Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Voittoa vedellä – sininen kulta kiinnostaa maailman sijoittajia

Vedestä on tullut uusi kulta, sininen kulta.
Vedestä on tullut uusi kulta, sininen kulta. Vedestä on tullut uusi kulta, sininen kulta. Kuva: Magneto Press Yle TV1,Ulkolinja: Voittoa vedellä

TV1 torstaina 7.5.2020 klo 22.00 - 23.00, uusinta sunnuntaina 10.5. klo 23.05, Areenassa

Eurooppa on viime vuosina hikoillut helteessä ja eri puolilla maailmaa on rikottu lämpöennätyksiä. Kesä 2019 osoitti, kuinka ajankohtainen ilmastokriisi on.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus sekä väestönkasvu, yhä laajeneva maatalous ja saasteet lisäävät veden kysyntää räjähdysmäisesti. Samalla veden tarjonta hiipuu.

Vuoteen 2050 mennessä jopa puolet ihmiskunnasta saattaa kärsiä vesipulasta.

Onko vesi tulevaisuuden öljy?

Nykyään 70 prosenttia vedestä käytetään ihmisten ruokkimiseen. Vedestä on tullut maapallon tavoitelluin luonnonvara, tulevaisuuden öljy tai uusi kulta – sininen kulta. Sen ovat huomanneet myös maailman talousmahdit, liikemiehet, investointipankkiirit ja sijoittajat.

Talouselämä haluaa pelastaa ihmiskunnan vallankumouksella: se haluaa nostaa veden hintaa ja luoda samanlaiset markkinat kuin öljylle. Monet suursijoittajat ovat perustaneet sijoituksiaan ja rahastojaan vesibisnekseen. Kilpailu veden monopolista on alkanut.

Vedestä on tullut maailman sijoittajille uusi kulta, sininen kulta.
Vedestä on tullut maailman sijoittajille uusi kulta, sininen kulta. Kuva: Magneto Press Yle TV1,Ulkolinja: Voittoa vedellä

Ranskalaisdokumentin Voittoa vedellä ohjaaja Jérôme Fritel vierailee Britanniassa, joka yksityisti vesivaransa 30 vuotta sitten. Operaation junaili silloinen pääministeri Margaret Thatcher.

Lontoossa Greenwichin yliopiston tutkija David Hall on penkonut veden yksityistämistä ja listannut väärinkäytöksiä kymmenien vuosien ajalta: kuluttajien laskut ovat paisuneet, osakkaille maksetut osingot ovat nousseet nopeasti, veroja on kierretty.

”Päädyimme siihen, että yksityinen pääoma pumppasi järjestelmästä noin 2,5 miljardia puntaa vuodessa. Pääsyy siihen oli, että osingot, joita osakkaat maksoivat itselleen, olivat suuria ja säännöllisiä”, Hall kertoo.

Nykyään 80 prosenttia briteistä haluaisi palata takaisin aikaan, jolloin vesi oli yhteinen, julkinen ja lähes ilmainen.

"Yltäkylläisyys kuuluu menneisyyteen”

Dokumentti tutkailee kuivuuden vaikutuksia ja vesimarkkinoita Australiassa. Adelaide on planeetan kuivimman mantereen kuivin kaupunki, jonka yliopistossa luotiin teoria veden myymisestä markkinoilla.

Ekonomisti Mike Young on australialaisten vesimarkkinoiden isä. Tämä Harvardin kasvatti toimii neuvonantajana YK:ssa. Hän kirjoittaa veden uutta historiaa.

Vedestä on tullut maailman sijoittajille uusi kulta, sininen kulta.
Vedestä on tullut maailman sijoittajille uusi kulta, sininen kulta. Kuva: Magneto Press Yle TV1,Ulkolinja: Voittoa vedellä

”Vesipula on todellinen, ja se on osa maailman tulevaisuutta. Globaalien ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä puolella ihmiskunnasta on rajoitetusti vettä. Yltäkylläisyys kuuluu menneisyyteen”, Young sanoo.

”Vettä pitää käyttää kallisarvoisena luonnonvarana. Sitä on käytettävä innovatiivisesti ja varmistettava, että sitä käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti.”

Veden hinnoittelun vallankumous

Vesi on muutettu raaka-aineeksi, se on noteerattu pörssissä ja sen hinnalla keinotellaan.

Yhdysvalloissa New Yorkin Wall Streetin yritykset kuten Citigroup, yksi suurimmista amerikkalaispankeista, haluavat tehdä lopun halvasta ja ilmaisesta vedestä. Yritykset tekisivät vedestä markkinahyödykkeen, sillä ne tietävät, että maailmassa missä vesi hupenee, vesi on arvokasta.

”Veden oikeaan hinnoitteluun on vain se vaihtoehto, että ihmiset saadaan tajuamaan, että joka kerta kun he juovat kulauksen, siihen liittyy maksu, joka tuntuu kukkarossa”, sanoo Citigroupin taloudellinen erityisneuvonantaja Willem Buiter.

Vedestä on tullut maailman sijoittajille uusi kulta, sininen kulta.
Vedestä on tullut maailman sijoittajille uusi kulta, sininen kulta. Kuva: Magneto Press Yle TV1,Ulkolinja: Voittoa vedellä

”Nähdään varallisuusmarkkinoita, joilla myydään vesijohdannaisia, jopa huippunopean algoritmikaupan harjoittajia. Riskirahastot kiinnostuvat. Kaikki näkevät sen tulevana mahdollisuutena. Nähtäväksi jää, kuka aloittaa ensimmäisenä ja kovimmin.”

Buiterin mukaan tämä on vasta veden vallankumouksen alkua, veden hinnoittelun vallankumouksen alkua.

Vesisodassa vastakkain ovat taloudelliset paineet ja kansalaisliikkeet. Euroopassa kansalaiset ovat lähteneet kaduille puolustamaan oikeuttaan yhteiseen veteen ja elämään.

Main Basse sur l’Eau. Lords of Water. Ohjaus: Jérôme Fritel. Tuotanto: Magneto Press / Arte France, Ranska, 2020.