Hyppää pääsisältöön

Mikä tekee juhlasta merkityksellisen?

Millaisissa ikimuistoisissa juhlissa olet ollut?
Millaisissa ikimuistoisissa juhlissa olet ollut? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle juhlat

Millaisissa ikimuistoisissa juhlissa olet ollut? Mitä juhlissa tarjottiin juhlaväelle? Millaista kaavaa juhlissa noudatettiin? Mitkä seikat tekevät juhlista onnistuneet? Millaiset juhlat koet itse tärkeiksi ja merkityksellisiksi? Miksi? Oletko itse järjestänyt juhlia? Millaisia? Millaisia siirtymäriittejä olet juhlinut? Millaiseksi olet kokenut niiden merkityksen?

Juhlimme eri syistä ja monella tavalla. Yhteistä juhlimiselle on kuitenkin se, että juhlimme yhdessä.

”Meillä on hyvin erilaisia juhlia kuten esimerkiksi muistojuhlia, kirjajulkkareita, toistuvia juhlia ja ikäkausijuhlia. Me hirveän harvoin juhlimme yksin. Juhlat ilmentävät merkittäväksi koettua asiaa. Ne ihmiset kokoontuvat yhteen, joille syy X on tärkeä”, sanoo tutkijatohtori Matti Eräsaari.

Siirtymäriittien alkuperäinen ajatus on ollut, että ihmisyhteisö on kuin talo. Talossa on eri-ikäisiä ihmisiä erilaisilla statuksilla.

Ihmisen siirtäminen statukselta toiselle vaatii kontrollia, jotta yhteisön omia kategorioita ei rikota. Siirtymäriittejä ovat muun muassa kaste tai nimenantojuhla, häät tai muut perhejuhlat.

“Kun ihmiset siirtyvät huoneesta toiseen, niin siksi järjestetään riitti, joka hoitaa sen, että mikään ei mene rikki. Siksi puhumme kynnyksen ylityksen riiteistä” sanoo Eräsaari.

Juhlat etenevät yleensä tutun kaavan mukaan. Esimerkiksi juhlavieraat otetaan usein vastaan alkumaljojen ja tervetulotoivotusten myötä.

”Meidän suomalaisten juhlat tuuppaavat helposti olemaan sellaisia seiskoskelujuhlia. Pyörittelemme varpaitamme varovaisesti, koska on vaikea tietää, että miten olla juhlavasti. On hyvä, että meillä on runsaasti rohkeita rituaaleja”, kertoo tutkijatohtori Matti Eräsaari.

Millaisissa ikimuistoisissa juhlissa olet ollut? Mitä juhlissa tarjottiin juhlaväelle? Millaista kaavaa juhlissa noudatettiin? Mitkä seikat tekevät juhlista onnistuneet? Millaiset juhlat koet itse tärkeiksi ja merkityksellisiksi? Miksi? Oletko itse järjestänyt juhlia? Millaisia? Millaisia siirtymäriittejä olet juhlinut? Millaiseksi olet kokenut niiden merkityksen?

Vastaa kyselyyn maanantaihin 11.5. mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa. Voit kertoa kokemuksestasi myös nimimerkillä. Valitse nimimerkiksi jokin erisnimi.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa pohditaan juhlien merkitystä Yle Radio 1:ssä torstaina torstaina 18.6. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Täytä lomake.
  • Beninin arki on voodoon ja väriloiston lävistämää

    Toimittaja Marja Vehkanen matkusti Beniniin.

    Beninin arki on voodoon ja väriloiston lävistämää Beninissä, Guineanlahden kainalossa, tallensin alkuvuodesta sydämeeni meren rytmin, voodoo-seremonian sykkeen, kipeää siirtomaahistoriaa henkivät kolkat ja suurkaupungin hektisen pauhun – ja ennen muuta tapaamani ihmiset. Huomioni ei voinut olla kiinnittymättä aluksi mereen, joka löi Grand-Popon rauhaisaan kalastajakylään tasai

  • Toimittajalta: Löperöpuhe ympäröi sekä urheilua että musiikkia, vaikka olemme molempien "ihmemaa"

    Miksei sanaa "yllättävä" kuulla Sävelaskelmerkkejä-sarjassa?

    Ammattimuusikon urheiluhulluudessa ei ole minkäänlaista shokkiarvoa. Ei ole koskaan ollutkaan. Sama koskee ammattiurheilijan “sotkeutumista” musiikkiin. Olkoon kyse vakavasta harrastuksesta tai sivutoimesta. Kulttuuriharrastus pelasti liikunnalta, todetaan usein. Uusi ohjelmasarjani Sävelaskelmerkkejä pelastaa kuuntelijansa kaikilta tuollaisilta kliseiltä! Kyllä, onhan näitä.

  • Mitä tulee mieleen, kun kuulet sanan Gambia?

    Köyliöläinen krokotiilidokumentaristi pykäsi saunan Gambiaan

    Tiina Reunanen uudessa radiofeaturessa Saunani Gambiassa: “Paikallisilla on kehittyneemmät silmät kuin meillä; he näkevät ihmisten teeskentelyn, henkimaailman ja onnistuvat ajamaan autoa pimeässä.”