Hyppää pääsisältöön

Kulkutaudit ja köyhyys tappoivat suomalaisia rankalla kädellä – toimenpiteet aiheuttavat eripuraa edelleen

Juha Virtanen istuu pöydän ääressä.
Juha Virtanen istuu pöydän ääressä. Kuva: Valokuva Heidi Gabrielsson 2020 taloushistoria

Taudit aiheuttavat köyhyyttä ja köyhyys tauteja. Vieläkin kiistellään siitä, miksi Suomessa ei estetty nälkäkuolemia.

1860-luvulla oli monta huonoa satokautta ja lopulta melkein joka kymmenes suomalainen kuoli. Huono ravinto altisti taudeille. Ihmisten olisi pitänyt pysyä kotonaan, mutta nälkä ajoi kerjuulle ja hätäaputöihin.

Kulkutaudit riehuivat rajusti erityisesti Riihimäki-Pietari -ratatyömaalla, jonne oli tullut paljon heikkokuntoisia ja sairaita köyhiä. Radan varteen perustettiin hautausmaita, suuria hautausmaita.

Suomi oli köyhä maa. Väestö oli sadassa vuodessa nelinkertaistunut. Peltoja raivattiin yhä huonommille paikoille. Vientituloja ei juuri ollut. Tervan hinta laski ja suuri sahateollisuuden nousu oli vasta tulossa. Varakkaat ihmiset pystyivät ostamaan viljaa ja muuta ruokaa rahalla. Ja jotta raha ei olisi loppunut, sitä ei käytetty rakentamiseen tai muuhun toimintaan, joka olisi työllistänyt köyhiä. Rahattomilta köyhiltä loppuivat työt, raha ja ruoka.

Köyhien oli pakko käydä köhien töissä.

1918 kehotettiin ihmisiä pesemään kädet ja välttämään suuria väkijoukkoja. Influenssa iski koko maapallolla, Suomessa siihen kuoli vähintään 20 tuhatta ihmistä. Espanjantauti oli sitkeä, se riehui kolmisen vuotta. Espanjantauti iski kaikkiin, mutta rikkailla oli varaa levätä. Köyhien oli pakko käydä köhien töissä. Pahimmassa tilanteessa olivat he, jotka viruivat 1918 sodan jälkeen ahtaissa vankileireissä huonolla ruoalla.

Todella mustaa huumoria on se, että musta surma eli paiserutto nosti bruttokansantuotetta per capita. Euroopassa menehtyneitä oli kolmasosa tai jopa puolet. Elintaso oli vielä 1600-luvulla samalla tasolla kuin Rooman valtakunnan aikoina.

Luottamus perunaan ja maan talouteen romahti.

Pelastukseksi tuli teollisuuden nousu. Teollistuvassa Englannissa väestö lisääntyi voimakkaasti, mutta mitään nälänhätää ei tullut. Naapurissa Irlannissa 1800-luvun puolivälissä perunakatojen jälkeen tulivat punatauti ja lavantauti. Melkein joka kuudes irlantilainen kuoli. Luottamus perunaan ja maan talouten romahti. Miljoonat irlantilaiset muuttivat Yhdysvaltoihin.

Pahoja tauteja on maailma täynnä. Yksi pahimmista oli 1957 Kiinassa alkanut aasialainen. Kolmasosa suomalaisista sairasti sen, mutta kuolleita oli vähän. Jälkitautiin, bakteerikeuhkokuumeeseen oli käytettävissä antibiootteja.

Olimme jo tottuneet siihen, että influenssia tulee ja menee, on rokotteet ja hyvä sairaanhoito.
Mutta se oli sitä aikaa se. Kiistelläänköhän vajaan 200 vuoden päästä, mitä olisi pitänyt tehdä ja miten.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua