Hyppää pääsisältöön

Historia: Kuukävelyn synkkä salaisuus

Armstrond tar de första stegen på månen.
Ensimmäinen kuukävely oli historiallinen tapahtuma. Armstrond tar de första stegen på månen. Kuva: FREDRIK STRÄNG AB Apollo 11

TV1 lauantaina 10.5.2020 klo 8.05 - 9.00, Areenassa

Astronautti Neil Armstrongin ensiaskelia kuun pinnalla pidetään yhtenä ihmiskunnan ikonisimmista saavutuksista. Se oli 1900-luvun suurin seikkailu.

Raketti, jonka moottoreissa oli tehoa yli 150 miljoonaa hevosvoimaa, lähti Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta 16.7.1969. Yhdysvallat halusi näyttää kylmän sodan vastustajalleen Neuvostoliitolle, että se oli rajattomien mahdollisuuksien maa ja jonka ideologia päihitti kommunismin.

Neljä päivää myöhemmin yli 500 miljoonaa ihmistä katseli, kuinka ihminen astui ensi kertaa Maan kiertolaisen pinnalle.

Kuukävelyn taustalle kätkeytyy synkkä salaisuus.

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasan johtaman hankkeen alla työskenteli yli 100 saksalaista insinööriä, jotka olivat muutama vuosikymmen aiemmin olleet Kolmannen valtakunnan palveluksessa.

Kuukävely oli menestys monelle saksalaiselle insinöörille ja tiedemiehelle. Kaikista heistä tuli sankareita, sillä he auttoivat keskellä kylmää sotaa Yhdysvaltoja voittamaan kilpajuoksun avaruuteen.

Saavutus hälvensi pitkäksi aikaa Saksan menneisyyden synkän varjon, kunnes keskeinen hahmo rakettitiedemies Arthur Rudolph joutui vuonna 1983 tilille menneisyydestään.

Rudolph oli ollut natsi-Saksassa mukana V2-ohjuksen kehitystyössä. Yhdysvallat halusi hyödyntää raketinrakentajien tietämystä ja toi salaisessa operaatiossa maahan suuren joukon saksalaisia. Vihjeet mahdollisten sotarikollisten mukana olosta painettiin villaisella.

Saksalaisessa dokumentissa Kuukävelyn synkkä salaisuus valaistaan Arthur Rudolphin tarinaa. Millä tavoin hän ja muut saksalaiset olivat mukana Apollo 11 -operaatiossa?

The Moon Landing and the Nazis. Tuotanto: Spiegel TV/WDR/Arte, Saksa, 2018. Lukijana on Tuomo Holopainen.