Hyppää pääsisältöön

Näin perustat niityn – paras kukkaloisto syntyy köyhään ja karuun maahan

Uneksitko kukkivasta niitystä, missä kissankello huojuu lempeästi kesätuulessa, ja pörriäiset surisevat työn touhussa?
Niityn perustaminen ei vaadi maanparannustöitä, mutta varmistat onnistumisen, kun maltat tehdä esityöt kunnolla. Ole kärsivällinen – täydelliseen kukkaloistoon menee vuosia!

Niityn perustamisen voi aloittaa keväällä tai syksyllä.

Helpointa on kehittää niitty jo olemassa olevaan, vettä hyvin läpäisevään paikkaan, esimerkiksi rinteeseen, tienpientareelle tai viljelykäytöstä poistetulle pellolle.

Ensin muokataan maa ja sitten kylvetään. Paras sää kylvämiseen on puolipilvinen, ja alkukasteluun riittää muutama päivä hentoa sadetta.

Valitse paikka ja kunnosta maaperä

Kukkiva niitty tarvitsee ennen kaikkea valoa, joten valitse etelään tai länteen antava avoin tila, ja raivaa pois varjostavat puskat ja pensaat.

Niittyjä voi perustaa monenlaisia, isoja ja pieniä. Joutomaalle kehitetty luonnonniitty on samalla suomalaisen perinnemaiseman kulttuuriteko, mutta pölyttäjät kiittävät myös puutarhan pienestä kukkivasta niittynurkkauksesta.

Niityn perustaminen vaatii käsityötä. Käännä maa, poista juuret ja rikkaruohot. Älä lannoita.

Maa käännetään, mutta sitä ei lannoiteta, sillä paras kukkaloisto syntyy karuun, hiekkaperäiseen maahan. Maaperää voidaan myös köyhdyttää erilaisin keinoin.

Saviseen maahan voidaan ilmavuuden lisäämiseksi sekoittaa jyrsimellä hiekkaa ja soraa.

Suunnitteletko niittyä vanhalle nurmikolle?

Haastavin vaihtoehto on perustaa niitty vanhalle nurmikolle, sillä maa täytyy silloin puhdistaa erityisen huolella etteivät siemenet tuhoudu nurmiheinän ja rikkaruohojen sekaan.

Varmin tapa päästä eroon muusta kasvillisuudesta on kuoria vanha nurmikko kokonaan pois.

Rikkaruohot eivät pääse kasvamaan, kun maata harataan muutaman viikon välein, ja samalla poimitaan pois juuren palat. Juuret voi myös näännyttää peittämällä alue mustalla muovilla tai paksulla katekerroksella.

Suosi kotimaisia siemensekoituksia

Siemensekoituksia on tarjolla on valtava määrä, mutta kotimaiset menestyvät meillä parhaiten.

Kasvupaikan perusteella koottuja valmiita kotimaisia siemenseoksia tarjoaa verkkokaupassaan esimerkiksi Suomen Niittysiemen, AhonAlku ja Hyötykasviyhdistys ry. Siemeniä saa myös puutarhakaupoista.

Kylvämistä helpottaa, kun sekoittaa pienet siemenet hienoon hiekkaan esimerkiksi ämpärissä. Siemenet painellaan kevyesti maan pintaan, mutta niitä ei peitetä.

Niityn voi kylvää milloin tahansa kevään - syksyn aikana, kunhan huolehtii riittävästä kosteudesta. Jos kylvö tehdään syksyllä, niin taimet ehtivät hyödyntää koko kevään kosteuden ennen kesän kukintaa.

Maaperän siemenpankin muisti on pitkä. Harakankello ja päivänkakkara ovat perinteisiä niittykasveja.

Jos perustat niittyä vanhalle asuinalueelle, saatat yllättyä, sillä maaperän siemenpankista voi putkahtaa aivan itsestään vanhoja niittykasveja.

Siemenet voivat säilyä maaperässä jopa satoja vuosia. Kun olosuhteet ovat sopivat eli valon määrä lisääntyy, niin siemenet heräävät uuteen kasvuun.

Valitse kasvit maaperän ja kosteusolosuhteiden mukaan

Kasvukauden päättyessä niittykukkien kypsiä siemeniä voi kerätä myös itse tienpientareilta tai muilta niittykasvialueilta. Parhaiten onnistut, jos kylvät siemenet paikkaan, joka vastaa mahdollisimman tarkoin entistä kasvualuetta.

Kosteassa maassa viihtyvät esimerkiksi harakankello, niittyleinikki ja metsäkurjenpolvi.

Harakankelloja niityllä
Harakankello Harakankelloja niityllä Kuva: Jouko Tykkyläinen Harakankello
Bild på en gul blomma vid en vägkant. I bakgrunden syns andra gröna växter.
Niittyleinikki Bild på en gul blomma vid en vägkant. I bakgrunden syns andra gröna växter. Kuva: Pia Santonen / Yle Kukka,Piennar,niityt,Länsi-Uusimaa,Niittyleinikki,yksivuotiset kasvit

Savimaahan tai kuivaan, kalkkipitoiseen maahan kannattaa istuttaa esimerkiksi keltamataraa, kevätesikkoja tai kissankelloja. Myös päivänkakkara viihtyy savimaassa.

Rankin saarella kasvava keltamatara
Keltamatara Rankin saarella kasvava keltamatara Kuva: Andreas Rockstein keltamatara
En bild på en blåklocka vid vägrenen. Blomman är lila och grönt runtomkring.
Kissankello En bild på en blåklocka vid vägrenen. Blomman är lila och grönt runtomkring. Kuva: Pia Santonen / Yle Kukka,Piennar,niityt,Länsi-Uusimaa,kissankello

Ahomansikka, keltamaite ja kangasajuruoho ovat puolestaan kuivan, laihan maan niittykasveja.

keltamaite
Keltamaite keltamaite Kuva: Kukka Mäenpää / Yle Keltamaite
Närbild på fyra smultron som växer i naturen.
Ahomansikka Närbild på fyra smultron som växer i naturen. Kuva: Mostphotos ahomansikka (luonnonmarjat),Ahomansikka,kesä,juhannus

Pienen niityn voi perustaa myös puutarhaan tuomaan pölyttäjäystävällistä kukkaloistoa. Monet siemenseokset sisältävät esimerkiksi unikkoa, joka on vieraslaji, mutta sinänsä kaunis pörriäisten ja perhosten ystävä.

Strömsössä perustettiin puutarhaan kaksi niittyä – toinen houkuttelemaan pörriäisiä ja toinen perhosille.

Kukkaniittyä täytyy myös hoitaa

Niitty niitetään yleensä kerran loppukesästä tai alkusyksystä. Rehevä niitty hyötyy kahdesta niitosta, silloin ensimmäinen niitto tehdään jo juhannuksen jälkeen.

Niittoajankohta kannattaa valita kuitenkin aina sen mukaan, missä vaiheessa niitty on eli, kun niittykasvien siemenet ovat kypsyneet.

Niityn hoidossa kannattaa käyttää perinteisiä välineitä, esimerkiksi viikate leikkaavateräisenä on niittoon hyvä väline.

Niittämisen jälkeen kasvimassa jätetään paikoilleen muutamaksi päiväksi. Kun siemenet ovat varmasti varisseet maahan, heinät ja kukkien varret haravoidaan pois.

Tarkoituksena on maaperän köyhdyttäminen ravinteista, mikä on niityn tärkeintä hoitamista.

Auta pölyttäjää, perusta niitty!

Luontomme köyhtyy; niityt, kedot ja laidunmaat ovat häviämässä. Tämän estämiseksi tarvitaan luonnon monimuotoisuutta tukevia tekoja.

Niityn perustaminen on erityisen tärkeää Suomen uhanalaisille lajeille ja erityisesti pölyttäjille, sillä joka neljäs kaikista Suomessa elävistä uhanalaisista lajeista elää niityllä tai muulla perinnebiotoopilla.

Puutarhanhoitoa Annalan kartanolla.
Ryhdytään tekoihin, autetaan pölyttäjiä! Puutarhanhoitoa Annalan kartanolla. Kuva: Laura Railamaa / Yle puutarhanhoito,Annalan kartano,kevät,puutarhat,pääsiäinen

Artikkelin asiantuntija on kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Juttu on osa Yle Luonnon Pelasta pörriäinen -kampanjaa.

Lisää aiheesta:

Ilmoita niittysi Vuoden maisemateko 2020 -kilpailuun: Niityn lumo
Kulttuuriykkönen: Nurmikko on hyönteisille vihreä aavikko, mutta mitä tilalle?
Laaksonen-Lumiaro-Lagerström: Luonnonkaunis pihapiiri