Hyppää pääsisältöön

"Julistatteko tekin nyt Elvisin pannaan?" – Levylautanen oli Ylen varhainen yritys tehdä nuorille ohjelmaa populaarimusasta

Eino Virtanen ja musiikkiraati ohjelmassa Levylautanen, raadissa mukana mm. Ossi Runne.
Levylautasen omassa levyraadissa Majlis Raunto, Ossi Runne ja Pirjo Kuustonen Eino Virtanen ja musiikkiraati ohjelmassa Levylautanen, raadissa mukana mm. Ossi Runne. Kuva: Yle kuvanauha Eino Virtanen,musiikkiohjelmat,1962,Ossi Runne

Vuosina 1962–1963 lähetetty Levylautanen oli Suomen Television ensimmäisiä nimenomaan nuortenohjelmaksi tarkoitettuja iskelmä- ja popmusiikkisarjoja, ehkä jopa ensimmäinen laatuaan. Se on samalla ikkuna aikaan, jolloin nuorisomusiikki ei ollut vielä radikaalisti eriytynyt muusta iskelmästä. "Iskelmää" oli kaikki mikä oli suosittua – Annikki Tähdestä Elvikseen ja kevytjatsiin. Aikojen muutoksesta kertoo kuitenkin katsojien kiivailu englannin- ja suomenkielisen iskelmän paremmuudesta. Levylautanen yritti miellyttää kaikkia ja vähän valistaakin.

Levylautanen aloitti syyskuussa 1962 nimellä Levytarjotin, mutta toiseen jaksoon tultaessa otsikko oli vaihdettu. Ohjelmaa lähetettiin Suomen TV:n eli Ylen kanavalla syksyn ja seuraavan kevään ajan yhteensä kymmenen kertaa. Lähetykset olivat puolen tunnin pituisia. Jälkimaailmalle on säilynyt joukko haastatteluinserttejä sekä yksi miltei kokonainen jakso lokakuulta 1962.

Haastatteluissa artistit selostavat katsojille perhe-elämäänsä, harrastuksiaan, päivittäisiä puuhiaan ja uransa alkuvaiheita. Muun muassa laulavat sisarukset Tuula ja Paula Karppanen kertovat täydellisellä kirjakielellä omista suosikeistaan ja opinnoistaan.

Levylautasta tuotti ja juonsi muusikko ja laulaja Eino Virtanen (1925–1999). Hän veti myös suosittua Kahdeksan kärjessä -ohjelmaa radiossa ja työskenteli vuodesta 1963 lähtien levy-yhtiö Westerlundin tuotantopäällikkönä.

Virtanen oli tv:stä tuttu, sillä hän toimi kapellimestarina ja vakioesiintyjänä mm. jo vuotta aiemmin aloittaneessa Iskelmäkaruselli-ohjelmassa. Muuten Levylautanen poikkesi täydellisesti Iskelmäkarusellin formaatista. Viimemainitusta oli alkuvaiheen jälkeen tullut lähinnä eri teemojen sitomaa tv-revyytä, kun taas uusi tulokas yritti olla makasiiniohjelma, joka ainakin jollain tavalla heijastaisi kevyen musiikin kehitystä. Ja siinä missä Iskelmäkaruselli pyrki maksimoimaan viihdyttävyyden, Levylautasen tyylinä oli jähmeähkö asiallisuus, lievä valistavuus ja isällinen sovittelevuus.

Levylautanen-ohjelman tunnusteksti tulee esiin gramofonin torvesta.
Levylautasen tunnus tuli leikkisästi esiin vanhanaikaisen gramofonin torvesta Levylautanen-ohjelman tunnusteksti tulee esiin gramofonin torvesta. Kuva: Yle kuvanauha musiikkiohjelmat,1962,gramofonit,ohjelmatunnus
Niin, pikkuväki. Tai ainakin varhaisnuoriso. Kuka on vastuussa siitä että näille ryhmille – ja ehdottomasti vain heille – tarkoitettu kiltin Eino-sedän 'Levylautanen' kirjeenvaihtonurkkauksineen ja iskelmätähtien haastatteluineen on sijoitettu keskelle parasta iltalähetysaikaa?― Helsingin Sanomien Oculus 8.10.1962

Virtanen oli kokenut ja rento esiintyjä, joka muusikkopiireissä tunnettiin osuvista lohkaisuistaan. Siitä huolimatta hän ainakin säilyneessä jaksossa hyytyi kameran edessä hämmästyttävän vaisuksi ja kankeaksi. Helsingin Sanomien nimimerkki Oculus tituleerasikin häntä ruutukokemuksen perusteella "kiltiksi Eino-sedäksi". Samalla hän ihmetteli, miksi selvästi pikkuväelle suunnattu ohjelma oli sijoitettu parhaaseen iltakatseluaikaan, "niin että aikaihminen joutuu pahaa aavistamatta kesken kaiken lastentunnin tunnelmiin".

Puhe "pikkuväestä" on tainnut saanut erityistä pontta Annikki Tähden kotihaastattelusta, jossa rupattelivat myös hänen kaksi lastaan. Naljailussa oli sikälikin perää, että kun esimerkiksi kevyen musiikin sarjat Music, music, music ja Iskelmäkaruselli laskettiin Ylen luokituksessa ajanvietteeseen, Levylautanen kuului lasten ja nuorten ohjelmiin ("musiikkiohjelmien" nimeke sen sijaan kattoi ainoastaan klassisen musiikin ja jazzin).

Osa Levylautasen haastateltavistakin oli vielä teinitähtiä – maskottejaan esittelevä Ann-Christine kahdeksantoista ja vuoden 1962 euroviisuedustaja Marion Rung vielä vuoden häntä nuorempi.

Itsenäinen Tesvisio oli pyörittänyt Nuorten tanssihetkeä jo vuodesta 1960 alkaen, ja tamperelainen Tamvisiokin oli lähettänyt Nuorten iskelmätuokio -nimistä ohjelmaa. Vaikka tv:n iskelmäohjelmia yleensäkin perusteltiin usein nuorison kiinnostuksella, Levylautanen oli yksi Suomen Television ensimmäisistä – ehkä ensimmäinen – nimenomaan teineille ja/tai varhaisteineille suunnatuista kevyen musiikin erikoisohjelmista.

Vain hieman aikaisemmin oli radiossa aloitettu iskelmäohjelmat Kaleidoskooppi ja Kahdeksan kärjessä, joilla tavoiteltiin etenkin nuorta kuulijakuntaa. Yleisradio reagoi näillä toimilla siihen populaarimusiikin nälkään, jonka lainsäädännöllä lakkautetun "merirosvoradio" Nordin suosio oli tuonut näkyville.


Emme me ketään julista pannaan. Kyllä te varmasti tulette tapaamaan Elvisin ehkä montakin kertaa.― Vastaus katsojakirjeeseen Levylautasessa 5.10.1962

Levylautasen ainoa lähes kokonaan säilynyt jakso kuvastaa aikansa iskelmäkäsitystä. Iskelmää ("hit", "schlager") oli – kuten Iskelmäkarusellissakin – kaikki suosittu kevyt musiikki tyylistä riippumatta. Siksi ohjelma näyttää yrittäneen sävyisästi miellyttää kaikkia mahdollisia makusuuntia.

Säilyneessä jaksossa ovat näkyvästi esillä Annikki Tähti ja Mauno Kuusisto, jotka eivät välttämättä kuuluneet kohdeyleisön eli teini-ikäisten ydinsuosikkeihin. Kuusiston vierailu ohjelmassa on kuulemma kädenojennus mm. sille katsojalle, joka ihmetteli kirjeessään, pitääkö iskelmän aina olla "neekerirytmiä".

Uusi rockpohjainen tai -vaikutteinen nuorisomusiikki loistaa jaksossa vielä poissaolollaan, mutta seinäjokelaiselle kirjoittajalle vakuutetaan, että hänen kaipaamaansa "Elvisiä" eli Elvis Presleytä toki tultaisiin näkemään. Toiselle katsojalle luvataan puolestaan "vanhaa ja haikeaa" iskelmää. Studiossa Pentti Tiensuun trio ja Erkki Liikanen (haastattelussaan johdonmukaisen harvasanainen laulajatulokas) tarjoavat kevyesti jazzahtavaa meininkiä.

Pentti Tiensuun yhtyes soittaa Levylautanen-ohjelmassa.
Pentti Tiensuun trio. Pentti Tiensuun yhtyes soittaa Levylautanen-ohjelmassa. Kuva: Yle kuvanauha muusikot,musiikkiohjelmat,1962
Laulaja Erkki Liikanen esiintyy Levylautasessa.
Ensilevytulokas esittäytyy. Laulaja Erkki Liikanen esiintyy Levylautasessa. Kuva: Yle kuvanauha Erkki Liikanen (muusikko),laulajat,1962,musiikkiohjelmat

Aika ajoi pian tällaisen allround-formaatin ohi. Nuorisomusiikin tarjonta ja kysyntä kasvoivat niin suuriksi, että se eriytyi omaksi kulttuurimuodokseen ja synnytti uusia, nimenomaan uuteen popmusiikkiin vihkiytyneitä ohjelmanimikkeitä.

Oikeastaan koko lähetyksemme tulee olemaan jonkunlainen katsojien kirjelaatikko.― Levylautanen 10.5.1962

Virtanen antaa ymmärtää, että Levylautasta tehtiin yleisöpalautteen mukaan – nykyisin puhuttaisiin katsojalähtöisyydestä. Kulttuurisesta murroksesta kertoo, että saapuneissa kirjeissä käytiin kovaa kiistaa ulkomaisten ja kotimaisen iskelmien paremmuudesta: yhtä ärsytti edellisten suosio, toisen mielestä jälkimmäiset olivat silkkaa soopaa. Vieraskielisen hittimusiikin kannattajia löytyi etenkin nuorisosta. Samanlaista väittelyä löytyy tuonaikaisten iskelmälehtien yleisönosastoista.

Kotimaisen ja tuonti-iskelmän avuja punnitaan Levylautasen "mielipidelautakunnassa", jonka säilyneessä ohjelmassa muodostavat rouva Majlis Raunto, muusikko Ossi Runne ja koululainen Pirjo Kuustonen. Raati vertailee ulkomaisia hittejä ja niiden suomalaisia cover-versioita keskenään. Runteen roolina on vertailla asiantuntevasti eri maiden levytysresursseja, amerikkalaisia ja suomalaisia laulutyylejä jne. Yhdessä Virtasen kanssa hän kritisoi hillitysti nuorten tapaa myötäillä "massan" makua.

Levylautasella olikin ilmeisesti myös tällaisia kasvattavia päämääriä. "Kuukauden tähteä" eli Mauno Kuusistoa jututtaessaan Eino Virtanen perää neuvoja lauluopintoihin niille lukuisille nuorille, jotka mielivät kansan palvomiksi kuuluisuuksiksi. Yhden jakson perusteella on tietysti uskaliasta vetää johtopäätöksiä, mutta Levylautasen jonkinlaisiin valistuksellisiin tavoitteisiin viittaa myös Yleisradion vuosikertomuksen maininta, jonka mukaan ohjelma mm. valotti iskelmän syntyä säveltäjän, sovittajan ja tuottajan kautta.

TV1:n ohjelma Levylautanen (Suomen Televisio). Tuottaja Eino Virtanen ja Marjo  Sundström lukevat katsojien lähettämiä kirjeitä.
Levylautasen toimittajat Eino Virtanen ja Marjo Sundström. TV1:n ohjelma Levylautanen (Suomen Televisio). Tuottaja Eino Virtanen ja Marjo Sundström lukevat katsojien lähettämiä kirjeitä. Kuva: Matti Ristimäki/YLE musiikkiohjelmat,1963,Eino Virtanen
Sinä katsot, että kun iskelmäaika tulee sinun kohdaltasi ehkä menemään ohitse, niin sitten sinulla on tukeva perusta elämällesi?― Levylautanen 3.12.1962

Lievästi musiikkikasvatuksellisen aineksen vastapainoksi Levylautanen mm. välitti artistien kirjeenvaihto-osoitteita ja tarjosi joka jaksossaan mahdollisuuden kurkistaa iskelmälaulajien yksityiselämään – tässäkin se siis muistutti vähän aikakauden iskelmäpainotteisia lehtiä. Ohjelma kielii jo omalta osaltaan uudenaikaisen poptähtikultin saapumisesta Suomeen.

Eila Pellinen kertoo haastattelussaan, kuinka sovittaa yhteen päivätyön ja esiintymiset. Laulaja Ritva Mustosen ja kitaristi Heikki Laurilan kotielämän keskiössä on kolmikuukautinen Mari-tytär, josta itsestäänkin tuli sittemmin levylaulaja. Seija Karpiomaan laulukisapokaalia tutkitaan pitkään ja hartaasti. Esa Pethman paljastaa, miksi soittaa juuri jazzia: "Siksi että pidän siitä."

Musiikin opiskelusta puhutaan useammassakin haastattelussa. Monille isoillekin nimille musiikin esittäminen on vielä vain sivutyötä, ja muutamat mainitsevat varautuvansa aikaan, jolloin "tämä laulamistouhu on lopussa".

Levylautanen lopetti pyörimisensä yhden syys- ja kevätkierroksen jälkeen. Syyt sarjan lopettamiseen eivät ole tiedossa. Voi olettaa, että sen vastaanotto jäi vaisuksi, sillä ohjelmasta ei löydy juurikaan mainintoja ajankohdan lehdistä eikä sitä ole jälkikäteen muisteltu Nuorten tanssihetken tai myöhempien popmusiikkiohjelmien tavoin.

(EDIT: Lisätty 24.5.2020 kappale radion iskelmäohjelmista ja Radio Nordista.)

Keskustelu sulkeutuu 18.6.2020.
Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto