Hyppää pääsisältöön

"On kansalaistaito osata valmistaa ruokaa itselleen" – kysyimme kolmelta eri alan ammattilaiselta, mitä jokaisen tulisi osata

Vanhempi mies katsoo keittokirjaa ja kokkaa.
Vanhempi mies katsoo keittokirjaa ja kokkaa. Kuva: Internet Archive Book Images : Flickr Commons kokkaus,kansalaistaito

Kansalaistaidot ovat taitoja, jotka jokaisen tulisi osata. Käsitykset tarpeellisista taidoista kuitenkin muuttuvat ajan myötä. Kysyimme opettajalta, tulevaisuusasiantuntijalta ja Marttaliiton hankekoordinaattorilta, mitä ovat nykyajan kansalaistaidot. Mitä mieltä sinä olet?

Kansalaistaidot olivat oma oppiaineensa suomalaisissa kouluissa vuoteen 2000 asti. Vuosikymmenten aikana tunneilla saatettiin opettaa esimerkiksi liikennemerkkejä, hampaiden pesua ja jokamiehen oikeuksia sekä ohjeistaa, miten soitetaan hätänumeroon. Ajan myötä kansalaistaidot ovat kuitenkin muuttuneet. Enää ei ole esimerkiksi kovin tärkeää osata sytyttää nuotiota, ja ruoan valmistamisen ja hankkimisen helppous ovat saaneet ehkä unohtamaan vanhan kunnon kotivaran säilyttämisen.

Nykykoulussa tärkeitä taitoja opetetaan useiden eri oppiaineiden sisällä. Yhteiskunnan muuttuessa on myös eri taitojen merkitys muuttunut. Nyt elämme maailmassa, joka on paljon aikaisempaa teknologisempi, globaalimpi, kaupunkimaisempi ja lisäksi täynnä informaatiota.

Nimitystä “kansalaistaito” kuulee käytettävän silti enää harvoin. Osaammeko jo kaiken tarvittavan, jonka turvin voimme toimia omassa elämässämme ja yhteiskunnan jäsenenä? Tuskin. Pitäisikö kansalaistaidot päivittää nykyaikaan? Ehkä. Olisiko hyödyllistä selvittää, millaisia kansalaistaitoja tarvitaan tulevaisuudessa? Kyllä! Elämä on elinikäistä oppimista, ja uusia taitoja voi aina opetella ja kehittää. Koskaan ei voi tietää, milloin niitä tarvitsee.

Kysyimme kolmelta eri alan ammattilaiselta, mitä kansalaistaitoja tulisi osata juuri nyt ja miksi.

Marttaliiton Piia Aho: ”Kansalaistaidot ovat siitä ihania, että niitä voi aina opetella”

Marttaliiton hankekoordinaattori Piia Ahon mielestä erilaisten kotiin ja omaan hyvinvointiin liittyvien taitojen osaaminen lisää turvallisuuden tunnetta.

– Yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista on osata valmistaa ruokaa itselleen. Ravinteikas ruoka tukee hyvinvointia ja auttaa pysymään terveenä. Terveellinen ravinto koostuu riittävästä määrästä kasviksia ja proteiineja, eikä sen valmistamisen tarvitse olla monimutkaista. Kotimaiset juurekset, kuten esimerkiksi porkkanat, ovat helppoja ja edullisia raaka-aineita, joista voi valmistaa vaikka mitä – keittoja, patoja tai juuresleipäsiä.

Oman talouden hallinta on kansalaistaito, jolla on suuri vaikutus myös mielen hyvinvointiin. Raha-asioihin tulisi perehtyä ainakin sen verran, että osaa kirjata omat tulot ja menot ja laatia kuukausibudjetin. Rahan hallintaa voi opetella esimerkiksi Takuusäätiön maksuttoman Penno-palvelun avulla. Pienestäkin palkasta saa osan säästöön, jos käyttää hetken etukäteissuunnitteluun ja miettii esimerkiksi viikon ruokaostokset valmiiksi. Mitä kaikkea saisi valmistettua sesongin edullisista raaka-aineista tai luonnon ilmaisista antimista? Etukäteissuunnittelu auttaa myös pienentämään ruokahävikkiä.

Raha-asioihin tulisi perehtyä ainakin sen verran, että osaa kirjata omat tulot ja menot ja laatia kuukausibudjetin.

Kotioloissa on helppo huomata, että yhteiskunnassa yhä useampi palvelu toimii verkon kautta. Ja vaikka näin ei vielä olisi, yleensä tiedot palveluista löytyvät juuri verkosta. Siksi digitaidot ovat tärkeä kansalaistaito. Jokaisen tulisi osata etsiä oikeaa tietoa luotettavasta lähteestä ja osata etsiä ja täyttää esimerkiksi tukiin oikeuttavat hakemukset verkosta. Digiongelmien kanssa ei tule jäädä yksin, vaan kysyä rohkeasti apua.

Sitran Mikko Dufva: "On kansalaistaito ymmärtää tulevia muutoksia ja kuvitella erilaisia tulevaisuuksia”

Tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva pohtii työkseen tulevaisuuksia ja kirjoittaa niistä raportteja. Hänestä hyvä tulevaisuus rakentuu taidoilla, joita tarvitsemme myös nykyhetkessä.

– Kyky ymmärtää, että on useita mahdollisia tulevaisuuksia ja että niihin voi vaikuttaa, on jo itsessään tärkeä kansalaistaito. Jotta osaisimme tehdä hyviä ja kestäviä päätöksiä jo nyt, tarvitsemme tulevaisuuslukutaitoa eli kykyä tulkita, soveltaa ja haastaa tulevaisuutta koskevaa tietoa. Tietoa voi lukea esimerkiksi tulevaisuusraporteista, jotka sisältävät erilaisia hahmotelmia tulevaisuudesta. Tulevaisuuslukutaidossa tarvitaan mielikuvitusta ja kykyä kuvitella asioita omalle kohdalleen. Parhaiten tulevaisuuslukutaitoa voi kehittää keskustelemalla muiden ihmisten kanssa, sillä silloin omaa ajatteluaan voi haastaa ja mielikuvitusta tulee käytettyä jopa huomaamatta.

Parhaiten tulevaisuuslukutaitoa voi kehittää keskustelemalla muiden kanssa.

Hyvät yhteistyötaidot ovat kansalaistaito, jota on tarvittu aina ja tarvitaan tulevaisuudessakin. Yhteistyötaitoja tarvitaan arjen vuorovaikutustilanteissa, mutta niillä on myös suurempi merkitys. On tärkeää kuunnella, ymmärtää muita ihmisiä ja käydä rakentavaa keskustelua. Kaikkein tehokkaimmin hyvään tulevaisuuteen voi vaikuttaa puhaltamalla yhteen hiileen.

Teknologian ymmärtäminen on kansalaistaito, jota tarvitaan varsinkin nyt, kun teknologia on entistä tiiviimpi osa yhteiskuntaamme ja arkeamme. Sen ymmärtäminen ei tarkoita, että jokaisen pitäisi osata koodata tai luoda uusia sovelluksia. Enemmänkin se tarkoittaa sitä, että ymmärtää kaiken teknologian olevan muiden ihmisten kehittämää. Jokaisen tulisi olla kiinnostunut siitä, minne esimerkiksi omat henkilötiedot päätyvät netissä tai miten algoritmit syntyvät. Lisäksi teknologiasta kannattaa olla kiinnostunut mahdollisuuksien tarjoajana – mihin kaikkeen uutta teknologiaa voisi hyödyntää? Voisiko sen avulla valmistaa ekologisempia materiaaleja tai luoda kestävämpiä palveluja?

Opettaja Kristiina Jämiä-Mattila: “Jos opettaisin vain yhden taidon, se olisi kriittisyys”

Meri-Porin koulussa historian ja yhteiskuntaopin opettajana työskentelevän Kristiina Jämiä-Mattilan mielestä koulu opettaa eri oppiaineiden sisällä paljon tärkeitä kansalaistaitoja, mutta kiinnostus niiden toteuttamiseen lähtee kotoa.

– Koetan yli kaiken opettaa lähdekriittisyyttä. On kansalaistaito osata tarkastella asioita kriittisesti ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Monilla nuorilla on hankaluuksia erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. Opetan kriittisyyttä oppitunneillani näyttämällä esimerkkejä erilaisista uutisista ja pohtimalla nuorten kanssa, miksi samasta aiheesta on kirjoitettu hyvinkin eri tavoilla. Tunnin alussa keskustelemme ajankohtaisista asioista ja kannustan oppilaita kysymään oudoistakin asioista.

Koetan yli kaiken opettaa lähdekriittisyyttä.

Sosiaalinen omatunto on paitsi kansalaistaito, myös tärkeä elämänarvo. Se ilmenee myötätuntona ja empatiakykynä muita ihmisiä kohtaan. Eriarvoisuus yhteiskunnassa tulee kasvamaan. Täytyy ymmärtää, että kaikilla ei ole yhteiskunnan odottamia valmiuksia toimia vastoinkäymisten edessä. Aina on kuitenkin toivoa. Suomessa koulutus on edelleen hieno esimerkki siitä, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle. Empatia näkyy myös historianopetuksessa: esimerkiksi köyhyydestä voidaan kertoa yhden ihmisen kokemuksen kautta, jotta siihen olisi helpompi samaistua.

Kansalaistaitoihin kuuluu myös aktiivisuus omien asioiden hoitamisessa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että huolehtii raha-asioistaan, työasioistaan tai laittaa ruokaa. Pitää pystyä miettimään “mitä minä haluan” ja erottaa muiden vaatimukset omista. Omaan elämään liittyvistä yhteiskunnan asioista, kuten vaikkapa poliittisista päätöksistä, kannattaa ottaa aktiivisesti selvää. Usein aktiivisuus on palkitsevaa ja tuottaa arvokkaita onnistumisen kokemuksia.

Pitääkö osata silittää kauluspaita tai tietää, miten kompassia käytetään? Onko polkupyörän renkaan paikkaaminen kansalaistaito? Kommentoi alle, mitä sinun mielestäsi jokaisen tulisi osata!

Jutun on kirjoittanut Anna Horppu, joka on kevään 2020 toimitusharjoittelijana Yle Oppimisessa.

Kommentit