Hyppää pääsisältöön

Älä vastaa tähän puheluun – MOT:n paljastama sarjahuijari on taas vauhdissa

Huijaussoitto tulee numerosta +358333976947
Huijaussoitto tulee numerosta +358333976947 Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,huijarit,verkkotunnukset,Camilla Arjasmaa

MOT paljasti helmikuussa laajan verkkohuijauksen, jonka toiminta lopahti vain hetkeksi. Nyt tekijät jatkavat uuden yhtiön nimissä. Viranomaiset eivät pysy ulkomailta toimivien huijareiden perässä.

Ammattitaitoisen ja useassa maassa toimineen verkkopäätehuijauksen uhriksi joutui kymmeniä suomalaisia yrityksiä.

Huijarit myivät ylihintaan verkko-osoitteiden rekisteröintiä valheellisilla myyntipuheilla. Puheluissa annettiin ymmärtää, että ne tulevat viranomaisilta.

Useat yrittäjät tekivät Suomen Verkkoturvakeskuksen nimissä tapahtuneista huijauksista tutkintapyynnön poliisille.

Huijaus hyytyi – mutta vain hetkeksi.

Huijarit tekivät nopean paluun uudella nimellä. Nyt turhaa palvelua kaupitellaan Suomenit-Turvan nimissä.

Näin domain huijaus etenee -grafiikka
Huijauksen idea on rahastaa turhista verkkosivujen varaamisesta ylihintaa. Maailmassa on ainakin 3 000 verkkosivuja rekisteröivää toimijaa, eikä kukaan voi tietää mitä osoitteita ollaan varaamassa. Näin domain huijaus etenee -grafiikka Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,verkkotunnukset,huijaus,Camilla Arjasmaa

Uusi nimi, tutut huijarit

Suomenit-Turva ja Suomen Verkkoturvakeskus ovat täydelliset kopiot toisistaan:

  • Sopimusehdot ovat täysin identtiset, mukaan lukien kielioppivirheet. Sopimuksissa on vaihdettu vain palvelua tuottavan yhtiön nimi.
  • Puhelut, joissa verkkosivujen varaamista myydään, tulevat samasta puhelinnumerosta.
  • Toimijoiden verkkosivujen tekstit ovat täysin identtiset.
  • Kummankin huijausyhtiön myymien turhien palveluiden laskutuksesta vastaa sama suomalainen yhtiö.

Suomenit-Turva -nimistä yhtiötä ei ole Suomen kaupparekisterissä. Sopimusehtojen mukaan palvelun takana on Hongkongin veroparatiisiin rekisteröity yhtiö H-Cube Solutions Ltd.

Veroparatiisiyhtiön johdossa on bulvaani eli haamujohtaja. Yhtiön todelliset vallankäyttäjät tai omistajat eivät selviä Hongkongin kaupparekisteriin toimitetuista asiakirjoista.

Suomenit-Turvan laskutuksen hoitaa Espanjassa asuva suomalaismies suomalaisen yhtiönsä kautta. Mies vastasi myös MOT:n helmikuussa paljastaman Suomen Verkkoturvakeskuksen laskutuksesta.

Miehellä on aiempaa kokemusta vastaavantyyppisistä huijauksista. Helmikuussa hän kiisti MOT:lle osallistuneensa verkkopäätehuijaukseen.

Kuvakaappaukset huijaussivuistoista rinnakkain
MOT kertoi helmikuussa Suomen Verkkoturvakeskuksen nimissä tehdystä huijauksesta. Nyt samaa huijausta tehdään uudella nimellä. Uutta ja vanhaa huijausta markkinoidaan verkkosivuilla täysin identtisillä teksteillä. Kuvakaappaukset huijaussivuistoista rinnakkain MOT,huijaus,Domain-rekisteröinti,Jyri Hänninen

Myyntipuhelu näyttää tulevan Suomesta

Kolme yrittäjää otti yhteyttä MOT:hen ja kertoi saaneensa myyntipuheluita Suomenit-Turvalta. Puhelut näyttivät tulevan Suomesta, mutta MOT:n tietojen mukaan myyntityötä tehdään Espanjan Aurinkorannikkolta käsin.

Suomenit-Turvan käyttämää numeroa ei ole rekisteröity Suomeen, eikä siihen pysty soittamaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa ilmiö on tuttu.

– On hyvin yleistä, että tekaistuja koti- tai ulkomaisia puhelinnumeroita käytetään erilaisessa myyntityössä, häirikköpuheluissa tai muissa tarkoituksissa, sanoo viestintäverkkoasiantuntija Jukka Rakkolainen.

Miten temppu sitten tehdään? Helpoiten homma hoituu ostamalla suomalaiselta näyttävä valenumero ulkomaiselta yhtiöiltä.

– Siihen tarvitaan yleensä puhelinoperaattori, joka on valmis liikkumaan harmaalla alueella. Tällaisia toimijoita on esimerkiksi Intiassa, Rakkolainen sanoo.

Suomessa teleoperaattorin järjestelmät tunnistavat puhelun tulevan ulkomailta ja ne myös estävät aika ajoin valenumeroiden toiminnan. Valvonta ei kuitenkaan ole aukotonta.

Toinen tapa salata puhelun alkuperä on käyttää IP-puhelinta, jossa on suomalaisen matka- tai lankaliittymän numero. Päätelaitteen voi viedä mihin tahansa päin maailmaa. Vaikka puhelut tehtäisiin esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolta, vastaanottajalle ne näyttävät tulevan Suomesta.

Mitä jos huijari soittaa?

  • Jos saat puhelun, jossa ehdotetaan verkkosivujen varaamista, älä tee tilausta.
  • Voit varata samat verkkosivustot itse selvästi alhaisemmalla kustannuksella.
  • Nettiosoitteiden myynti voi täyttää petoksen tunnusmerkit – asiasta kannattaa tehdä tutkintapyyntö, jos erehdyt tekemään tilauksen.
  • Mieti etukäteen, mitä nettiosoitteita tarvitset. Erilaisia päätteitä on yli 1200. Niiden kaikkien varaamisessa ei ole järkeä.
  • Viranomaiset eivät koskaan soita kansalaisille ja kaupittele verkko-osoitteita.
  • Jos jonkun muun rekisteröimässä verkko-osoitteessa loukataan tavaramerkkiäsi, osoitteen peruuttamista voi vaatia verkkopäätteestä vastaavalta taholta.

Lähde: Traficomin johtava asiantuntija Juhani Juselius

Puhelinhuijauksista kymmenien miljoonien vahingot

Huijarit piinaavat erityisen paljon pk-yrittäjiä.

– Saamme luvattoman paljon yhteydenottoja erilaisista huijauksista. Nämä domainhuijaukset ovat kestoilmiö, joita on tehty jo vähintään kymmenen vuoden ajan, sanoo Suomen Yrittäjien lakiasianpäällikkö Tiina Toivonen.

Etujärjestö on koonnut jäsentensä avuksi ”huijausoppaan”. Sen tehtävä on varoittaa yrittäjiä huijareiden eri konsteista.

Tiina Toivosen mukaan netti- ja puhelinhuijauksia on tutkittu Suomessa liian vähän.

– Tärkeintä olisi kartoittaa, kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Sitten voidaan keskustella, minkälaisia resursseja sen hoitamiseksi pitäisi antaa.

– Muutama vuosi sitten Harmaan talouden selvitystystyöryhmä arvioi, että puhelinhuijauksista aiheutuu vuosittain parikymmenen miljoonan euron haitat. Epäilen, että tämä on vain murto-osa todellisesta summasta, Toivonen sanoo.

Poliisi ei pysy perässä

Poliisilla ja muilla viranomaisilla on vaikeuksia pysyä huijareiden kintereillä. Tietojenvaihto poliisilaitosten välillä on usein kankeaa, eikä poliisilla välttämättä ole selvää käsitystä, kuinka laajoja erilaiset huijaukset ovat.

Silti Suomen Yrittäjät neuvoo jäseniään tekemään poliisille tutkintapyynnön erityisen törkeissä tapauksissa.

– Mutta tiedämme, ettei tutkintapyyntö läheskään aina johda varsinaiseen tutkintaan, Toivonen sanoo.

Ylen MOT-toimitus ei tavoittanut Suomenit-Turvan edustajia kommentteja varten.

Kuluttaja-aiheet

Keskustelu sulkeutuu 29.5.2020.
Keskustele