Hyppää pääsisältöön

Koronakevät voikin olla täydellinen tilaisuus löytää parisuhde, sanoo lääkäri Emilia Vuorisalmi: “Monet suuret rakkaustarinat perustuvat mahdottomuuteen”

emilia vuorisalmi
emilia vuorisalmi Emilia Vuorisalmi

Se, että yhdessäololle on esteitä ja haasteita, lisää rakastuneiden aivoissa syntyvää rakkaushormoni dopamiinia, sanoo lääkäri Emilia Vuorisalmi. Akuutin instalivessä puhuttiin parisuhteen löytämisestä ja hoitamisesta koronan keskellä.

Baareihin ja kahviloihin ei ole päässyt treffeille, eikä turvavälikävelykään varsinaisesti ole se romanttisin keksintö. Koronakevät tuntuu heittäneen urakalla kapuloita rakkautta etsivien rattaisiin. Vai onko sittenkään?

Akuutin rakkausaiheisessa instalivessä keskiviikkona 6. toukokuuta vieraillut lääkäri ja kirjailija Emilia Vuorisalmi sanoo, että koronakevät on itse asiassa otollinen tilanne rakkauden löytämiseen.

– Kuten kaikilla lomilla, myös koronan aikana punnitaan suhteita. Paljon lusikoita menee jakoon, mutta varmasti myös uutta syntyy. Tää on hyvä tilanne rakastua, Vuorisalmi sanoo livelähetyksessä.

Emilia Vuorisalmi vastaa livelähetyksessä myös kysymykseen, voiko rakkauden tunteet väärää henkilöä kohtaan torjua, ja miten? Katso lähetys tallenteena tililtä @yleakuutti.

Myös etänä voi rakastua, mutta yksi riski siinä on

Rakkauslääkäriksi tituleerattu Vuorisalmi muistuttaa, että monet historian suuret rakkaustarinat ovat aina perustuneet mahdottomuuteen.

– Niitä kaikkia yhdistää, että pariskunnan välillä on ollut jokin este, yhteen ei ole päästy heti. Nykypäivän ongelma on, että kaikki on usein liian helppoa.

Se, että yhdessäololle on esteitä ja haasteita, lisää Vuorisalmen mukaan rakastuneiden aivoissa syntyvää rakkaushormoni dopamiinia, joka on keskeinen tekijä mielihyvän ja mielenkiinnon ylläpitämisessä.

Dopamiinia erittyy runsaasti varsinkin rakastumisen alkuhuumassa, kun kaikki on vielä tuoretta ja ihanaa. Koronakevät voi siis jopa pitkittää rakastumisen alkuvaihetta, kun yhteinen arki ei välttämättä rysähdä päälle yhtä nopeasti.

Vuorisalmi sanoo, että etänä voi rakastua. Hän näkee etädeittailussa kuitenkin myös riskin.

Koronakevät voi jopa pitkittää rakastumisen alkuvaihetta.

– Jos juttelee jonkun kanssa pitkään pelkän deittiapin välityksellä, on riski että luo toisesta tietynlaisen illuusion omassa päässään. Viestien perusteella on maalaillut toisesta täydellistä prinssiä ja sitten kuulee äänen ja näkee kasvot, mutta ne eivät kohtaakaan siihen omassa päässä luotuun kuvaan, Vuorisalmi pohtii.

Voi olla iso pettymys, jos nämä odotukset eivät lopulta tavatessa täyty, eikä todellisuus osu yhteen omien haavekuvien kanssa. Tällöin myöskään hyvänolon hormonit eivät pääse virtaamaan.

– Siksi olisi hyvä kuulla toisen ääni suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja päästä jutustelemaan, puhua näköpuhelu tai käydä vaikka turvavälikävelyllä.

Samalla, kun moni parisuhde alkaa nyt etänä, voi korona sotkea myös jo pidempään yhdessä olleiden parien kuviot. Entä, jos seurusteleva pari asuu samassa kaupungissa, mutta yhdessäolo ei muusta syystä onnistu yhtä tiiviisti kuin ennen koronaa?

Vuorisalmi neuvoo pareja esimerkiksi etsimään pieniä keinoja, joilla mielihyvähormoni dopamiinia voi lisätä omassa arjessa. Tällaisia voivat olla vaikka yhteiset pienet harrasteprojektit.

– Aina pitäisi yrittää löytää positiivisia puolia. Muistetaan, että tämä ei kestä ikuisesti. Ikävän tunteesta kannattaa nauttia, sitä ihanampaa on jälleennäkeminen.

Mitä keholle tapahtuu rakkauden eri vaiheissa?

Instaliven vieraana ollut Vuorisalmi kertoo myös omasta rakkaushistoriastaan.

– Kuutisen vuotta sitten podin kovia sydänsuruja, joiden vuoksi oireilin sekä fyysisesti että henkisesti. Nukuin huonosti ja kärsin ikään kuin burn outin oireista.

Omat kokemukset saivat Vuorisalmen kiinnostumaan siitä, mitä rakkaus meille tekee ja mitä meille tapahtuu rakkauden eri vaiheissa. Miksi jonkun ihmisen kasvot vetävät meitä puoleensa? Miksi saatamme rakastuneena toimia täysin epäloogisesti ja tehdä valintoja, joita emme muutoin tekisi?

Kaikki alkaa vahvasta rakkaushormonista nimeltä dopamiini. Se ottaa kehossamme vallan, kun rakastumme.

Etuaivokuoren toiminta hämärtyy, ja rakastuneen valtaa eräänlainen tilapäinen mielenhäiriö.

– Dopamiiniin liittyy uutuudenviehätys, jännitys ja riskinotto. Rakastunut keskittyy dopamiinin vahvistamana kaikin tavoin voittamaan rakkauden kohdetta itselleen.

Etuaivokuoren toiminta hämärtyy, ja rakastuneen valtaa eräänlainen tilapäinen mielenhäiriö.

– Rakastuminen voi muuttaa meitä. Se vie aivot muovautuvaan tilaan, jossa muutoksia on helpompi tehdä. Silloin myös tehdään asioita, joita ei muuten ehkä tehtäisi, Vuorisalmi kuvailee.

Tätä keholle varsin rankkaa alkuhuumaa kestää noin 1,5 vuotta. Aivojen toiminnan palautuessa koittaa hetki jolloin arvioidaan, miten tehdyt valinnat toimivat.

– Jos todetaan että toimii, siirrytään rakastumisen lempeämpään vaiheeseen, joka on kiintymisvaihe.

Dopamiinivirta tasoittuu ja rinnalle nousee serotoniini, joka edustaa turvallisuutta ja järjestystä. Serotoniinilla on tärkeä tehtävä siinä, että suhde etenee villistä alkuhuumasta seuraavalle tasolle. Tänä keväänä serotoniini on erityisen arvokasta, sillä se luo levollista ja luottavaista oloa poikkeusolojen keskelle.

– Kutsun niitä usein vastapareiksi. Samalla, kun serotoniini tuo meille suhteeseen levollista, rauhallista ja luottavaista oloa, ovat dopamiinin lähteet eli yhteiset tulevaisuudenhaaveet ja visiot vielä olemassa, Vuorisalmi kuvailee.

Usein käy niin, että rakkauden alkuvaiheessa dopamiinihuipun keskellä serotoniini voi hetkellisesti laskea. Tämän tilanteen moni tuoreessa suhteessa oleva tunnistaa, silloin iskee usein ahdistus ja pelko siitä, voiko suhde toimia.

Varsinkin koronan aikana, kun sinkuilla ei ole samanlailla halailumahdollisuutta, ovat facetime-kontaktit tosi tärkeitä.

Kolmantena Vuorisalmi nostaa esiin oksitosiinin, jota hän kuvaa ultimate-rakkaushormoniksi. Se luo rakastuneeseen kiintymyksen ja levollisuuden tunteita. Oksitosiinia erittyy muun muassa kosketuksessa, läheisyydessä ja hetkissä, kun katsotaan silmiin.

Vuorisalmi sanoo, että varsinkin koronan aikana facetime-kontaktit ovat sinkuille tärkeitä, jos mahdollisuuksia halimiseen tulee muuten harvemmin,

Lue lisää rakkaushormoneista: "Rakastuminen on aivoissa kuin hallittu kaaos” – Tämä kaikki kehossasi tapahtuu, kun hormonit tekevät rakkauden töitään

Anna mahdollisuus “sille tylsälle tyypille”

Sekä parisuhteessa että sinkkuna omaa toimintaa voi ymmärtää paremmin, jos tiedostaa, millaisia hormoneja oma keho janoaa.

Parisuhteessa toinen voi olla järjestystä ja varmuutta rakastava tyyppi, jonka aivoissa hallitsee serotoniini.

Dopamiinivoittoinen ihminen puolestaan on huolettomampi niin kotitöissä kuin aikatauluissakin ja tykkää pienestä riskin ja jännityksen tunteesta.

Dopamiinin aiheuttamaa olotilaa etsii ja kaipaa ehkä tiedostamattaan myös parinvalinnassa.

– Jos lapsuudenkodissa oli riitaisa ja jännittynyt ilmapiiri, on ihminen voinut tottua siihen, että aivoissa virtaa dopamiini ja stressihormonit. Näin ollen haastava suhde tuntuu tutulta ja turvalliselta, Vuorisalmi havainnollistaa.

Dopamiinin ja stressihormonien aiheuttamaa olotilaa etsii ja kaipaa ehkä tiedostamattaan myös parinvalinnassa: kaikin puolin hyvästä ja kunnollisesta kumppaniehdokkaasta on vaikea löytää mitään varsinaista vikaa, se jokin vain puuttuu. Hän voi tuntua liian hyvältä, jopa tylsältä tyypiltä.

– Jos tämän asian tiedostaa, myös “sille tylsälle tyypille” voi antaa mahdollisuuden. Todennäköisesti hän on se, kenen kanssa on hyvä olla.

Kriisi on hyvä aika miettiä, millaisen arjen haluat

Jätetyksi tai torjutuksi tuleminen voi aiheuttaa kehossa murskaavan tunteen. Rakkaushormonit ovat mahdollisesti ehtineet jo alkaa tehdä työtään, mutta sitten vastakaikua ei tulekaan.

– On voitu luoda illuusio, että tässä on elämäni mies. Jopa lyhyt suhde voi jättää pitkäksi aikaa tosi pahan tunteen, rakkauslääkäri sanoo.

Tunteet kannattaa yrittää hyväksyä ja olla onnellinen siitä, että tunsi niin voimakkaasti.

Onneksi koronakevät on otollista aikaa hoitaa myös särkynyttä sydäntä. Vuorisalmen mukaan surun tunteita vastaan ei tarvitse eikä kannatakaan taistella – on parempi antaa niiden tulla.

– Tunteet kannattaa yrittää hyväksyä, elää niiden läpi ja lopulta koittaa tuntea kiitollisuutta, että on saanut tuntea niin voimakkaasti.

Samalla on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat itselle tekevät hyvää ja millaisen arjen oikeastaan haluaa.

– Sydänsurut voivat olla suurimpia kasvunhetkiä ihmisen elämässä. Kun itse olen kärsinyt sydänsuruista, olen pysähtynyt miettimään, mitä oikeasti haluan tehdä ja mikä on minulle merkitykselllistä. Mistä löytäisin oman juttuni ja ääneni?

Mitä, jos on parisuhteessa ja rakastuu toiseen? Miksi parisuhdetta kannattaa huoltaa? Entä miksi eronneen somekuvissa tapahtuu usein radikaali muutos? Myös muun muassa näistä asioista Emilia Vuorisalmi puhui livelähetyksessä Akuutin Instagram-tilillä. Katso lähetys tallenteena kokonaisuudessaan tililtä @yleakuutti.

Lue myös: Joe rakastui varattuun Katriin ensisilmäyksellä, lopulta 20 minuutin keskustelu juna-asemalla ratkaisi parin kohtalon

Kuuntele Areenassa: Suhteemme hyötyy intialais-venäläisistä taustoistamme – Ranjit ja Natalia Kumarin rakkaus kipinöi vuosienkin jälkeen

Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!

Lisää ohjelmasta

Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan.
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan. Kuva: Akseli Muraja rakkaus,etäsuhteet,lapsiperheet,kaukorakkaus
Katri ja Joe Konderla istuvat sohvalla ja katsovat toisiaan rakastuneesti.
Katri ja Joe Konderla istuvat sohvalla ja katsovat toisiaan rakastuneesti. Kuva: Antti Tuunanen / Yle rakkaus,rakastuminen,parisuhde
Kuvitetussa kuvassa kaksi ihmistä suutelevat toisiaann.
Kuvitetussa kuvassa kaksi ihmistä suutelevat toisiaann. Kuva: Mitja Sirola / Yle rakastuminen,rakkaus,suutelu
Vanhemmat Anna ja Cagri Akgul istuvat puutarhakeinussa lastensa Akselin, Alvarin ja Einarin kanssa.
Vanhemmat Anna ja Cagri Akgul istuvat puutarhakeinussa lastensa Akselin, Alvarin ja Einarin kanssa. Kuva: Mira Pelo / Yle koronavirus,perheet,vanhemmuus