Hyppää pääsisältöön

Pörriäislive: Seuraa mehiläispesän elämää – Pysyykö kuningatar vallassa koko kesän?

Kukkatanssia, poikasten hoitoa ja valtataisteluita – mehiläisten elämästä ei draamaa puutu! Katso suoraa lähetystä mehiläispesästä koko kesän ajan. Alta löydät vinkit, mitä kaikkea pesässä kannattaa seurata.

Mehiläispesän asukkaita ovat kuningatar, kuhnuri ja työläinen
Mehiläispesän asukkaat: Kuningatar, työläinen ja kuhnuri. Mehiläispesän asukkaita ovat kuningatar, kuhnuri ja työläinen Kuva: Yle / Ili Marttinen Mehiläinen,infografiikka,Hyönteinen,Mehiläispesä,pölyttäjät,pörriäislive

Mehiläisyhteiskunnan asukkaat

Italialainen tarhamehiläinen (Apis mellifera ligustica) on rauhallinen laji mehiläistarhaukseen. Pohjolan kylmä ja ankara talvi koettelee sitä ja karsii heikot yksilöt. Tarhaajien tekemällä jalostuksella yritetään saada lajille kestävyyttä ja parantaa hunajan tuottoa.

Epätasaisen emokannan ja Suomen lyhyen kesän vuoksi maahan joudutaan tuomaan joka vuosi tuhansia mehiläisiä muun muassa eteläisestä Euroopasta.

Koko pesän äiti
Kuningatar on mehiläispesän ainoa lisääntymiskykyinen naaras. Se voi elää jopa seitsemän vuotta.

Ainoaa parittelulentoa lukuunottamatta, kuningatar viettää aikansa pesässä tuottaen jälkikasvua. Sen ympärillä pyörivä ruokkijatyöläisten hoviväki tarjoilee sille eväät suoraan suuhun.

Tässä pesässä tämän kauden kuningatar on merkitty sinisellä väritäplällä.

Kuhnurit ovat ainoat äijät pesässä
Kuhnurit elävät herroiksi, tosin vain muutaman kuukauden ajan. Niiden tehtävänä on paritella toisen pesän kuningattaren kanssa tämän neitsytlennolla. Jos parittelu onnistuu, kuhnurin takaruumis repeytyy ja se kuolee.

Kuhnureilla ei ole pistimiä ja ne ovat kooltaan työläisiä suurempia. Ennen talvea kuhnurit heivataan pihalle pesästä resursseja tuhlaamasta.

Ahkera työläinen
Suurin osa pesän mehiläisistä on työläisiä, jotka ovat naaraspuolisia. Ne pitävät pesän rattaat pyörimässä ahertamalla eri tehtävissä. Työtehtävät jaetaan iän mukaan ja ne liittyvät siivoamiseen, rakentamiseen, viestimiseen, vartiointiin ja ruoan hankintaan.

Työläisen elinikä on kesällä noin kuusi viikkoa, talvella 6-9 kuukautta.

Muna, toukka ja kotelo
Kuningatar munii munan kennoon. Toukka kuoriutuu munasta kolmen päivän kuluttua. Sitä ruokitaan yli tuhat kertaa vuorokaudessa. Toukka luo nahkansa useasti.

Työmehiläiset peittävät kennon vahakannella ja toukka alkaa tehdä itselleen koteloa. Kyseessä on peittosikiövaihe. Luotuaan nahkansa kuudesti, mehiläinen on valmis aikuinen ja syö tiensä pois kennosta.

Hedelmöittyneistä munista tulee työmehiläisiä tai kuningattaria. Hedelmöittymättömistä taas tulee kuhnureita. Kunigattariksi valituille toukille syötetään erityistä emomaitoa.

Mehiläispesän kennoston tyyppejä
Mehiläispesän erilaisia kennoja. Mehiläispesän kennoston tyyppejä Kuva: Yle / Ili Marttinen mehiläiset,siitepöly,hunaja,pölyttäjät,Pelasta pörriäinen -kampanja

Mitä pesässä kannattaa seurata?

Vahakennojen kasvua
Koko pesä alkaa rakentua kuusikulmaisten kennojen ympärille. Kennojen pohjan vastakkaisella puolella on toiseen suuntaan aukeavia kennoja. Tätä kutsutaan kakuksi.

Kuningatar munii kennoihin. Osa kennoista taas on varattu hunajalle. Hunajakennon väri vaihtelee kasvien tuottaman meden sävyn mukaan.

Uusia hallitsijaehdokkaita kasvattavat kuningatarkennot tunnistaa selvästi muita suuremmasta koosta.

Pysyykö kuningatar vallassa?
Pesän mehiläiset tekevät yhdessä päätökset, parviälynä. Joskus edessä voi olla vallankaappaus eli kuningattaren syrjäyttäminen. Jos pesä kokee kuningattaren erittämän tuoksuaineen, feromonin, perusteella, että se on heikko tai sairas, ne tappavat sen.

Sitä ennen ne ovat valmistelleet vallanvaihdon kasvattamalla uuden kuningattaren. Tämä tapahtuu tekemällä useampia isoja kennoja, joissa kuningatarkandidaatit kehittyvät. Niille syötetään emomaitoa. Ensimmäisenä kuorituva kuningatar päästää päiviltään muut kilpasiskonsa.

Milloin kuhnureita syntyy?
Kun aika on sopiva, pesä alkaa kasvattaa kuhnureita. Niitä on pesässä noin 200-300 kappaletta. Kuhnurit eivät tee itse mitään töitä ja niitä hyysätään kuin mitäkin aikamiespoikia.

Ne etsivät päivittäisillä lennoilla toisen pesän kuningatarta, jonka kanssa paritella. Parittelun aikana ne kuolevat.

Jakautuuko pesä eli tuleeko kuningatterelle lähtö?
Pesä voi myös kasvaa liian suureksi. Mehiläistarhurin pitääkin huoltaa pesää muun muassa hunajakennoja tyhjentämällä.

Muutoin mehiläiset voivat aloittaa parveilun, jolloin pesä jakautuu kahtia. Silloin mehiläiset eivät anna kuningattaren munia vaan juoksuttavat sitä, jotta se laihtuisi lentokuntoon.

Pesään jäävät kasvattavat itselleen hyvisssä ajoin uuden kuningattaren.

Ryöstöretket ja hyökkäykset
Kesällä ravintoa riittää kaikille, mutta elokuussa sitä alkaa olla yhä niukemmin saatavilla. Mehiläiset voivat tällöin lähteä ryöstöretkille toisiin pesiin. Pahimmassa tapauksessa koko pesä voi tuhoutua hyökkäyksen seurauksena.

Ampiaiset, muurahaiset ja kimalaiset voivat myös yrittää tunkeutua pesään. Pesän suuaukolla voidaankin nähdä mehiläisiä vartiointipuuhissa vuorokauden ympäri.

Mehiläisten kattohuoneisto keskellä keskustaa

Normaalisti tarhattujen mehiläisten pesät ovat suljetuissa puulaatikoissa. Nyt on luvassa jotakin poikkeuksellista, sillä mehiläisten majapaikka on sijoitettu katolla toimivan kahvilan ikkunaa vasten.

Tampereella Finlaysonin historiallisen tehdasalueen katolla sijaitsee mehiläispesä, jota kamerat seuraavat suorana lähetyksenä koko kesän ajan.

Mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa aloitti tämän pesän suunnittelun hyvissä ajoin alkuvuodesta ja Yle Luonnon kameroita päästiin sijoittamaan paikalle toukokuun toisella viikolla.

Pesän edessä nököttää kuljetuslaatikko, jossa siirtoa odottavat mehiläiset majailevat. Hurinasta päätellen ne ovat leppoisalla päällä.

– Yleensä pesän äänestä voi jo kuulla, millä mielialalla yhdyskunnassa ollaan, Aittamaa sanoo

Pieni töhäys savuttimen savua rauhoittaa varmasti tulevat asukkaat siirron ajaksi. Kehät, mehiläisineen ja kennostoineen, siirtyvät harkituin liikkein uuden pesän sisään.

Pesässä itsekkyys loistaa poissaolollaan

Mehiläispesä pyörii kuin pienoisyhteiskunta. Arvioidaan, että loppukesästä tässä pesässä elää noin 50 000 mehiläistä.

Kuningatar rytmittää pesän voimaa omalla toiminnallaan.

Kun siitepölyä alkaa olla kesällä ilmassa sopivasti, se innostaa kuningatarta munimaan lisää. Työläisten määrä lisääntyy nopeasti ja sitä myöten hunajaa alkaa virrata kennoihin hurjaa tahtia.

– Kahden tai kolmen päivän ajan kesällä kaikki kennot ovat jatkuvasti täysiä, Aittamaa kertoo.

Mehiläistarhaajan täytyy tällöin hoitaa lisää tilaa keräämällä hunaja kennoista. Muuten on vaarana, että tilanpuute laukaisee parveiluvietin ja pesä jakautuu.

Aittamaata viehättää mehiläisten vilpittömyys ja itsekkyyden puute.

– Mehiläiset ovat kovia tekemään töitä. Ne tekevät kaiken yhteiskunnan hyväksi, eivät itsensä.

Pörriäisliven teknisestä toteutuksesta vastaavat Timo Heikkinen ja Joonas Lintunen.

Keskustelu sulkeutuu 13.9.2020.
Keskustele