Hyppää pääsisältöön

Historia: Kuukävelyn synkkä salaisuus

Armstrond tar de första stegen på månen.
Ensimmäinen kuukävely oli historiallinen tapahtuma. Armstrond tar de första stegen på månen. Kuva: FREDRIK STRÄNG AB Apollo 11

TV1 lauantaina 10.5.2020 klo 8.05 - 9.00, Areenassa

Astronautti Neil Armstrongin ensiaskelia kuun pinnalla pidetään yhtenä ihmiskunnan ikonisimmista saavutuksista. Se oli 1900-luvun suurin seikkailu.

Raketti, jonka moottoreissa oli tehoa yli 150 miljoonaa hevosvoimaa, lähti Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta 16.7.1969. Yhdysvallat halusi näyttää kylmän sodan vastustajalleen Neuvostoliitolle, että se oli rajattomien mahdollisuuksien maa ja jonka ideologia päihitti kommunismin.

Neljä päivää myöhemmin yli 500 miljoonaa ihmistä katseli, kuinka ihminen astui ensi kertaa Maan kiertolaisen pinnalle.

Kuukävelyn taustalle kätkeytyy synkkä salaisuus.

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasan johtaman hankkeen alla työskenteli yli 100 saksalaista insinööriä, jotka olivat muutama vuosikymmen aiemmin olleet Kolmannen valtakunnan palveluksessa.

Kuukävely oli menestys monelle saksalaiselle insinöörille ja tiedemiehelle. Kaikista heistä tuli sankareita, sillä he auttoivat keskellä kylmää sotaa Yhdysvaltoja voittamaan kilpajuoksun avaruuteen.

Saavutus hälvensi pitkäksi aikaa Saksan menneisyyden synkän varjon, kunnes keskeinen hahmo rakettitiedemies Arthur Rudolph joutui vuonna 1983 tilille menneisyydestään.

Rudolph oli ollut natsi-Saksassa mukana V2-ohjuksen kehitystyössä. Yhdysvallat halusi hyödyntää raketinrakentajien tietämystä ja toi salaisessa operaatiossa maahan suuren joukon saksalaisia. Vihjeet mahdollisten sotarikollisten mukana olosta painettiin villaisella.

Saksalaisessa dokumentissa Kuukävelyn synkkä salaisuus valaistaan Arthur Rudolphin tarinaa. Millä tavoin hän ja muut saksalaiset olivat mukana Apollo 11 -operaatiossa?

The Moon Landing and the Nazis. Tuotanto: Spiegel TV/WDR/Arte, Saksa, 2018. Lukijana on Tuomo Holopainen.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.

  • Jouluiset gospelin sävelet kaikuvat Riemulauluissa su 12.12. klo 10

    Haastateltavana lastenlääkäri Leena Kaartinen.

    Joulukuun Riemulauluissa teemana on Tienraivaaja. Saarnakeskustelussa haastatellaan lastenlääkäri Leena Kaartista, joka on tehnyt merkittävää auttamistyötä Afganistanissa. Lahden Gospelkuoro tunnelmoi Marjaana Turusen johdolla. Laulusolistina esiintyy Laura Autio. Lotilan koulun musiikkiluokkien Laulupuu-kuoron herkät lauluesitykset tuovat herkkää adventin tunnelmaa. Riemulaulujen juontajina toimivat Elina Vaittinen ja Riku Suokas.

  • Hoosianna kajahtaa televisiossa ja radiossa ensimmäisenä adventtina 28.11.

    Ensimmäinen adventti kutsuu laulamaan Hoosiannaa.

    Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 28.11. klo 10 lähetetään Hoosianna-jumalanpalvelukset suorana sekä televisiossa että radiossa. Televisiojumalanpalvelus tulee Pyhän Pietarin kirkosta Siuntiosta ja radiojumalanpalvelus on perheiden Hoosianna-kirkko, joka lähetetään Lohjalta Pyhän Laurin kirkosta.