Hyppää pääsisältöön

Yo-kokeisiin haetaan erityisjärjestelyjä aikaisempaa enemmän – Wilma tekee kokeet erillisessä tilassa kahden tunnin lisäajalla

Wilma Weckström veneellä.
Kuva: Wilma Weckström Wilma Weckström veneellä. Abitreenit

Kokelas voi hakea erityisjärjestelyjä yo-kokeen suorittamiseen esimerkiksi lukihäiriön tai erityisen vaikean elämäntilanteen vuoksi. Wilma Weckström, 24, toivoisi, että koesuoritusta heikentävät syyt huomioitaisiin paremmin myös arvostelussa.

Lukivaikeus sekä erilaiset sairaudet ja vammat ovat yleisimmät syyt hakea erityisjärjestelyitä ylioppilaskokeiden suorittamiseen. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan erityisjärjestelyitä haetaan aikaisempaa enemmän, koska opiskelijat ja opettajat ovat entistä tietoisempia niistä. Tarkkaa hakemusmäärää hän ei pysty sanomaan.

– Esimerkiksi lukivaikeutta seulotaan monissa lukioissa paremmin, jotta opiskelijat saavat riittävää tukea opintoihinsa jo heti alussa, Tähkä sanoo.

Kahden tunnin lisäaika ja erillinen pientila ovat yleisimmät erityisjärjestelyt. Otavan opiston aikuispuolen nettilukiota käyvälle Wilma Weckströmille, 24, on myönnetty niistä kummatkin. Hänellä on hemiplegia, eli toispuolihalvaus, minkä vuoksi kirjoittaminen on hidasta. Lisäksi Weckströmillä on hahmotushäiriö, jonka vuoksi hän tekee kirjoittaessaan paljon näppäilyvirheitä.

Kun Weckström kirjoitti ensimmäisen kerran vuonna 2018, kaikkien aineiden yo-kokeita ei vielä tehty sähköisenä. Silloin hänelle annettiin mahdollisuus tehdä koe tietokoneella, mistä olikin suuri apu.
Myös mahdollisuus suorittaa koe erillistilassa on auttanut Weckströmiä keskittymään kokeessa.

– En pystyisi istumaan keskellä salia. Tänä keväänä istuin erillistilan sijaan eturivissä, mikä oli ihan ok.

Kahden tunnin lisäajasta Weckström ei sen sijaan koe juurikaan hyötyneensä. Pahan migreenin vuoksi hän on joutunut lähtemään kokeesta pois kesken kaiken, vaikkei olisikaan vielä saanut tehtyä koetta loppuun.

– En ole koskaan istunut kokeessa sitä kahdeksaa tuntia. Saan pahoja migreenikohtauksia tuijottaessani ruutua liikaa, kuten kävi nyt taas äidinkielen kokeessa.

Ei vaikutusta arvosteluun

Vaikka Weckströmin sairaudet on huomioitu itse koetilanteessa hyvin, hän toivoisi, että ne huomioitaisiin myös arvostelussa paremmin.

Erityisjärjestelyt eivät vaikuta yo-kokeen arviointiin. Pistehyvityksiä voidaan antaa ainoastaan silloin, jos kokelas on saamassa kokeesta hylätyn. Esimerkiksi 60 pisteen kokeessa voidaan myöntää 1–2 lisäpistettä riippuen siitä, kuinka paljon esimerkiksi sairauden tai vamman katsotaan vaikuttavan koesuoritukseen.

Weckström toivoisi, että arvostelussa tarkasteltaisiin koesuoritusta heikentäviä syitä yksilöidymmin, eikä kaikkia sairauksia tai vammoja niputettaisi yhteen. Esimerkiksi pahat migreenikohtaukset voivat pahimmillaan keskeyttää koko kokeen tekemisen, mikä tietenkin näkyy ratkaisevasti myös lopputuloksessa.

– Minua ärsyttää, ettei arvostelussa oteta paremmin huomioon sitä itse sairautta.

Poikkeavaan arvosteluun suhtaudutaan kuitenkin pidättyvästi, koska se voi haitata kokelaiden yhdenvertaista kohtelua.

– Jokaisesta hakemuksesta tehdään tapauskohtainen arvio, mutta periaatteena on kokelaiden yhdenvertainen kohtelu, Tähkä sanoo.

Lakki vielä saamatta

Sairautensa lisäksi myös kielelliset vaikeudet ovat koetelleet Weckströmin lukiotaipaletta ja ylioppilaskirjoituksia. Weckström uusi äidinkielen kokeen keväällä viidettä kertaa, mutta ei pettymyksekseen päässyt sitä vieläkään läpi.

Weckströmin äidinkieli on ruotsi, mutta hän suorittaa suomen äidinkielen kokeen, koska on käynyt lukion suomeksi. Ruotsinkielisenä hän ei myöskään voi suorittaa suomi toisena kielenä -koetta.

– Minun on vaikeaa saada punaista lankaa äidinkielen esseisiin. Olisin kyllä halunnut käydä lukion ruotsiksi, mutta oppimisvaikeuksieni vuoksi minulle sanottiin yläasteella, etten pärjäisi tavallisessa lukiossa. Siksi päädyin suorittamaan nettilukion, jossa opiskelu on joustavampaa.

Pettymyksistä huolimatta Weckström jaksaa olla toiveikas ja kääntää katseensa jälleen ensi syksyn kirjoituksiin. Hän on jo kirjoittanut hyväksytysti yhteiskuntaopin, ruotsin ja englannin.

– Jotkut sanovat, että olisi jo aika luovuttaa. Vaikka tilanne tympii, en halua jättää tutkintoani äikän takia kesken.

Kuinka erityisjärjestelyjä haetaan?

  • Kokelas voi olla oikeutettu erityisjärjestelyihin sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden tai erityisen vaikean elämäntilanteen vuoksi.
  • Lukiot hoitavat hakemisen yhdessä kokelaan kanssa, eli lukiolaisen kannattaa keskustella asiasta oman opettajan tai rehtorin kanssa.
  • Hakemus tehdään viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon ensimmäisen kerran. Sen voi tehdä myös kesken tutkinnon, mikäli tarve ilmenee tutkinnon aloittamisen jälkeen.
  • Opiskelijalle pyritään löytämään tilanteeseen sopivia erityisjärjestelyitä ja harjoittelemaan niitä jo lukio-opintojen aikana.
  • Rehtori voi tehdä myös koepäivänä pikaisia erityisjärjestelyjä esimerkiksi äkillisen sairastumisen vuoksi.
  • Hakemukseen tarvitaan aina lukion lausunto. Joissakin tapauksissa myös lääkärinlausunto on pakollinen.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta ja YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä

Kommentit