Hyppää pääsisältöön

Riemastuttava musiikkimosaiikki - ja Suomen kaunein taidemusiikki-CD?

Kitaristi Petri Kumela on vuodesta 2007 asti keräillyt eläinaiheisia pikkukappaleita. Niitä on valmiina melko tavalla, ja lisää Kumela on saanut tutuilta säveltäjiltä. Nyt Kumela on valikoinut ekosysteemistään kolmekymmentäviisi pientä otusta levylle, ja tuloksena syntynyt musiikillinen bestiaari muodostaa riemastuttavan nykymusiikkimosaiikin.

Petri Kumela: Small Creatures
Petri Kumela: Small Creatures Uudet levyt

Kumela on edellyttänyt bestiaarinsa kappaleilta kahta asiaa - lyhyttä kestoa ja sitä että otus ei saa olla kissaa isompi. Niinpä valikoima on yhtenäinen - kappaleisiin ei yleensä mahdu kuin yksi musiikillinen tapahtuma, ja usein niitä leimaa vain yksi tunnelma, erikoistekniikka tai erityispiirre, kuten vaikkapa hyräily, maiskuttelu tai rämpytys.

Samalla valikoima on äärimmäisen monimuotoinen - korvien eteen avautuu kokeilevan kitaranykymusiikin loppumaton sointiavaruus, täynnä hälyjä, intonaatioleikkejä, läpsytyksiä ja ties mitä. Usein vaihtelun ja kokeellisuuden yhdistelmä alkaa levyn mittaisena annoksena tuntua raskaalta ja hahmottomalta, mutta tällä kertaa levyä kuuntelee musiikillisena mosaiikkina, jossa Kumelan säännöt tukevat myös kokonaisuuden hahmottumista. Avantgardeähkyä helpottaa myös sydämellinen musiikkihuumori, jota säveltäjät käyttävät usein ja tarkasti.

Soitto on tietysti taattua Kumelaa, eli koskettavaa, täyteläistä ja hauskaa. Parhaiden kappaleiden pienet neronleimaukset kantavat sellaisenaan, mutta myös keskinkertaiset pikku sävellykset Kumela esittää suurella sydämellä, kaikki sävyt esiin kaivaen, silittäen villiäkin elukkaa myötäkarvaan. Mutinat ja maiskuttelut sujuvat Kumelalta tyylikkäästi, ja hän esittäytyy myös bluesahtavan pikku myyrän säveltäjänä.

Kumelan bestiaari on laajentunut myös musiikin ulkopuolelle. Laura Ruohonen on tulkinnut otukset runoiksi vasta julkaistuun kokoelmaan Otus opus, johon Erika Kallasmaa on tehnyt kuvitukset. Kirjallisuuskritiikki ei kuulu Uusiin levyihin, mutta rohkenen sanoa, että Otus opus rakentaa eläinrunojen perinteelle napakasti ja hauskasti. Kallasmaan kuvien ja graafisen suunnittelun ansiosta myös levy esineenä lienee kaunein suomalainen taidemusiikki-CD.

"Small Creatures - a Musical Bestiary". Eri säveltäjiä. - Petri Kumela, kitara.

Kuuntele Uudet levyt 5.5.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • Alakotilan takuuraikkautta mandoliinilla

    Levyarvostelu

    Taidemusiikin ja nykykansanmusiikin rajamaa versoo yhä runsaammin mielenkiintoista musiikkia, ja ahkerin puutarhuri siellä on säveltäjä, sovittaja, kosketinsoittaja ja pedagogi Timo Alakotila. Vuonna 2014 hän sävelsi konserton pitkäaikaiselle yhtyekaverilleen, mandoliininsoittaja Petri Hakalalle, ja nyt kun teos on saatu levytettyä, siitä saattaa tulla suomalaisten kamariorkesterien keskuudessa yhtä suosittu kuin Alakotilan Concerto grossosta.

  • Kitaristi Janne Malinen kuljettaa punaista lankaa halki vuosisatojen

    Levyarvostelu

    Uuteen levyyn asti olen pitänyt Janne Malista luovana mutta tolkullisena kitaristina. Nyt hän kuitenkin yhdistää kolme teosta, joilla ei ole mitään yhteistä: Piazzollan kaksoiskonserton kitaralle ja bandoneonille, Weissin luuttukonserton klavikordisäestyksellä sekä niiden välissä Tommi Kärkkäisen konserton sähköisesti käsitellylle silent-kitaralle. Levyn kuunneltuani pidän Janne Malista entistä luovempana mutta edelleen tolkullisena. Rohkeudesta ja ilmaisun pakosta syntyvä punainen lanka tikkaa kokonaisuuden yhteen.

  • Toimiiko kuoro saamelaisuuden tulkkina?

    Levyarvostelu

    Laajan Saamenmaan musiikista ja kulttuurista riittäisi syvää innoitusta myös valtakulttuurin taidemusiikille, etenkin nyt kun kulttuurien kohtaamisesta on siivottu räikeimmät virheet. Pohjoinen huippukuoro Erik Westbergs Vokalensemble on omistanut uuden levynsä saamelaisvaikutteiselle musiikille. Joikun ja kamarikuoroilmaisun yhdistäminen ei ole helppoa, mutta tulos kuulostaa yllättävän luontevalta, innoittuneelta ja saamelaislähtöiseltä.

  • Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri toteuttaa Wiljami Niittykosken vision

    Levyarvostelu

    Kaustisen Salonkylässä asunut, vuonna 1985 kuollut Wiljami Niittykoski oli keskeinen hahmo siinä kehityksessä, jonka tuloksena kaustislainen viulunsoitto on nyt maailmanperintökohde. Salonkylän Sibelius oli kasvanut pelimanniperinteeseen mutta myös alueelle suodattuneeseen taidemusiikkiin, ja sävelsi sielunsa tunnot kappaleiksi, joita Kaustisella yhä soitetaan. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on nyt tehnyt tämän kansanomaisen sävelaarteiston pohjalta levyn, joka toteuttaa Niittykosken genrerajatonta musiikkinäkemystä tyylikkäästi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua