Hyppää pääsisältöön

Mitä tehdä, jos oma lapsi voi huonosti? – nuorisopsykiatrin kolme käytännönläheistä neuvoa

Äiti ja poika istuvat sohvalla, poika on surullinen ja äiti pitää kättä pojan olalla
Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Äiti ja poika istuvat sohvalla, poika on surullinen ja äiti pitää kättä pojan olalla Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,nuoret

Mitä tehdä jos lapsen tai nuoren ahdistuneisuus saa hänet käpertymään itseensä? Entä jos epäilee lapsen viiltelevän itseään? Tai jos vanhempi huomaa lapsen käyttävän säännöllisesti päihteitä?

Äiti järkyttyy nähdessään vilauksen teini-ikäisen poikansa käsivarresta. Se on täynnä viiltelyjälkiä. Äiti ei ollut aavistanut mitään. Vai oliko pieniä merkkejä ollut jo pidempään ilmassa? Miksi poika oli käyttänyt viime aikoina vain pitkähihaisia paitoja?

Kun vanhempi alkaa epäillä, että oma lapsi voi huonosti, on reaktio yleensä voimakas ahdistus ja pelko. Epäilys voi tulla täytenä yllätyksenä tai mielessä on kenties ollut hatara aavistus, jota vanhempi ei ole osannut ajatella loppuun asti.

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Laura Suomalainen haluaa rauhoittaa vanhempia vaikeassa tilanteessa ja kehottaa heitä kuuntelemaan nuorta ja hakemaan apua.

Rauhoitu

Vanhemmalle tulee hädän hetkellä helposti voimakas tarve toimia. Tehdä jotain heti, ratkaista ongelma ja hoitaa asia kuntoon. Hätäily ja hosuminen saattavat lisätä lapsen ahdistusta. Lapsen ongelman kanssa voi ottaa ihan rauhallisesti. Kuunnella lasta ja kuulostella. Ja vaikka tilanne olisi vanhemmalle uusi, se ei lapselle sitä ole. Hän on elänyt asian kanssa kenties jo pitkään. Vain harvoin on kiire.

– On hyvä istua alas ja hengittää rauhallisesti. Keittää vaikka kuppi kahvia. Vain rauhallisena voi olla kiinnostunut ja joustava sekä lapsen tarpeet huomioiva, ymmärtävä aikuinen. On myös pidettävä omasta jaksamisesta huolta. Kukaan meistä ei jaksa väsyneenä.

Jos vanhempi pystyy rauhoittumaan lapsen tarinan äärelle ja kuuntelemaan, mistä oikeastaan on kyse, löytyy lapsen tunteille ja käyttäytymiselle lähes aina joku logiikka ja johdonmukaisuus. Tämän kokonaisuuden hahmottaminen voi siinä hetkessä rauhoittaa vanhempaa.

Kuvassa naisen kädet, ja käsien välissä kahvimuki
Kuvassa naisen kädet, ja käsien välissä kahvimuki Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,Muki

Siedä syyllisyys ja häpeä

Syyllisyys ja häpeä ovat vanhemmuudessa väistämättömiä tunteita, eikä niihin pitäisi jäädä pitkiksi ajoiksi jumiin. Tuskin on olemassa yhtäkään teini-ikäisen vanhempaa, joka ei välillä olisi avuton ja epätietoinen.

– Vaikka olen nuorisopsykiatri, olen itsekin omien teinieni kanssa usein aivan kujalla. Omat tunteet sokaisevat helposti ja estävät joustavan ajattelun ja järjen käytön.

Omat tunteet eivät kuitenkaan saisi olla este avun pyytämiselle. Apua pitää aina hakea. Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua osataan hakea, sen paremmat ovat hoidon lopputulokset ja pienemmällä hoitointerventiolla päästään eteenpäin. Apua voi hakea koulun terveydenhoitajalta, koululääkäriltä, terveyskeskuksesta, yksityisiltä lääkäriasemilta tai lastensuojelusta, riippuen siitä, mistä on kyse.

Huomaa oikea hetki

Lapsella ja nuorella on tietty hetki, aikaikkuna, jolloin hän on valmis kertomaan asioistaan. Se hetki on arvokas ja toisaalta nopeasti ohimenevä, Laura Suomalainen sanoo.

– On oltava herkkänä ja tuntosarvet pystyssä. Jos ryhtyy sähläämään tai viemään asiaa eteenpäin eikä ole läsnä ja kuuntele, se hetki voi mennä ohi. Nuorelle voi tulla olo, että hän ei tule kuulluksi.

Vanhemmuuden haasteita on osata antaa nuorelle samanaikaisesti riittävästi tilaa ja pitää yllä turvallisia rajoja. Väljään yhdessäoloon kannattaa järjestää arjessa aikaa. Jos lapsi ei halua olla kanssasi, ei laadullista keskustelua voi lapselle tuputtaa. Varmista arjessa läsnäolon hetkiä, jolloin lapsella on tilaisuus puhua: yhteinen iltapala, yhteinen päivällinen tai automatkat lapsen kanssa. Pieni hetki autossa voi olla se kohta, jolloin lapsi alkaakin puhua. Ei kannata ruveta tykittämään kysymyksiä, jos tuntee, että kommunikaatio on lukossa.

Vanhempi ei voi yksipuolisesti päättää milloin keskustellaan. Päinvastoin, teini-ikäiselle on kauhistus, jos vanhempi lähestyy häntä: “no niin, nyt puhutaan tunteista, parisuhteista tai seksuaalisuudesta”. Mutta jos nuori on saanut valmistautua, on oikeassa vireystilassa ja avoimena, saattaa keskustelu olla hyvin hedelmällistä ja palkitsevaa.

Mitä tehdä jos huomaa, että lapsi on itsetuhoinen?

Lapsen tai nuoren itsetuhoisuus on aina asia, jota pitää pohtia ammattilaisen kanssa. Itsetuhoiset ajatukset eivät kuulu nuoren tavanomaiseen kehitykseen. Laura Suomalainen kehottaa hakemaan apua rohkeasti.

– Kouluterveydenhuoltoon voi aivan hyvin olla yhteydessä. On vain kerrottava lapselle, että asiaa hoidetaan yhdessä. Nuorten mielenterveysoireita kartoitettaessa ovat vanhemmat mukana aivan liian harvoin. Uskon, että koululääkärit mielellään tapaisivat vanhempia. Nuori usein vastustelee vanhempien läsnäoloa, vaikka lähes aina vanhempi tuo nuorelle turvaa. On muistettava, että vastustelun taustalla on usein pelko vanhemman reaktioista tai tarve suojella vanhempaa.

Vanhempien on hyvä olla itsetuhoisuuden arvioinnissa mukana jo varhaisessa vaiheessa. Kun kipu tulee jaetuksi heti, on ennuste toipumisestakin parempi.

Kuvassa laura suomalainen katsoo etuviistoon ja hymyilee
Nuorisopsykiatri Laura Suomalainen Kuvassa laura suomalainen katsoo etuviistoon ja hymyilee Kuva: Yle/Mikko Lehtola Yle Oppiminen

Apua ja tukea sekä nuorelle että vanhemmille

  • Mieli - Suomen mielenterveys ry.: täältä löydät tietoa ja harjoituksia sekä tukea elämän eri tilanteisiin.
  • Nuorten kriisipiste tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua kriisityöntekijän kanssa 12–29-vuotiaille nuorille, aikuisille, pareille ja nuorten perheille.
  • Tukinetistä löydät palveluita, joiden tarkoituksena on ihmisen auttaminen, tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ja kokemusten jakaminen.
  • Sekasin-chat tarjoaa reaaliaikaista tukea nuorille arkisin klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24. Sekasin-chatissä voit keskustella mistä tahansa mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä ja aiheista.
  • Nuorten mielenterveystalo tarjoaa luotettavaa tietoa, omahoito-ohjelmia sekä palveluohjausta nuorten mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyen.
  • Apua voi hakea myös oman kunnan sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.

´