuun alussa tutkijat kertovat löytäneensä uuden koronaviruksen. Myöhemmin virus saa nimen sars-cov-2.

Suomen terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL kertoo siitä heti tuoreeltaan.

THL SITAATTI: ”Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla. " 9.1.2020

11.1

Kiina kertoo ensimmäisestä kuolemantapauksesta. Pian sen jälkeen virus leviää Kiinan ulkopuolelle Aasiaan.

KARTTA 20.1.

Maailman terveysjärjestön mukaan uusi virus on uhka vain Kiinassa.
Myös Suomen terveysviranomainen THL ottaa rauhallisesti.

THL SITAATTI: Tapausten todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni. 20.1.2020

Viikkoa myöhemmin virus on jo levinnyt muun muassa Yhdysvaltoihin, Ranskaan ja Kanadaan.

Kartta: 27.1.

29.1.

Suomessa ensimmäinen koronavirustartunta todetaan tammikuun lopussa Lapissa. Kyseessä on kiinalainen turisti Wuhanin alueelta.

THL:n sitaatti: Taudin leviämisen riski Suomessa on edelleen hyvin pieni, joten ei kannata huolestua. 29.1.2010

30.1.

Päivää myöhemmin maailman terveysjärjestö WHO muuttaa kantaansa. Se julistaa maailmanlaajuisen hätätilan koronaviruksen takia.

Levinnäisyys maailmalla 30.1: 7 823 tartuntaa, kuolleita 170
Lähde: Euroopan tartuntavirasto ECDC

Euroopassa helmikuun alku näyttää toiveikkaalta.
Mutta hiihtolomien jälkeen alkaa tapahtua.
Lomailijoiden myötä koronavirus leviää kaikkiin Pohjoismaihin.

Italia eristää ensimmäisenä maana Euroopassa useita kuntia asukkaineen.

Sittaatti: Ihmisten liikkumisen rajoittaminen (...) ei johda hyviin lopputuloksiin. 24.2 THL:n johtaja Mika Salminen

Helmikuun loppuun mennessä koronavirus on levinnyt lähes kuutenkymmeneen maahan.

KARTTA: levinnäisyys maailmalla 29.2

Uutta virusta eli Sars-Cov-kahta vastaan ei vielä ole rokotetta tai lääkettä. Yksi kansainvälisistä rokotehankkeista tehdään Belgian Leuvenissä, Rega instituutissa.

Mahadesh Prasad Arkalagud Javarappa, Leuvenin yliopisto: It is very exciting, but we are not nervous. We hope for a safe and effective vaccine very soon. We work hard. Are you optimistic? Yes, very much.

Käännös: Tämä on jännittävää, mutta meitä ei hermostuta. Toivottavasti saamme pian aikaan turvallisen ja tehokkaan rokotteen. Teemme kovasti työtä sen eteen.
Oletteko optimistia?
- Erittäin.

Rokotushanketta johtaa virologi Johan Neyts.
Professori Johan Neyts, Leuvenin yliopisto: We zijn eigenlijk gestart in januari, toen de Chinese teams de genetische code van het virus online hebben gezet. Nu twee maanden na datum hebben wij, en ook andere teams, eigenlijk al een prototype van het vaccin klaar. Dat is bijzonder snel. Maar natuurlijk, de weg van een prototype naar een vaccin dat kan uitgerold worden naar miljoenen of honderden miljoenen dosissen, dat is nog een lange weg te gaan.

Käännös: Ryhdyimme työhön tammikuun puolivälissa, kun kiinalaiset julkaisivat verkossa viruksen geneettisen koodin. Kahden kuukauden kuluttua siitä meillä ja muilla tiimeillä on jo valmiina rokotteen prototyyppi. Tahti on poikkeuksellisen nopea. Prototyypistä on tietysti vielä pitkä matka rokotteeseen, jota voi tuottaa miljoonia tai satoja miljoonia annoksia.

Maan alla sijaitsevassa laboratoriossa ovat koe-eläimet. Täällä on noin 2000 hiirtä. Ilman niitä tutkimusta ei voisi tehdä.

Professori Johan Neyts, Leuvenin yliopisto: Dus die muizen worden nu gevaccineerd. Die krijgen een klein spuitje, zoals iemand ook in de winter tegen de wintergriep een klein spuitje krijgt. En dan is het afwachten. En dan moet het immuunsyssteen, gedurende tien dagen, veertien dagen, afweer opbouwen, antistoffen opbouwen. En dan kunnen we over twee weklen zien of er antistoffen aanwezig zijn in het bloed van die muizen.

Käännös: Hiirille annetaan rokote. Se on injektioruiskussa, samanlaisessa kuin kausi-influenssarokote. Sitten odotetaan, että immuunijärjestelmä alkaisi tuottaa vasta-aineita 10 - 14 päivän kuluessa.
Kahden viikon kuluttua tutkimme, onko hiirillä vasta-aineita veressä.

Rokotetta tutkitaan kymmenissä muissakin hankkeissa ympäri maailmaa.
Asiantuntijoiden mukaan rokotetta voidaan silti joutua odottamaan yli vuoden.
Palaamme Leuvenin laboratorioon myöhemmin.

Brysselissä, puolen tunnin ajomatkan päästä Leuvenistä länteen, asuu suomalaisperhe: Katariina ja Jyrki Sura sekä 5-vuotias Arthur. Katariinalla koronaan viittaavat oireet alkoivat maaliskuun puolessa välissä.

Katariina lukee muumikirjaa Arthurille.

Katariina Sura: Tuli kurkkukipu, yskä, ruokahalu meni, maku- ja hajuaisti meni, pari päivää näin kunnes tuli järjetön uupumus.
Öisin on ollut aika rivakoita yskänkohtauksia. Niihin herää ja ne on aika pitkiä. Ei muutamalla rykäyksellä selviä. Sen jälkeen on aika kipee yläkroppa. (Yskii.) Siitä yskimisestä.

Maaliskuun alussa valtiot Euroopassa ryhtyvät toimiin. Normaali reittilentoliikenne alkaa sakata.
Yhdysvallat sulkee ovensa eurooppalaisilta. Moni valtio julistaa hätätilan.

16.3.

Hallituksen info 16.3.

Tautilaskuri: maailmalla 167 418 tartuntaa. 6506 kuollutta.
Suomi 277 todettua tartuntaa 16.3.

Sanna Marin: Valtioneuvosto on tänään istunnossaan yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todennut poikkeusolot.

Ensimmäistä kertaa sotien jälkeen Suomi on poikkeustilassa. Oppilaitokset sulkevat ovensa. Opetus siirtyy verkkoon.
Riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat velvoitetaan eristäytymään muista.
Suomi hiljenee.

Ulkomailla, kuten Espanjassa, talvehtivia suomalaisia alkaa pyrkiä kotiin.

Videopäiväkirjat Unto
Unto Aikas: Joo, viikonloppu on tulossa ja vähän on suru puserossa. Täältä Fuengirolasta ei näytä pääsevän mihinkään. Lentoyhtiö sanoi, että älkää olko yhteydessä ennen kuin 2 päivää ennen sitä lentoo kun on tilanne päällä ja kauheesti ihmisiä yrittää kotiin. Mä olin tietysti semmonen pöllö, että mä uskoin ja tiistaina se valkeni, että ei oo lentoo.

Suomen rajat ovat pääosin kiinni. Eri puolelta maailmaa kotiin palaavat suomalaiset siirtyvät parin viikon ajan kentältä kuka minnekin bussilla ja junalla. Kukaan ei valvo, että karanteenisuosituksia noudatetaan.

20. maaliskuuta ensimmäinen suomalainen kuolee tautiin Uudellamaalla.

Osa sairastuneista saa heti rajuja oireita. Anne kertoo puolisonsa tilanteesta anonyymisti, sillä hänen perusterve keski-ikäinen miehensä on edelleen sairaalassa.

"Anne": Yhtäkkiä hänellä nousi erittäin korkee kuume. Ja se kuume lähti sahaamaan, että kuumelääkkeillä yritettiin sitä hoitaa.

Noin viikon kuluttua Anne vie miehensä terveyskeskukseen. Kokeiden jälkeen mies lähetetään kotiin. Koronatestiin hän pääsee vasta seuraavana päivänä.

"Anne": Lauantaina soitin soitin sitten taas terveyskeskussairaalaan, että nyt nyt on pakko tehdä jotain, että tää tää mies kuolee käsiin täällä.

Vielä samana iltana Anne ajaa miehensä sairaalaan.

"Anne": Niin hän oli sitten jo ihan hengenvaarallisessa tilanteessa. Että hän hänelle laitettiin saman tien se happimaski. Ett hän olis tukehtunut muuten, jos me ei oltais lauantaina menty.

Sairaalat valmistautuvat epidemiaan.

Videopäiväkirja. Päivi Toivonen, kätilö, TAYS: Moikka. Mun nimi on Päivi, olen ammatiltani kätilö ja työskentelen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. kätilön työt vaihtui koronakohorttiin, jossa me hoidetaan sairastuneita ja epäilyjä. Mä opettelin uuden työn. Muutaman päivän perehdytyksellä, onneks me saadaan jatkuvaa koulutusta ja tukea.

Riikka Rantalahti, sairaanhoitaja, HUS, teho-osasto: Mä oon itse teho-osastolla, joka on Covid-19 osasto, siellä hoidetaan koronavirukseen sairastuineita.
Tunne mikä mulla on se ei ole pelkoa missään nimessä. Ehkä tervettä kunnioitusta täät koronavirusta kohtaan.

Päivi Toivonen, kätilö, TAYS: Kun mä läksin yövuoroon töihin, mun poika sanoi mulle, äiti, mä annan sulle pusun, jos sä et tuukkaan enää kotiin. Mä lupasin tulla. Mutta kyllä tää pelottaa mua silti.

Katukuvaan nousee uusi ilmiö: drive-in testauspisteet.
Myös MOT:n kuvaajalla Janne Järvisellä on jo viikon ajan ollut koronaan viittaavia oireita.

Maailman terveysjärjestö suosittaa testaamista kaikissa koronaepäilyissä. Suomessa etusijalla ovat riskiryhmät ja sosiaali- ja terveysalan henkilökunta. Mutta edes kaikki hoitajat eivät pääse testeihin.

Tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo pitää ongelmallisena, että maaliskuussa testauskapasiteetti oli rajallista. Samalla loppui tartuntaketjujen jäljittäminen.

Tuomas Aivelo, tautiekologian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto: Kykyä tarttua niihin tartuntaketjuja, testauskapasiteetti, käsitystä siitä, että miten eri alueilla tehdään testausta. Kaikki sellainen on on vähän vähän hakusessa. On tullut vähän sellainen fiilis, että täs eletään vähän silleen päivästä päivään mentaliteetilla. Tavallaan ratkotaan tilanteita sitä mukaan kun tekee, mut tällainen pitkä aikaväli on heikoissa kantimissa.

Videopäiväkirja. Päivi Toivonen, kätilö, TAYS: No niin nyt mä oon täällä osastolla työn touhussa ja tämmösissä varusteissa nää meidän potilaat meidät hoitajat täällä kohtaa.

Maaliskuun aikana koronaepidemia leviää käytännössä koko maailmaan.

KARTTA levinnäisyys 31.3.

Terveydenhuollon käyttämät suojavarusteet alkavat olla loppu. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää avata varmuusvarastot.

23.3.

A-studio 23.3. Päivi Sillanaukee, ylijohtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö: Tämä päivä on historiallinen päivä. STM:n määräys tarvitaan siihen että huoltovarmuusvarastot aukeavat ja nyt ne rekat sitten lähtevät liikkeelle.

27.3.

Tartuntoja on ennen kaikkea Uudellamaalla, joten maakunnan raja suljetaan henkilöliikenteeltä.

Laskuri Suomessa 1041 todettua tapausta. 7 kuollutta. 27.3.

Videopäiväkirja Unto Aikas: Tässä sitä ollaa kentällä ja odotetaan koneen tuloa. Kentällä on hyvin hyvin autiota, mutta tunnelma on kaoottinen, kun täällä on ylibuukattuja lentoja ja ihmiset yrittää päästä pois ilman varausta.

Huhtikuun alussa myös Unto Aikas pääsee vihdoin Suomeen. Hän saa lipun Malagasta yksityisten henkilöiden järjestämälle tilauslennolle.

Kuulutus lentokentällä: Kaikki ulkomailta Suomeen saapuvia matkustajia velvoitetaan välttämään liikkumista kodin ulkopuolella.

Viranomaiset ovat heränneet ja nyt lähetetään hoitohenkilökuntaa lentoasemalle.

Unto Aikas: Siinä piti se lappu täyttää tuolla. Elikkä meidän piti tällainen terveystarkastus käydä läpi. Täyttää omat tiedot tai oma tilanne. Kun sen oli täyttänyt, niin sitten sairaanhoitaja haastatteli.
MOT: Mitä sulta kysyttiin?
Unto: No kysyttiin, oonko yskinyt, onko kuumetta, voitko hyvin.

Vaimo hakee Unto Aikkaan lentokentältä kotiin, kahden viikon karanteeniin.

Annen mies on ollut teho-osastolla kaksi viikkoa.

"Anne": Se pahin pahin asia tässä on se, että ihminen ei pysty hengittämään omilla keuhkoillaan. Että nyt teho-osastohoidossa niin hänellä on semmonen happimaski, joka sit myöskin avustaa häntä hengittämisessä. Ett yhden kerran käyty sitten siinä pisteessä tai kaks, että on lääkäri pohtinut hänen laittamistaan hengityskoneeseen, jolloinka sit hänet olis nukutettu.
Tosi pelottavia hetkiä on ollut ja niin kuin ihan kuin se sahaava kuume, niin tää koko tauti on sellanen että se sahaa edestakaisin, että yhtenä päivänä voi olla hyvä päivä ja ollaan positiivisella mielellä ja ajatellaan, että nyt se lähtee parempaan suuntaan ja sit tulee yhtäkkiä iso takapakki voinnissa.

Miestään Anne ei ole päässyt tapaamaan.

"Anne": No tietenkin sitten on ollut semmosia hetkiä, että ajattelee että voi että olis kiva vain pitää kädestä kiinni.

Maailmanlaajuinen pula suojavarusteista luo epämääräistä tarjontaa.
Osa Huoltovarmuuskeskuksen sairaaloille toimittamista hengityssuojista paljastuu vanhentuneiksi.

Poliisi tutkii Huoltovarmuuskeskuksen miljoonakauppoja.

MOT:n selvityksessä käy ilmi, että myös pyramidihuijaukseksi osoittautuneella OneCoinilla miljoonia tienannut havittelee suojavarustekaupoille.

Huhtikuun alussa koronatestauksessa tehdään täyskäännös.

1.4. Tiedotustilaisuus: Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.): Testaamista on mahdollista lisätä kotimaassa lähiaikoina kaksinkertaiseksi.

Mutta testejä ei vieläkään ole riittävästi.

Testejä on kahta päätyyppiä.
PCR-testeillä selvitetään, onko ihmisen elimistössä testinottohetkellä koronavirusta. Vasta-ainetestit taas kertovat, onko elimistössä ollut koronavirus aikaisemmin.

Vasta-ainetestien rooli kasvaa epidemian edetessä.
Fimea valvoo lääkinnällisiä laitteita, joihin myös koronatestit kuuluvat.

Nelli Karhu, ylitarkastaja, FIMEA, lääkinnällisten laitteiden yksikkö: Näillä vasta-ainetesteillä saadaan sitten ehkä käsitys siitä, että kuinka väestötasolla kuinka iso osa väestöstä on sairastunut koronaviruksen. Sit saadaan arvioita siitä vastustuskyvystä ja se on kyl tärkeetä tietoo sit siinä kun mietitään jatkotoimenpiteitä, mahdollisesti rajoitusten purkamista ja sitten ikään kuin toiseen aaltoon varautumista.

Jos suojavarusteiden markkina on villi länsi, niin se pätee myös koronatesteihin. Erilaisia vasta-aineisiin pohjaavia testejä on tullut Aasiasta Suomen markkinoille kymmeniä.

MOT: Miten paljon epäluotettavia testejä tai ihan humpuukia on löytyy markkinoilta?

Karhu: Valitettavasti niitäkin on löytynyt. Eli me ollaan Suomessakin törmätty muutamaan tapaukseen, missä on ollut CE -merkitsemätön testi tai sitten se näennäisesti CE -merkitty jolla on kuitenkin ollut väärennetyt paperit ja nää Euroopan tasolla näitä on tullut useita.

Minna Knus-Galán, MOT: Me ylitettiin äsken Uudenmaan raja. Eilen tässä kohtaa oli vielä poliisin tarkastuspiste. Mutta hallitus päätti avata rajat ja nyt tässä saa liikkua vapaasti. Aika hiljasta täällä kyllä on.

Olemme matkalla Turkuun katsomaan, miten vasta-aine testiä käytetään. Pieni hyvinvointiyritys Adesso on BioTime-testin Euroopan virallinen maahantuoja.
Ensimmäinen testipaketti ammattikäyttöön on juuri saapunut Suomeen Kiinasta.

Aleksi Nyqvist, laboratoriopäällikkö: Ensin otetaan verinäyte ja yksi tippa tulee tonne. Sen jälkeen tätä puskuriainetta...tuleeko täältä mitään? Kolme tippaa. Sitten tosiaan se odotusaika, 15 minuuttia.

Adesso tekee yhteistyötä saksalaisen lääke- ja diagnostiikka-alan yrityksen kanssa ja on myynyt miljoona tällaista testiä Saksaan. Suomessa on ollut nihkeämpää.

Merja Heponiemi, toimitusjohtaja, Adesso: Me oikeen kuviteltiin et jes nyt me tuodaan hieno tuote ja kaikki suorastaan ryntää ottamaan sitä mut ei se sit ihan niin menny.

Suomen suurin sairaanhoitopiiri HUS selvittää parhaillaan vasta-ainetestien luotettavuutta. Lääkinnälliset testit eivät ole aikaisemmin kuuluneet Adesson tuotevalikoimaan. Yrittäjillä on kuitenkin pitkä tausta lääketeollisuuden alalta.

MOT: No Kiinastahan on tullu nyt aika paljon sekundaa ja humpuukia niin mistä te tiedätte et tää on oikeesti luotettava tuote?
Merja Heponiemi, toimitusjohtaja Adesso: No se on tosi tarkkaa seurata tai selvittää ne taustat. Ja varsinki se et se yritys on siellä Kiinan valtion ja valtionhallinnon ja tullin kvalifoiduissa yrityksissä.

Vaikka testi on jo hyväksytty Euroopassa, se on myös tarkoitus laatutarkistaa suomalaisessa laboratoriossa ennen kuin se tulee markkinoille.

Kristiina Ylihonko, yrittäjä, biokemian tohtori, Adesso: Tää vois tuoda siihen selkeesti apua et voidaan testata suuremmat määrät jos me lasketaan et tollasen testin hinta on ehkä noin 30€ plus sitte siihen toki verikokeen otot ja muut päälle mut puhutaan aika pienestä summasta.

Mutta voiko testeihin luottaa?

Kristiina Ylihonko, yrittäjä, biokemian tohtori: On ne aina jonkin verran epäluotettavia. Tarvitaan vaan erilaisia testejä, et ei sitä jos mennään ihan niin et se PCR on se kiveen hakattu ja pidetään siitä kiinni vaikka tulis kuinka paljon vääriä negatiivisia esiin, niin silloin me voidaan sanoa et mikään testi ei oo luotettava.

MOT:n kuvaaja Janne Järvinen saa koronatestinsä tuloksen. Se on negatiivinen. Kuitenkin koronaan liittyvät tyypilliset oireet jatkuvat.

Janne Järvinen puhelimessa: “Testi oli negatiivinen. Olisiko mahdollisuus tehdä uusi testi?”

MOT on saanut useita yhteydenottoja henkilöiltä, joilla on ollut tyypillisiä korona-oireita, mutta testin mukaan he eivät sairasta tautia.

Annen mies on ollut teho-osastolla kaksi viikkoa. Silti hänen kohdallaan kaksi ensimmäistä testiä näytti negatiivista tulosta.

"Anne": Oli se niin kuin aika hämmästyttävää että se ei kertonut totuutta ne kaks ensimmäistä. Ja tietysti se, että jos ei kerro totuutta, niin se voi siinä tapauksessa sitten ihmiset toimii väärin. Eli levittää sitä tautia.

Vasta kolmas, teho-osastolla keuhkoputkista otettu näyte tuo positiivisen tuloksen.

"Anne": Lääkärit on ollut sitä mieltä, että voi olla että tää näytteenottotekniikka tai metodi kun se otetaan nenänielusta sillä pitkällä tikulla, niin ett se ei välttämättä tavoita sitä virusta, jos se virus on ehtinyt jo ajautua niin kuin alemmas hengitysteihin.

Myös HUSn asiantuntija vahvistaa, että negatiivisista tuloksista pahimmillaan jopa puolet voi olla vääriä. Eli puhtaat paperit saaneilla onkin virus.
Tulokseen vaikuttaa oireiden laatu ja se, missä vaiheessa tautia testi tehdään.

Videopäiväkirja Riikka Rantalahti, sairaanhoitaja, HUS, teho-osasto: Tää oli nytten kolmas työvuoro koronapotilaiden kanssa omalla teholla.
Oli tosi huonokuntoisia potilaita oli hätätilanteita. Yhtäkkiä potilaat romahtavat.

Belgialaisessa Rega instituutissa rokotehanke etenee.

Robert Boudewijns, tutkija, Leuvenin yliopisto: We hebben een paar weken geleden een aantal proefdieren gevaccineerd met ons experimentele vaccins. Die gaan we vandaag blootstellen aan het covid-A9-virus. Onze eerste hoeramoment gaat zijn als we een bescherming zien tegen het virus dankzij ons vaccin.

Käännös: Pari viikkoa sitten rokotimme joukon koe-eläimiä kokeellisella rokotteellamme. Tänään altistamme eläimet Covid-19-virukselle. Olisi ensimmäinen osavoitto, että rokotteemme antaisi suojaa virusta vastaan.

Robert Boudewijns, tutkija, Leuvenin yliopisto: als je je ooit hebt afgevragd hoe dat er nu eigenlijk uitziet zo’n virus… Die worden in zo’n tubes bewaard, in een vloeistof, op min tachtig graden.
Käännös: Oletteko koskaan miettineet, miltä virus oikein näyttää? Niitä säilytetään tällaisissa putkiloissa, nesteessä ja -80 °C:ssa.

Johan Neyts, virologian professori, Leuvenin yliopisto: Dus het kan dat dit om een of andere reden niet direct lukt en dat we volgende week opnieuw moeten beginnen. Stresserend allemaal. Dit moet allemaal vooruit,n we kunnen niet veel tijd verliezen. We kunnen ons weinig fouten permitteren.

Käännös: Voi tietysti olla, että yritys jostain syystä epäonnistuu ja joudumme aloittamaan alusta ensi viikolla. Se on stressaavaa. Työn täytyy edistyä. Aikaa ei ole hukattavaksi eikä kovin moneen virheeseen ole varaa.

Katariina Sura lähdössä ulos. Jyrki Sura: Arthurillakin on maski. Katariina: niin onkin. Sulla on kyllä parempi maski kun mulla.

Katariina Sura on kolmen viikon karanteenin jälkeen saanut luvan käydä ulkona suojattuna.

Videopäiväkirja Katariina Sura: Hikoiluttaa aika pirusta. Täällä on tänään lämmin ilma, vähän päälle 20 astetta. Luulen että oma takapiha ulkoilu on parempi mulla kun kävelyretket, jotta kunto kohonee.

Belgiassa ulkona ei saa istuskella.

Katariina Sura: “Arthur, jatketaanko matkaa. Ei saa jäädä paikoilleen. Ettei poliisi pysäytä meitä.
Arthur: Joo, lähdetään.

Espanjasta palanneen Unto Aikkaan karanteeni lähenee myös loppuaan.

Unto Aikas: Ei oo ollut vaivoja ja on hyvä olla kotona. Se suurin järkytys tässä on ollut se, mä olen ollut kyllä kotona, mutta mä näen tuohon ulos, että ihmiset menee kun porot. se ero tohon espanjaan on aivan valtava. Espanjassa poliisiautot meni pillit vinkuen ja pysäyttelivät ihmisiä ja pitivät huolta ihmisistä. Ja siellä oli kova kuri. Täällä ei oo.

23.4.
Maailma 2 588 068 tapausta, 182 808 kuollutta
Suomi 4284 tapausta, 172 kuollutta

Tuomas Aivelo, tautiekologian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto: Siitä mä en ole ihan varma, että onko siitä hyvää käsitystä Suomessa, että mitä tehdään seuraavaksi. Tai että onks meillä niin kuin tavallaan valmiutta siirtyä siihen, että me avattais tätä yhteiskuntaa. Sen suhteen oon vähän skeptisempi, että kuinka hyvä se tilanne sen suhteen on.
Tavallaan tilanne on se, että me ruvetaan purkaan, me saadaan tilanne haltuun, ruvetaan purkamaan rajoituksia, tartuntatilastot pysyy matalina, jossain on jotkut synttärit, jossa se leviää 70 ihmiselle, sit se pääsee leviämään käsiin siinä kohtaa, otetaan uudestaan tällaiset rajoitukset, että saadaan se taas laskettua. Tää on ihan mahdollista.

Päivi Toivonen, kätilö, TAYS: Mun yövuoro on alkamassa ja mä en tiedä yhtään mitkä mua sillä odottaa. Ainakin viime yö näytti siltä, että tahti alkaa kiihtyä ja potilaita rupee tulemaan enenevässä määrin.

Riikka Rantalahti, sairaanhoitaja, HUS, teho-osasto ja Emilia Lehtimäki, sairaanhoitaja, HUS, teho-osasto: Suojamaskit on 6 vuotta vanhat. Ja niihin luotetaan. Joo, niistä tulee ihottumaa ja ne hajoo käsiin kasvoille laittaessa. Kuminauhat katkeilee. Pirtut eli käsidesi alkaa olla laimennettua tai itsetehtyä, ne on blandattu vanhoihin kierrätyspuolloihin jo jonkun tovin. Se haisee tosi vähän eksoottiselle.

Leuvenin rokotehankkeen testejä ei saatu toimimaan hiirillä. Nyt vaihdetaan hamstereihin. Rokotehankkeen epäonnistuminen on tutkijoille arkipäivää. Se kertoo myös siitä, miksi rokotteen saaminen markkinoille kestää.

MOT: milloin tää kaikki on ohi?
Tuomas Aivelo, tautiekologian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto: Tavallaan tavallaan ei koskaan. Tää on levinnyt jo pandemiseksi, tää on levinnyt jo ympäri maailman. Eiköhän tää tule olemaan meidän niin kuin kanssamme. Se on nyt tavallaan tää ensimmäinen kierros on kaikkein pahin, sit kun me päästään siihen, että meillä on rokote tai tehokas hoitomuoto tätä kohtaan, ett kun siihen päästään, se kestää vuoden viiva kaks tavallaan se vaihe. Niin sit sen jälkeen se tilanne on silleen suurin piirtein taputeltu ja se tulee tavallaan osaksi meidän normaalia normaalia arkea.
Meillä ei ole minkäänlaista käsitystä vielä näiden erilaisten rajoitustoimien tehosta. jos tilanne alkaa uudelleen pahenemaan ja pitää ottaa uudestaan rajoituksia käyttöön, niin sit me osataan toisella kerralla ottaa kaikki ne tehokkaat toimet.

Annen mies on sairastanut koronaa pian kuukauden.

"Anne": Miehen vointi on ihan ok. Teholta hän pääsi pois noin viikko sitten. Tällä hetkellä ole vielä tietoa kotiutuksesta. Riippuu paljon esim. keuhkokuvien tilanteesta. millaset tuhot siellä on.

Rajoitukset ovat purreet, tehohoitokapasiteetti on tähän mennessä riittänyt. Nyt mietitään, miten rajoituksia mahdollisesti voidaan turvallisesti purkaa. Niiden pitkittyminen on tuhoisaa monelle yritykselle. Tästä kertoo ensi viikon MOT.

Korjaus 28.4.klo 12:03 Kristiina Ylihongon biokemistin titteli muutettu biokemian tohtoriksi.