Hyppää pääsisältöön
MADE IN BANGLADESH
MADE IN BANGLADESH

Rana Plazan katastrofi seitsemän vuotta sitten käänsi maailman katseet vaateteollisuuden kehnoihin työoloihin. MOT selvitti, miten suomalaiset vaateketjut muuttivat käytäntöjään sen myötä. Tapasimme uudelleen myös onnettomuudessa vakavasti vammautuneen Beautyn, joka joutuu valitsemaan pelkonsa ja lapsensa koulunkäynnin väliltä.

Beautya pelottaa.

On aikainen aamu 24. huhtikuuta 2013.

21-vuotiaan bangladeshilaisen Beautyn pitäisi aloittaa työvuoro vaatetehtaalla. Se sijaitsee Rana Plazan tehdasrakennuksessa maan pääkaupungissa Dhakassa.

Rakennuksessa on valtava halkeama, mutta tehdastyöntekijät pakotetaan väkivallalla töihin.

– Sinä aamuna sähkö katkesi kolme kertaa, Beauty kertoo.

– Sen jälkeen talossa käynnistyi generaattori ja talo romahti.

Aamulla vähän ennen yhdeksää kahdeksankerroksinen rakennus sortui. Yli tuhat ihmistä sai surmansa, 2500 ihmistä loukkaantui.

Onnettomuus oli tekstiiliteollisuuden historian tuhoisin.

Tehtaassa valmistettiin suomalaisillekin tuttuja vaatemerkkejä kuten Benettonia ja Mangoa.

Beauty jäi raunioihin loukkuun kolmeksi päiväksi.

– Itkin ja itkin. Kolmen päivän jälkeen minut pelastettiin, Beauty kertoi kun MOT tapasi hänet ensimmäisen kerran Bangladeshin pääkaupungin Dhakan slummialueella vuonna 2014, vuosi suuronnettomuuden jälkeen.

Beauty sai vakavia vammoja jalkoihin, käsiin, korvaan ja päähän. Hänestä tuli työkyvytön.

Katastrofi käänsi maailman katseet vaateteollisuuden kehnoihin työoloihin. Syntyi Accord-niminen palo- ja rakennusturvallisuussopimus.

Sen tavoitteena on tarkastusten, koulutuksen ja korjaustoimien avulla parantaa Bangladeshin vaatetehtaiden rakennusturvallisuutta.

Infografiikka Accord sopimuksen sisällöstä.
Infografiikka Accord sopimuksen sisällöstä. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,vaateteollisuus,Accord-sopimus,Bangladesh,minna knus-galán

Nyt seitsemän vuotta myöhemmin MOT löysi Beautyn uudestaan.

Selvitimme myös, miten suomalaiset vaateketjut ovat muuttaneet toimintatapojaan onnettomuuden jälkeen.

Suurimmat suomalaiset vaateketjut, joilla on tuotantoa Bangladeshissa ovat Kesko, S-ryhmä, Tokmanni, Stockmann ja Lindex.

– Niin hirveä asia kuin se Rana Plaza olikin, niin se on kyllä parantanut Bangladeshin työturvallisuutta. Minimitasoa on nostettu, sanoo Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme.

Kansalaisjärjestö Eetti ry seuraa tiiviisti muun muassa vaatealan vastuullisuutta ympäri maailmaa.

Taulukko yrityksistä, jotka ovat allekirjoittaneet Accord-sopimuksen.
Maailmanlaajuinen kampanja vaateteollisuuden työolojen parantamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi on tuottanut pikkuhiljaa tulosta myös Suomessa. Viisi suomalaista vaateketjua on mukana Accordissa. Viimeiseksi sopimuksen allekirjoitti Kesko vuonna 2018. Taulukko yrityksistä, jotka ovat allekirjoittaneet Accord-sopimuksen. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,vaateteollisuus,Reima,Lindex,Stockmann,Tokmanni,S-ryhmä,Kesko,Bangladesh,Collapse of Rana Plaza,Accord-sopimus,minna knus-galán

Accord on lisännyt läpinäkyvyyttä tehtaiden ongelmista ja onnettomuuksista, joista kerrotaan julkisesti. Tuhannet tehtaat on tarkastettu ja useita tuhansia työntekijöitä on koulutettu palo- ja rakennusturvallisuusasioissa.

Sopimus meni umpeen alkuvuodesta ja sen jälkeen astui voimaan niin sanottu siirtymäsopimus, joka jatkaa Accordin aloittamalla tiellä.

S-ryhmä ja Tokmanni eivät ole sitoutuneet kumpaakaan sopimukseen.

– Emme ole toistaiseksi olleet mukana siirtymäsopimuksessa, sillä olemme rauhassa halunneet selvittää mihin suuntaan Accord-sopimustilanne kehittyy, kertoo S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman.

S-ryhmä ja Tokmanni eivät ole sitoutuneet kumpaakaan sopimukseen.

Eetti ry:n Maija Lumme ihmettelee S-ryhmän linjausta.

– Accord-sopimus on saanut kiitosta tuloksista ja läpinäkyvyydestä, minkä takia on erikoista, ettei S-ryhmä lähtenyt mukaan siirtymäsopimukseen vaan päätti jäädä seuraamaan sivusta. Sopimusten voima on kuitenkin laajassa yhteistyössä, Lumme korostaa.

Forsman sanoo, että valtaosa S-ryhmän käyttämistä tehtaista on jo valmiiksi Accordin piirissä.

Suomen suurin halpakauppaketju Tokmanni puolestaan ei allekirjoittanut Accord-sopimusta, koska ketju luotti toiseen, teollisuuden sisäiseen BSCI-vastuullisuusjärjestelmään.

Muun muassa kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot ovat kritisoineet BSCI-järjestelmää kovin sanoin, koska myös Rana Plaza oli BSCI-auditoitu vain kuukausia ennen tappavaa romahdusta.

Tokmanni ei pitkään julkaissut tehdaslistoja ”liiketominnallisista syistä”.

Viisi suomalaista vaatteita myyvää ketjua on mukana Accordissa. Niistä Reima allekirjoitti sopimuksen vuonna 2014 MOT-jutun jälkeen, jossa selvisi että Reiman 13 euroa maksavan vauvan paidasta jää bangladeshilaiselle ompelijalle 2 senttiä.

Sittemmin Reima on vetäytynyt pois Bangladeshista ja keskittänyt tuotantonsa ennen kaikkea Kiinaan.

Rana Plazan onnettomuuden aikaan tieto siitä, minkä yhtiöiden vaatteita tehtaissa valmistettiin, ei ollut julkista. Sittemmin useat toimijat ovat alkaneet julkistaa tehdaslistoja.

Myös moni suomalainen vaateketju kertoo julkisesti, missä tehtaissa niiden myymät vaatteet tehdään.

Sen sijaan Tokmanni ei pitkään julkaissut tehdaslistoja ”liiketominnallisista syistä”.

Huhtikuun alussa Tokmanni julkaisi verkkosivuilleen ensimmäisen kerran tehdaslistan osoitteineen.

Miksi Tokmanni reagoi näin myöhään, seitsemän vuotta Rana Plaza -katastrofin jälkeen?

– Julkaisemme tehdaslistat nyt nettisivujen uudistamisen yhteydessä, koska läpinäkyvyyspaineet hankintaketjuja kohtaan ovat kasvaneet, Tokmannista kerrotaan MOT:lle sähköpostitse.

"Paljon on tilanne parantunut, mutta ala on jatkuvasti erittäin vaarallinen"― Maija Lumme, Eetti ry

Eetti ry:n Maija Lumpeen mielestä toimenpiteet, jotka suomalaisyritykset ovat tehneet Rana Plazan jälkeen eivät ole riittävän kunnianhimoisia.

Lumpeen mukaan vaatteiden teettäminen Bangladeshin kaltaisessa maassa on aina ongelmallista esimerkiksi ihmisoikeusnäkökulmasta.

– Siellä on hirveän halpaa tuottaa vaatteita, palkkataso ei riitä elämiseen.

Mutta monella bangladeshilaisella ei ole varaa valita, heidän on tehtävä työtä. Ja vaateteollisuus on maassa iso työllistäjä. Ala muodostaa noin 80% Bangladeshin viennistä ja se on elintärkeä köyhän maan taloudelle.

Helmikuussa 2020 Beauty on tullut takaisin Bangladeshin pääkaupunkiin Dhakaan hakemaan töitä – vaatetehtaalta.

MOT:n haastattelema Beauty perheineen kotitalonsa pihalla.
Beautyn perheeseen kuuluu mies ja kaksi lasta. Beauty joutuu palaamaan vaatetehtaaseen töihin, jotta perheellä olisi varaa maksaa 12-vuotiaan koulunkäynti. Mies hakee työtä. MOT:n haastattelema Beauty perheineen kotitalonsa pihalla. Kuva: Zaeed Aziz MOT,Collapse of Rana Plaza

Kun MOT vuosi onnettomuuden jälkeen tapasi hänet Dhakassa, silloin 21-vuotias Beauty vannoi ettei koskaan enää astu sisään vaatetehtaaseen. Rana Plazan onnettomuus vei häneltä käytännössä työkyvyn.

Beautyn korvan vammautunut tärykalvo olisi pitänyt leikata, mutta siihen perheellä ei ole ollut varaa. Beautylla on kaikki nämä vuodet ollut kovat säryt ja hän on ollut ajoittain täysin toimintakyvytön.

Hän on kuitenkin tehnyt pienimuotoista ompelutyötä rahoittaakseen poikansa koulunkäyntiä.

Myös hänen miehensä menetti työpaikkansa tekstiilitehtaassa kun hän hoiti Beautya onnettomuuden jälkeen.

Nyt perheen 12-vuotiaan pojan koulunkäynti on uhattuna.

– Olemme molemmat lukutaidottomia, ilman koulutusta. Meillä ei ole suuria toiveita. Mutta yritämme saada lapsille paremmat mahdollisuudet. Minun on pakko saada työpaikka, Beauty kertoo MOT:lle.

Vaikka tehdasturvallisuus on Rana Plazan jälkeen jonkin verran parantunut, ihmisoikeuksia poljetaan edelleen bangladeshilaisissa vaatetehtaissa.

Vuosia sitten kerroit meille, että sinua pelotti mennä takaisin vaatetehtaaseen.

– Kyllä, olin peloissani. Mutta nyt minulla ei ole siihen varaa. Minun on pakko taistella lasteni vuoksi.

Muutama viikko ennen kuin koronaepidemia iski Bangladeshiin, Beauty sai työpaikan Muslim Garment -nimisestä vaatetehtaasta Dhakassa.

Beautyn kuukausipalkka on noin 90 euroa. Pääkaupungissa elämiseen riittävä kuukausipalkka on noin 190 euroa.

Bangladeshilaisessa AKH Group -nimisessä tehtaassa tehtiin vuonna 2014 vaatteita muun muassa H&M:lle ja Reimalle.

Rana Plazan kokoluokan onnettomuutta ei Bangladeshissa vuoden 2013 jälkeen ole tapahtunut. Lukuisissa pienemmissä tehdaspaloissa on kuitenkin kuollut työntekijöitä.

– Paljon on tilanne parantunut, mutta ala on jatkuvasti erittäin vaarallinen, Eetti ry:n Lumme sanoo.

"Rana Plazan jälkeen oli paljon lupauksia. Meille sanottiin että saamme rahaa, työtä ja vaikka mitä! Loppujen lopuksi kukaan ei tehnyt mitään. Kaikki oli vain sanoja."― Beauty

Vuonna 2017 lämminvesivaraaja räjähti Multifabs-nimisessä tehtaassa. Kymmenen henkilöä menehtyi ja 30 loukkaantui. Suomesta tehtaan asiakkaina olivat Seppälä, Lindex ja Stockmann.

Viimeksi joulukuussa 2019 toinen lämminvesivaraaja räjähti Natural Sweater Village -nimisessä vaatetehtaassa, jossa muun muassa H&M teetti vaatteita. Yksi henkilö menehtyi räjähdyksen takia syttyneessä tulipalossa.

Aikajana Rana Plaza onnettomuuden jälkeen tapahtuneista onnettomuuksista Bangladeshissa.
Rana Plazan jälkeen kuolemaan johtaneita onnettomuuksia vaatetehtaissa on ollut lukuisia. Aikajana Rana Plaza onnettomuuden jälkeen tapahtuneista onnettomuuksista Bangladeshissa. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,vaateteollisuus,Bangladesh,Collapse of Rana Plaza,minna knus-galán

Vaikka tehdasturvallisuus on Rana Plazan jälkeen jonkin verran parantunut, ihmisoikeuksia poljetaan edelleen bangladeshilaisissa vaatetehtaissa.

Palkka ei vieläkään riitä elämiseen. Seksuaalinen häirintä on laajamittaista naisvaltaisella alalla. Ongelmiin ei helposti puututa koska työntekijöiden järjestäytyminen on useimmissa tehtaissa kielletty.

– Rana Plazan jälkeen oli paljon lupauksia. Meille sanottiin että saamme rahaa, työtä ja vaikka mitä! Loppujen lopuksi kukaan ei tehnyt mitään. Kaikki oli vain sanoja, Beauty sanoo.

MOT:n haastattelema Beauty Bangladeshissa kotitalonsa pihalla.
”Vanhat pelot on voitettava, jotta perhettä voi elättää ja jotta poika voisi jatkaa koulua”. Lukutaidoton Beauty haluaa lapsilleen paremmat mahdollisuudet. MOT:n haastattelema Beauty Bangladeshissa kotitalonsa pihalla. Kuva: Zaeed Aziz MOT,Collapse of Rana Plaza
Toimittajat: Minna Knus-Galán ja Zaeed Aziz, Kuvat: Minna Knus-Galán, Zaeed Aziz, EPA ja AOP, Infografiikka: Camilla Arjasmaa, Ulkoasu ja taitto: Riikka Kurki, Tuottaja: Hanna Takala