Miten robotti tai tekoäly saa toimia? Ihmisen persoonallisuus ja inhoherkkyys vaikuttavat

Kännykässä pyörii useampi teköälyjärjestelmä vaikkapa kasvojen tai puheentunnistuksen merkeissä. Sairauksia seulotaan algoritmien avulla. Vakuutusta hakiessasi algoritmi profiloi sinut monelta kantilta ja arvioi saatko vakuutuksen vai et. Miten robotti tai tekoäly saa toimia? Ihmisten suhtautumista uuteen teknologiaan ja sen tekoihin tutkii Moralities of Intelligent Machines -ryhmä Helsingin yliopistossa vastaava tutkijan Michael Laakasuon johdolla.

Uudet teknologiat, robotit ja tekoälyt vaikuttavat ihmisiin. Ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti tuntevien ja älykkäiden elävien olentojen hyvinvointiin. Miten ihminen kokee ja tuntee robotit ja tekoälyt? Siitä on tietoa Michael Laakasuon tutkimusryhmällä.

Kysymys on siis siitä, minkälainen robotin toiminta on moraalisesti hyväksyttävää ihmisen näkökulmasta? Onko pelkästään toiminnan seurauksilla merkitystä? Saako hoitorobotti pakkolääkitä vastahakoisen potilaan vai onko parempi, että ihminen tekee sen? Onko hyväksyttävämpää, että sinkku mies tai nainen ostaa seksiä ihmiseltä vai robotilta?

Jos itseohjautuva auto karkaa reitiltään ja ajaa ihmisten päälle – onko parempi, että vain yksi ihminen kuolee vai kymmenen? Seurausetiikan mukaan vain teon seurauksilla on väliä. Velvollisuusetiikassa säännöt ratkaisevat: tappaminen on väärin.

Moraalifilosofiassa seurausetiikan mukaan on hyväksyttävämpää uhrata yksi ihminen, jos sillä pystytään säästämään esimerkiksi viiden ihmisen henki. Kun taas velvollisuuseettisessä ajattelussa säännöt oikeasta ja väärästä ratkaisevat. Tappaminen on väärin, eli yhtäkään ihmistä ei voi uhrata muiden hyväksi.

Jos itseohjautuva auto karkaa reitiltään ja ajaa ihmisten päälle, onko parempi, että vain yksi ihminen kuolee vai kymmenen? Mikä on hyväksyttävä määrä ihmisiä, joka on uhrattava, jos automatisoitu liikenne ei olekaan hallinnassa? Tämä seurauseettinen ajattelu ei johda lopulta yksinkertaiseen vastaukseen eikä se ota huomioon muita eettisesti tärkeitä seikkoja, kuten ihmisarvoa, velvollisuuksia ja oikeuksia.

Toisaalta jos tekoälyjärjestelmät koetaan turvallisiksi, ja ne kohentavat ihmisen hyvinvointia, niin ne hyväksytään sujuvasti. Mutta harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, mitä jos minusta tuleekin vaikkapa syövän seulonnassa se väärä positiivinen. Algoritmi arvioikin väärin eikä hoitohenkilökunta ole tarkistanut asiaa riittävästi.

Elämä ei ole tekoälyjen todennäköisyyksiä

Laakasuo sanoo tutkimustensa perusteella, että ihminen ei ymmärrä arkikäsityskyvyllään, mitä uudet toimijat, robotit ja tekoälyt ovat ja miten ne tekevät päätöksiä. Evoluution myötä ihminen tietää, mitä ovat eläimet, kasvit, työkalut; me tunnistamme lajitoverimme, mutta tekoälyt edustavat jotain uutta ja outoa. Ne koettelevat maailmamme rajoja.

Ihminen ymmärtää luontaisesti omassa ympäristössään oleviaan ilmiöitä ilman opetusta. Eläimet, kasvit, lajitoverit ja työkalut sopivat käsityskykyymme mutta tekoälyt ja robotit eivät.― Michael Laakasuo

Tilastomatematiikka ja ehtolauseet ovat peruskieltä tekoälyissä, ja ihmisen ymmärrys tällaisille ehtolauseille: jos X, niin Y, on jokseenkin heikkoa.

– Olemme kehittyneet ympäristössä, jossa kumppani on joko raskaana tai sitten ei ole. Hän ei ole raskaana todennäköisyydellä 0,6 eikä puskissa lymyä tiikeriä 0,3:n todennäköisyydellä, kuvailee tekoälyjen formaalia ajattelua vastaava tutkija Michael Laakasuo.

Koska ihmisellä ei ole käsitteellistä kategoriaa tekoälyille, niin silloin eettiset ja moraaliset pohdiskelut tekoälyjen toiminnasta jäävät helposti vajavaisiksi. Robotilla ei moraalista koodia.

Persoonallisuutesi ja inhoherkkyytesi vaikuttavat suhtautumiseesi robotteihin

Oletko avomielinen ja seikkailullinen? Vai suhtaudutko varovaisesti uusiin asioihin? Usein huolelliset ja varovaiset ihmiset kokevat pelon ja inhon tunteita enemmän kuin avoimet ihmiset. Tällaiset luonne-erot vaikuttavat, kuinka todennäköisesti hyväksyt tekoälyteknologiat.

Inho on vahva tunne, ja sen voi aiheuttaa esimerkiksi taudinaiheuttajat (patogeenit), bakteerit ja virukset sekä veri. Myös seksuaalisuutta sekä muiden moraalia koskevat teot voivat aiheuttaa inhoa.

Henkilön inhoherkkyyttä arvioidaan seuraavan tyyppisillä kysymyksillä:

• toisen allekirjoituksen väärentäminen viralliseen paperiin (moraali-inho)
• astuminen koiran kakkaan (patogeeni-inho)
• anaaliseksin harrastaminen vastakkaisen sukupuolen kanssa (seksuaali-inho)

Uusi teknologia vaikuttaa avoimista ihmisistä hyväksyttävämmältä kuin varovaisista ihmisistä. Kun ihminen kokee herkästi seksuaali-inhoa, hän saattaa tuomita ihmisen ja koneen rajoja uhkaavaa teknologiaa herkemmin. Sama pätee myös ihmisiin, jotka herkästi kokevat moraali-inhoa – he eivät yleensä pidä uudesta teknologiasta.

Tieteisfiktion eli science fictionin kuluttaminen ennakoi myös asenteita suhtautumisessa robotteihin ja tekoälyihin. Yleensä scifi-harrastajat hyväksyvät uuden teknologian suopeammin kuin sellaiset ihmiset, joita scifi ei innosta.

Uutta teknologiaa suoraan aivoihin – haluatko parantaa muistiasi aivoimplantilla?

Uusi teknologia voi olla myös ihmiseen kajoavaa. Tämän vuosisadan aikana yleistyvät todennäköisesti aivoihin asennettavat piipohjaiset sirut eli aivoimplantit. Niiden tarkoitus on muun muassa korjata jonkin sairauden aihettamaa vajavuutta, esimerkiksi poistaa vapinaa Parkinsonin taudissa tai parantaa oppimista.

Laakasuon ryhmän tutkijat ovat kysyneet tutkimuksissaan, kuinka hyväksyttävänä ihmiset pitäisivät aivojen taitojen ehostamista. Tulosten mukaan koehenkilöt hyväksyvät aivoihin asennettavan muistisirun parhaiten, kun on tarkoitus korjata muistisairauden oireita. Seuraavaksi suopeammin he hyväksyivät muistin palauttamista nuoruusiän tasolle, ja huonoiten siedettiin yli-inhimillisen muistin antavaa hoitoa.

Tällaisen tarinan aivoimplantista koehenkilöt saivat luettavakseen. Miten sinä vastaisit?

On vuosi 2050. Olet juuri pääsemässä eläkkeelle. Sinulla todetaan alkava dementia. Lääketiede on kehittynyt huomattavasti. Aivoihin asennettavat mikrosirut, jotka korjaavat aivojen toimintaa, ovat arkipäivää. Esimerkiksi masennuksen ja Parkinsonin taudin hoidossa mikrosiruilla saavutetaan huomattavasti parempi lopputulos kuin perinteisellä pitkäkestoisella lääkityksellä. Myös sivuvaikutukset ovat mikrosiru-implanttien kohdalla vähäisemmät. Käyt dementiasi vuoksi työterveyshuollossa, jossa sinulle tarjotaan mahdollisuutta leikkaukseen: aivoihisi asennettaisiin muistin toimintaa parantava mikrosiru.

Minkälaisen hoidon ottaisit mieluiten seuraavista vaihtoehdoista:
- Hoidon, joka korjaisi alkavaan dementiaan liittyvää muistin heikkenemistä ja estäisi oireiden pahenemista.
- Hoidon, joka palauttaisi muistisi nuoruusiän tasolle ja ennaltaehkäisisi ikääntymiseen liittyvää muistin heikkenemistä
- Hoidon, joka antaisi sinulle kyvyn muistaa täydellisesti kaiken näkemäsi, lukemasi, kuulemasi tai muuten kokemasi asiat vai
- Kieltäytyisitkö hoidosta

Lähde: Vertaisarvioitava käsikirjoitus; Moral Psychology of Robots and Transhumanism. Laakasuo, M. Sundvall, J., Berg A., Drosinou, M., Herzon, V., Koverola, M., Kunnari, A., Saikkonen, T. & Palomäki, J. Handbook of Research on Machine Ethics and Morality.

Pääset arvioimaan tämän tyyppisiä tarinoita Yle Tieteen tekoälytestissä.

Lisää luettavaa Moralities of Intelligent Machines -ryhmän tutkimuksista. Artikkeli aivojen ehostamisen teknologiasta ja miten ihmiset suhtautuvat siihen