Maria Seppälä
Yle
Museoiden taas avautuessa Kuvien keskellä -sarja käy HAMissa, Didrichsenillä ja Amos Rexissa. Oppaina taiteilijat Kuutti Lavonen, Kristian Smeds, Terike Haapoja ja Laura Gustafsson sekä Sara-Maria Pirkola.
Kuutti Lavonen avaa omien teoksiensa aiheita Didrichsenin taidemuseon Aika ja ikuisuus -näyttelyssä (23.8.2020 saakka). Terike Haapoja ja Laura Gustafsson esittelevät 2.6. avattavan Museum of Becoming -kokonaisuudestaan Epäihmisyyden museon HAM:ssa (17.1.1021 saakka). Nuori taiteilija Sara-Maria Pirhonen poimii ikäluokkansa kiinnostavimmat työt Amos Rexin Generation 2020 -näyttelystä (23.8.2020 saakka) ja Kristian Smeds kohtaa vertaisensa Vilho Lammessa (HAM 18.20.2020 saakka). Jo sulkeutuneissa näyttelyissä Natalia Goncharovan taiteeseen johdattaa näyttelijä-muusikko Vuokko Hovatta ja Vivien Maierin valokuviin kuvajournalisti Touko Hujanen.
Vilho Lammen ankara elämä HAM:ssa
Itsemurhan vain 37-vuotiaana tehneen Vilho Lammen ura jäi lyhyeksi, mutta hänen työnsä ja elämänsä ovat inspiroineet suomalaisen teatterin yhtä puhutuinta tekijää Kristian Smedsiä. Nykyään harvakseltaan julkisuudessa näkyvän Smedsin käsissä Lammesta syntyi vuonna 2000 Jumala on kauneus -näytelmä Teatteri Takomoon ja myöhemmin Kansallisteatteriin.
Smedsille Vilho Lammen työt hettävät haasteen ja ovat samalla portteja. Liminkalainen sielunmaisema ja omakuvat ovat Lammen ominaisinta jälkeä. Työt syntyivät iltaisin, koska päivisin Vilho Lampi oli maanviljelijä. SIksi työt ovat pääsääntöisesti tummanpuhuvia ja niissä voi nähdä elämän ankaruuden.
Vilho Lammen näyttely on esillä Helsingin kaupungin taidemuseossa, HAM:ssa.
Museokierroksella ovat mukana taiteilijat Kuutti Lavonen, Vuokko Hovatta, Kristian Smeds, Touko Hujanen, sekä Terike Haapoja ja Laura Gustafsson ja nuori taiteilija Sara-Maria Pirhonen.
Kuutti Lavonen esittelee oman Aika ja ikuisuus- näyttelynsä Didrichsenin taidemuseossa. Hän muistuttaa, että meille “muurahaiskansalle” pandemia voi olla laajuudessaan kohtalokas, mutta luonto ei siihen pysähdy. Lavosen töissä on useita tulkintoja Madonna ja lapsi -aiheesta, jota hän käsittelee viivalla, joka on tulkittu myös väkivaltaiseksi. Lavonen uskoo rakkauteen ja sen voittoon.
Generation 2020, nuoren sukupolven esiinmarssi
Amos Rexin Generation 2020 esittelee kahdeksankymmenen 15–23 -vuotiaan taiteilijan teoksia, jotka valittiin mukaan yli 1600 ehdotuksen joukosta. Näyttelyssä on esillä nykytaidetta, muun muassa valokuva- ja videotaidetta, kuvanveistoa, tekstiilitaidetta ja performanssia. Sara-Maria Pirhonen on osa Kamala Companya, jonka Halaus-työ sotii korona-ajan ohjeita vastaan. Moni muukin työ kommentoi epidemiaa, aivan sattumalta.
“Täällä näkyy taitoa”, toteaa toimittaja Minna Joenniemi näyttelykierroksella. Esimerkiksi käy moniosainen origamien joukko sekä Catrin Edlundin tuhansista muovipilleistä tehty veistos.
Museum of Becoming -kokonaisuuden osa Epäihmisyyden museo on kuvataiteilija Terike Haapojan ja kirjailija Laura Gustafssonin yritys ymmärtää, miksi ihminen ei suostu olemaan eläin eläinten joukossa, vaan nostaa itsensä sekä murhaajan että tuomarin rooliin. Epäihmisyyden museo on muistormerkki tälle jaolle, joka on tekijöiden mukaan saanut aikaan erittäin paljon väkivaltaa. Eläin on ikuisesti jokin toinen, jonka ihminen voi alistaa.
Teoksessa käydään läpi lähihistorian kirjallisia esimerkkejä Suomen sisällisodasta Ruandan kansanmurhaan, joissa vastapuolta on verrattu eläimeen ja annettu näin lupa tappamiseen ja hävittämiseen.
Vivian Maier, ensimmäinen selfie-kuvaaja
Touko Hujasesta on hienoa nähdä kuvissa Maierin kasvukertomus, vanhenevat kasvot ja muuttuva peilikuva. Oma kuva ja sen varjo -näyttely ehti olla Suomen valokuvataiteen museon kaikkien aikojen suosituin näyttely, ennen kuin korona sulki sen.
"Tämä aiheuttaa kateutta, se on ihan selvä", sanoo valokuvaaja Touko Hujanen katukuvaaja Vivian Maierin omakuvien edessä. Hujanen valittiin toistamiseen vuoden kuvajournalistiksi tänä vuonna ja hänen mukaansa kateus syntyy siitä, että Maier ei joutunut kauppaamaan tekemisiään, vaan hänen työnsä löydettiin sattumalta chicagolaisesta varastosta, jonka vuokra oli jätetty maksamatta. Harrastelijavalokuvaajan 120 000 kuvasta yksi neljäsosa on omakuvia ja siksi häntä kutsutaan postuumisti ensimmäiseksi selfie-kuvaajaksi.
Toinen jo sulkeutunut näyttely on Ateneumin Natalia Goncharova. Vuonna 1881 syntynyt venäläinen avant-gardetaiteilija on Suomessa varsin tuntematon, mutta värikylläiset maatyötä ihannoivat kuvat ovat voimakkaita, väreiltään ja asenteeltaan. Näyttelijä ja laulaja Vuokko Hovatta ihailee Goncharovan monipuolisuutta ja vahvuutta. Niistä on syntynyt näyttelyn oheen Hovatan musiikkiteos Tietenkin olemme siskokset. Kierroksella hän käy läpi Goncharovan töitä yhdessä näyttelyn kuratoineen Timo Huuskon kanssa.
