Hyppää pääsisältöön

Hyvä kysymys: Mistä täit tulivat ja miksei niitä pystytä kukistamaan?

Suurennettu lähikuva hopeanhohtoisesta, pihtileukaisesta täistä.
Suurennettu lähikuva hopeanhohtoisesta, pihtileukaisesta täistä. Kuva: Gilles San Martin tuhoeläimet,Asuntojen tuhoeläimet,täi,Päätäi,Pediculus humanus capitis: an update.

Muutaman millimetrin kokoiset täit ovat aina eläneet ihmisen rinnalla. Niiden elinikä on vain kuukauden, mutta ne lisääntyvät nopeasti.

Täit ovat jäytiäisistä kehittynyt hyönteisryhmä, joka on erikoistunut elämään nisäkkäiden pintaloisina ja imemään verta. Noin viidesosalla nisäkkäistä on täitä, mutta muutamilta nisäkäsryhmiltä ne puuttuvat kokonaan.

Täiden erikoistumisessa tiettyyn isäntään on suuri merkitys isännän karvatyypeissä ja niiden paksuudessa. Ihmisellä esiintyy säännöllisesti kahta eri täilajia – erogeenisillä alueilla elävä satiainen sekä päätäi. Siitä on 30 000-100 000 vuoden aikana kehittynyt toiseksi alalajikseen nykyisin luokiteltu vaatetäi.

Vaatetäin evoluution katsotaan läheisesti liittyvän ihmisen vaatetuksen lisääntymiseen kehityksen myötä.

Päätäin historia ihmisen seuralaisena on vanhempi kuin oma lajimme, eli arviolta 5-7 miljoonaa vuotta. Pitkälle erikoistuneet loiset harvoin pompahtavat tyhjästä ja niin on tässäkin tapauksessa. Satiainen lienee siirtynyt ihmiselle muista apinalajeista myöhemmin. Altistuminen läheisiin kontakteihin kaukaisempien sukulaislajien kanssa ei aina ole siis hyvä idea.

Naarastäi voi tuottaa jopa 150 munaa kuukaudessa.

Täin elämän kierto on nopea – kuukaudessa elämästä kuolemaan. Täit lisääntyvät nopeasti, sillä naarastäi voi tuottaa jopa 150 munaa kuukaudessa.

Täiden kukistaminen ei ole helppoa, vaikka sitä on ahkerasti ja pitkään yritettykin. Ihmiset ovat lajiyksilöidensä kanssa tiiviisti tekemisissä, halailevat ja elävät muutenkin lähekkäin, jolloin täit pääsevät siirtymään henkilöstä toiseen.

Täit ovat oikeita voimanpesiä, sillä saksimekanisminsa avulla ne roikkuvat hiuksissa sitkeästi kiinni. Hiusten pesu pelkällä vedellä ei saa siis niitä menettämään vielä otetta.

Täi kuitenkin kuolee ilman ihmistä jo kahdessa vuorokaudessa, mutta munat eli saivareet säilyvät hengissä ainakin kuukauden.

Keväisin ja kesäisin täiden määrä vähenee. Auringon UV-säteily, lyhyemmäksi leikatut hiukset, saunominen ja uiminen vaikeuttavat täiden elämää ja leviämistä. Ilmojen taas kylmetessä, joka syksyiset ja talviset piposulkeiset tulevat tutuksi puuhaksi monelle.

Kysymyksen lähetti nimimerkki Utelias. Artikkelia varten haastateltiin Ylen Luontoilllan asiantuntijaa ja Sitowise Oy:n vanhempaa ympäristöasiantuntijaa Jaakko Kullbergiä.

Kysy hyvä kysymys!

Mihin kysymykseen haluaisit kuulla vastauksen tutkijalta? Lähetä kysymyksesi meille, niin selvitämme vastauksen.

  • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

    Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

    Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?

  • Hyvä kysymys: Mistä täit tulivat ja miksei niitä pystytä kukistamaan?

    Täit ovat eläneet ihmisen rinnalla aina.

    Muutaman millimetrin kokoiset täit ovat aina eläneet ihmisen rinnalla. Niiden elinikä on vain kuukauden, mutta ne lisääntyvät nopeasti. Täit ovat jäytiäisistä kehittynyt hyönteisryhmä, joka on erikoistunut elämään nisäkkäiden pintaloisina ja imemään verta. Noin viidesosalla nisäkkäistä on täitä, mutta muutamilta nisäkäsryhmiltä ne puuttuvat kokonaan.

  • Elon Muskin uusi jättiraketti ei räjähtänyt – kolme prototyyppiä jo tuhoutunut

    Starship olisi vallankumous avaruustoiminnassa.

    Vaikka äkkiväärä teknoguru Elon Musk on viime päivinä purkanut koronaturhautumistaan kovasti twitterissä, on hänellä myös syytä iloon. Perustamansa avaruusyhtiö SpaceX:n uusi superraketti läpäisi juuri kriittisen testin ja jopa konservatiivinen Nasa näytti yhtiön hurjille kuusuunnitelmille vihreää valoa.

Uusimmat sisällöt - Tiede