Mari Keinänen
Yle
Viitasen Piian kantaaottavat laulut heijastelevat muusikon omaa henkilöhistoriaa. Ennen kuin musiikista tuli kokopäivätyö, lähes kymmenen vuotta vierähti sosiaalialan töissä. Laulujen tekeminen on Viitaselle kyselemistä ja olemassaolon ihmettelyä.
– Kiinnostus ihmisiin ja ihmisyyteen on kulkenut mukanani aina ja huomaan, että teksteissäni kuuluu myös työurani sosiaalialalla.
Aiemmalta koulutukseltaan Viitanen on sosionomi ja ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti. Hän työskenteli lastensuojelussa ja vanhustyön parissa. Vuosien ajan hän teki musiikkia ja sosiaalialan töitä rinnakkain, mutta keikkojen lisääntyessä musiikki imaisi lopulta kokonaan mukaansa.
– Olen vasta jälkikäteen huomannut, että sosiaalialan töissä ja musiikin tekemisessä on yllättäviä yhtymäkohtia. Kummassakin on lopulta kyse ihmisten kohtaamisesta ja elämän jakamisesta. Minua kiinnostaa ihmisyys osana suurempaa kokonaisuutta. Elämän ja ihmisten keskeneräisyys, kaiken kipeys ja samalla kauneus ovat läsnä useissa kappaleissani.
Koen tasapainoilevani lauluissani jatkuvasti jossain valon ja varjon rajamailla. Silti toivo on kaiken tekemiseni taustalla.
Yle Olohuoneessa kuullaan tunnelmallinen ja tekstivetoinen kokonaisuus lohtulauluja.
– Elämme tosi poikkeuksellista aikaa. Olen huomannut kaipaavani lohtua tuovaa musiikkia. Siksi olen pyrkinyt poimimaan omasta ohjelmistostani lauluja, joita ihmiset ovat toivoneet tai jotka ovat lohduttaneet. Soitamme viime syksynä julkaistun levyn biisejä ja vähän vanhempia kappaleita limittäin.
– Rauha on ikuisuusaihe, joka ei valitettavasti ole tullut valmiiksi vieläkään. Vaikka monella mittarilla kehitys on ollut globaalisti myönteistä, on sen puolesta yhä aktiivisesti toimittava. Työ on tärkeää, koska rauha ei ehkä tule koskaan lopullisesti valmiiksi tai pysy paikallaan.
Viitanen sanoo, että hänestä kaikki rauhaan ja väkivallattomuuteen kannustavat asiat ovat hyviä. Erilaiset symbolit, kuten rauhanmerkki ovat yhteistä kieltä ja kommunikaatiota. Niiden käyttö voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta.
– Luonto ja rauha liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Jos luonnossa ei säily riittävä tasapaino, on rauhan ylläpitäminen vaikeaa.
Jaettu epätoivo luo toivoa
Meidän jälkeemme hiljaisuus -kappaleen voi tulkita käsittelevän ilmastonmuutosta, ja millaisen jäljen ihminen on tälle planeetalle jättämässä. Pysäyttävä laulu saa kuulijansa pohtimaan itseään ja maailmaa.
– Olen miettinyt Meidän jälkeemme hiljaisuus -kappaletta paljon, koska se on tosi tummasävyinen ja ensikuulemalta toivottoman oloinen. Luin karanteenilukemisena Maaret Kallion toivoa käsittelevää kirjaa. Minulle jäi sieltä mieleen ajatus, että jaettu epätoivo luo toivoa. Ajatus on minusta ihana ja se tuo mieleeni myös sen, miten juuri ne kaikkein tummasävyisimmät laulut voivat toimia. Kun epätoivo tulee jaetuksi laulujen kautta, se jollain kumman tavalla ruokkii ihmisessä toivoa.
Maailmanparantaminen toisinaan väsyttää. Asiat kehittyvät Viitasen toivomaan suuntaan piinallisen hitaasti. Juuri se kannustaa jatkamaan musiikin kirjoittamista aiheesta.
– Siitähän oikeastaan koko jutussa on kysymys, teen lauluja erityisesti niistä aiheista, jotka vaivaavat omaa mieltäni tai uuvuttavat. Kun kirjoitan siitä mikä tuntuu vaikealta, se helpottaa omaakin oloani. Jos hyvin käy, tulen samalla kirjoittaneeksi myös jonkun toisen ihmisen huolen. Mutta siitä ei ole kenellekään hyötyä, jos me uuvumme näiden asioiden äärelle. Ei me ylipäätään elämässä voida auttaa ketään muuta, jos ei ensin pidetä itsestämme huolta.
Ilmastonmuutos pakottaa pysähtymään
– Ilmastonmuutos on suuruusluokaltaan sellainen asia, että se ohittaa usein mielessäni kaikki muut kysymykset. Ilman luontoa meillä ei olisi mitään. Ihmisen elämä on niin lyhyt, että haluan käyttää aikani johonkin hyvään.
Ilmastonmuutoksen hillintään löytyy tietoa, joka ei kuitenkaan aina muutu teoiksi.
– On vaikeaa tehdä asioita, jotka tietää oikeiksi. Minä luulen, että meidän länsimaisten ihmisten vaikein kohta onkin se, miten luopua saavutetuista eduista. Vaikka me näemme, että tietyt asiat eivät ole kestäviä, niin kyllä suurimmassa osassa ihmisiä niistä luopuminen aiheuttaa ristiriitaa ja ahdistusta.
Maailmanlaajuinen koronapandemia on muuttanut ihmisten elämää radikaalisti. Tutkijat ovat varoitellelet ilmastonmuutoksen vaaroista jo vuosikymmeniä. Miksi koronalta suojautuminen sujuu, mutta ilmastonmuutoksen hillitseminen ei?
– Olemme taitavia pitämään silmät kiinni, kunnes tilanne näkyy konkreettisesti omassa elämässämme, tai uhkaa sitä. Olisi ihanaa, jos samalla koronatoimien päättäväisyydellä ja vakavuudella suhtauduttaisiin myös ilmastonmuutosta hillitseviin valintoihin.
Sanat voivat muuttaa maailmaa
Artisti luottaa siihen, että musiikilla ja sanoilla voi myös muuttaa maailmaa.
– Me ehkä unohdamme välillä, minkälainen voima sanoilla voi olla. Sanoilla on aloitettu ja päätetty sotia. Me kommunikoimme sanojen varassa ja yritämme sanojen avulla tulla toistemme kanssa toimeen.
Vakavista maailmanparannusteemoistaan huolimatta Viitasen elämään ja musiikkiin mahtuu myös toivo, huumori ja ilo.
– Jos ei olisi toivoa, mitä mieltä olisi kirjoittaa yhtään mistään? Minusta on ollut ihanaa kuulla, että ihmiset ovat löytäneet lauluistani myös toivoa. Ei kaiken musiikin myöskään tarvitse olla vakavaa. Ilolle ja huumorille on aina tilaa, vaikka lauluissani se tulee usein mustan huumorin kautta.
Lähetä kuva omatekoisesta rauhanmerkistäsi Instagram-feediin tunnisteella #yleolohuone tai tämän artikkelin lopussa löytyvällä lomakkeella.
Viitasen Piia esiintyy Areenan suorassa lähetyksessä Yle Olohuoneessa keskiviikkona 13.5. kello 19.30.
Yle Teema esittää konsertin lauantaina 16.5. klo 15.05.
