Hyppää pääsisältöön

Dokumenttiprojekti: Pieni punainen – tarina Suomen maolaisesta liikkeestä

Kylmän Suomen maolainen liike 1960- ja 70-luvulla oli pieni ja punainen.
Maolaiset olivat näkyvästi mukana vappumarsseilla 1960-luvun loppupuolelle asti. Kylmän Suomen maolainen liike 1960- ja 70-luvulla oli pieni ja punainen. Kuva: Kansan arkisto / ILLUME OY Yle TV1,Dokumenttiprojekti: Pieni punainen

TV1 torstaina 7.5.2020 klo 19.00 - 20.15, Areenassa

Kiinalaisen poliitikon Mao Zedongin vallankumoukselliset ajatukset on koottu pieneksi punaiseksi kirjaksi, joka on yksi maailman levinneimpiä ja luetuimpia kirjoja.

Kirjaa heilutettiin Suomen mielenosoituksissa 1960- ja 1970-luvuilla. Pieni ja punainen oli myös kylmän Suomen maolainen liike.

Hetken näytti siltä, että maolaisuudesta olisi tullut sukupolven johtava liike Suomessa, kuten tapahtui Norjassa ja pitkälti Ruotsissa.

Suomen maolaiset olivat kriittisiä Neuvostoliittoa kohtaan, vastustivat Tšekkoslovakian miehitystä ja puhuivat ensimmäisten joukossa suomettumisesta. He vastustivat Kekkosen ylivaltaa ja hänen uudelleen valintaansa poikkeuslailla.

Suomen maolainen liike 1960- ja 70-luvulla oli pieni ja punainen.
Raimo Laakia (vas.) ja Kyösti Mankamo muistelevat vallankumouksellista nuoruuttaan. Suomen maolainen liike 1960- ja 70-luvulla oli pieni ja punainen. Kuva: Jouko Aaltonen / ILLUME OY Yle TV1,Dokumenttiprojekti: Pieni punainen

Palkitun ohjaajan Jouko Aaltosen dokumenttielokuva Pieni punainen (12) sukeltaa Suomen maolaisen liikkeen ajatuksiin ja kokemuksiin.

Miten maolaisuus syntyi Suomessa ja minne liike katosi? Minkälaisen maolaisen sosialismin aktivistit olisivat rakentaneet? Missä entiset aktivistit ovat nyt ja mitä he ajattelevat vallankumouksellisesta nuoruudestaan?

Elokuva käsittelee aikakautta iloineen ja suruineen henkilöiden oman kokemuksen kautta. Monet muistelevat nuoruuttaan kriittisesti, huvittuneestikin mutta nuorta itseään ymmärtäen.

Millaisia uhrauksia liikkeen jäsenet joutuivat tekemään aatteensa eteen? Entä mitä todellisesta Kiinasta tiedettiin tuolloin? Mikä on se ideologinen perintö, joka maolaisuudesta on jäänyt jäljelle?

Värikäs elokuvamateriaali näyttää utopian samalla kun ihmisten omat valokuvat ja kaitafilmit tallentavat suomalaisen radikalismin arkea.

Tuotanto: Illume, Suomi, 2020.

  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.