Hyppää pääsisältöön

Kalsareista tehtiin renessanssimyssy – Näin hurahdimme karanteenitaiteeseen

Toisinnos Gianlorenzo Berninin teoksesta Pyhän Teresan hurmio
Pyhä Teresa pitää kovasti paistetuista kasvislihanugeteista. Toisinnos Gianlorenzo Berninin teoksesta Pyhän Teresan hurmio Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäinen: Pyhän Teresan hurmio, Bernini, 1645 – 1652 karanteeni,KulttuuriCocktail,karanteenitaide

Huhtikuun alussa maailma hullaantui karanteenitaiteeseen. Kun museoihin ei päässyt, ihmiset eri maissa alkoivat tehdä toisintoja taidehistorian tunnetuista maalauksista kotonaan. Kulttuuritoimittaja Jonni Roos kertoo, miten he puolisonsa Anne Tammisen kanssa innostuivat tehtailemaan toisintoja tunnetuista taideteoksista käyttäen materiaalina kaikkea kodista löytyvää: vanhoja vaatteita, maalarinteippiä ja kuplamuovia. Kaikki ei ole kultaa mikä siltä näyttää.

Kumppanini Anne Tamminen sanoi minulle yhtenä päivänä huhtikuun 2020 alkupuolella, että jos laittaisin vihreän paidan päälleni, ja istuisin pöytäni ääressä tavalliseen tapaan, hän voisi ottaa minusta kuvan, joka muistuttaisi erästä muotokuvamaalausta. Murahdin siihen jotain ja unohdin asian. Seuraavana päivänä hän sanoi sen uudestaan, ja näytti kyseisen kuvan.

Toisinto Ingresin maalaamasta muotokuvasta
Viuhkan sijaan karanteeniaikaa kuvasi mielestämme paremmin viinipullon avaaja. Toisinto Ingresin maalaamasta muotokuvasta Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäinen: Madame Moitessier, Jean-Auguste-Dominique Ingres, 1851 kuvataide,koronavirus,Jean Auguste Dominique Ingres

Se oli Akseli Gallen-Kallelan maalaus tohtori H. F. Antellista, joka aikanaan oli lahjoittanut oman taidekokoelmansa Ateneumin pesämunaksi. Maalaus oli toki minulle tuttu taidehistorian opinnoistani. Näin, että maalauksessa oleva huone oli hieman samanlainen kuin olohuoneemme, ja niin päätimme tehdä kuvan. Pinosimme pöydälle pari kirjaa ja papereita rekvisiitaksi.

Toisinto Gallen-Kallelan maalaamasta H.F. Antellin muotokuvasta.
Tämä oli ensimmäinen kuvamme. Toisinto Gallen-Kallelan maalaamasta H.F. Antellin muotokuvasta. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos Alkuperäisteos: Tohtori H. F. Antellin muotokuva, Akseli Gallen-Kallela, 1886. kuvataide,karanteeni

Otoksia tarvittiin muutama, mutta kaikkineen kuvaus oli ohi parissa minuutissa. Olimme oikein tyytyväisiä lopputulokseen. Tein alkuperäisestä kuvasta ja meidän kuvastamme meemin, johon keksin hieman geneerisen englanninkielisen tekstin: ”When u lookin’ like a famous art collector, but are neither famous nor an art collector. / Kun näytät kuuluisalta taidekeräilijältä, mutta et ole kuuluisa etkä taidekeräilijä.”

Seuraavana päivänä Anne halusi jatkaa. Tällä kertaa hän olisi itse mallina. Nyt alkuperäisteos olisi Leonardo da Vincin Nainen ja Kärppä. Vilkaisin kuvaa, ja sanoin että tehdään vaan, ja jatkoin muita hommiani. Jonkin ajan kuluttua hän tuli luokseni pukeutuneena ja täydellisesti rooliin meikattuna. En ollut uskoa silmiäni. Niinpä näpsimme kuvia jonkin aikaa yrittäen kaikessa noudattaa alkuperäisen kuvan asentoa ja tunnelmaa.
Se oli vähän vaikeaa, koska pienetkin poikkeamat alkuperäisestä tuntuivat häiritseviltä. Emme saaneet kuvaa ihan kohdalleen, mutta parikymmentä minuuttia kuvattuamme päätimme, että nyt saa riittää. Anne editoi kuvan värisävyt ja valot kohdalleen kännykkäapilla, koska itse kuvakin otettiin kännykällä.

Toisinto Leonardon Nainen ja kärppä -maalauksesta
Oikeaa kärppää emme onnistuneet saamaan kuvaan. Toisinto Leonardon Nainen ja kärppä -maalauksesta Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos Alkuperäisteos:Nainen ja kärppä, Leonardo da Vinci, n. 1488. kuvataide,karanteeni

Anne ehdotti, että tekisimme seuraavaksi Simbergin Tonttukuningas nukkuu -maalauksen. Minusta se oli hyvä idea, mutta emmin, koska teoksella on minulle henkilökohtainen merkitys. Tonttukuninkaan hahmo muistuttaa minua kahdeksan vuotta sitten kuolleesta isästäni. Kuolinvuoteellaan hän näytti juuri samalta kuin maalauksen tonttukuningas. Lisäksi muistan, että hän oli joskus antanut minulle syntymäpäivälahjan, muistaakseni jalkapallon, joka tuli Tonttukuningas-kortin kera. Siksi isäni kuoltua pistin kännykkäni taustakuvaksi juuri tuon maalauksen. Se oli siinä muistona monta vuotta.

Pelasin aikaa vuorokauden verran, mutta seuraavana päivänä olin jo myöntynyt. Ehkä tämä kuva piti tehdä juuri siksi, että minulla oli siihen ladattuna niin paljon tunne-energiaa. Makasin kääröissä ja sain koiran tyynykseni. Olimme oikein tyytyväisiä lopputulokseen. Aikaa kuvan järjestelyyn ja ottamiseen meni jo enemmän. Aikaisemmin olimme selvinneet puolessa tunnissa, nyt se ei enää riittänyt.

Aloin hahmottaa, että mehän kuvasimme jo päivittäin. Niin tekivät monet muutkin. Tämä oli pääsiäisen aikaa, ja ihmisillä oli muutenkin karanteenin vuoksi tekemisen puutetta.

Toisinto Hugo Simbergin teoksesta Tonttukuningas nukkuu.
Koiran saaminen oikeaan asentoon on aina hankalaa, eikä se tässäkään ihan onnistunut. Toisinto Hugo Simbergin teoksesta Tonttukuningas nukkuu. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäisteos: Tonttukuningas nukkuu, Hugo Simberg, 1896. kuvataide,karanteeni

Museoliitto oli järjestänyt Museokorttia mainostavan kampanjan, jossa he valitsivat heille tarjotuista karanteenitaideteoksista osan julkaistavaksi. Linkitimme kuvamme Museokortin tägeihin, mutta sieltä ei kuulunut mitään. Myöhemmin kävi ilmi, että tarjolle oli muutamassa päivässä tuotu kuvia tuhatmäärin, ja heidän voimavaransa kuvien perkaamiseen olivat kuvamäärään nähden vähäiset.

Museoliiton noteeraamaksi pääsemisestä tuli meille harrastuksen päätavoite: päätimme tehdä kuvia ainakin siihen asti kunnes jokin niistä jaettaisiin heidän fiidissään. Teimme vielä monta kuvaa, ennen kuin ensimmäinen niistä pääsi Museokortin sivulle. Tarkalleen ottaen vasta neljästoista kuvamme julkaistiin. Olisimme voineet lopettaa siihen, mutta päätimme jatkaa.

Teimme Amadeo Modiglianin muotokuvan hattupäisestä naisesta. Se oli vaikeaa, koska Modiglianin maalaustapa ei ole realistinen. Kasvot ovat pitkänmuotoiset, ja kapea kaula oudosti taipunut. Olkapäät sojottivat alaspäin jyrkemmässä kulmassa kuin pullon hartiat. Suu oli niin pienessä supussa, ettei sitä täysin pystynyt jäljittelemään. Mutta Anne onnistui mainiosti.

Toisinto faarao Tutankhamonin kuolinmaskista.
Faaraon maski on tehty sukkahousuista, maalarinteipistä ja lapsen sukasta. Toisinto faarao Tutankhamonin kuolinmaskista. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäinen: Faarao Tutankhamonin kuolinnaamio, n.1323 eaa. karanteeni,leikki,kulttuurihistoria,Egypti,muinainen Egypti

Faarao Tutankhamoniin minut piti meikata. Inhoan sitä. Luomivärien ja muiden meikkien käyttämisestä minulla ei ole muuta kokemusta kuin ne kerrat, kun lapsena olen joutunut pääsiäisnoitien kissaksi tai kerran uimakoulussa kun minut maskeerattiin puliukoksi, joka joutuu merihätään. Suostuin kuitenkin taiteen nimissä.

Anne loihti kuolinnaamion koristelemalla pitkät kalsarit maalarinteipeillä, ja parta saatiin lapsemme vanhasta raitasukasta. Kuvasta tuli hulvaton, hauskin tähänastisista. Siinä oli irtonaista kieli poskella -asennetta vastapainoksi muutamalle nysvätymmälle kuvalle. Sanoin Annelle, että tämä oli viimeinen kerta kun suostuin meikattavaksi. Päätökseni ei tietenkään pitänyt.

Toisinto Edouard Manet'n teoksesta Huilunsoittaja.
Tarpeeksi harmaa tausta löytyi vain pannuhuoneesta. Toisinto Edouard Manet'n teoksesta Huilunsoittaja. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos Alkuperäisteos: Huilunsoittaja, Edouard Manet, 1866. kuvataide,leikki,karanteeni

Ennen kuin huomasimmekaan, olimme tehneet parikymmentä taidetoisintoa. Laitoin niitä Facebook-seinälleni ja Anne jakoi niitä Instagramissa. Kuvat keräsivät kukin satamäärin tykkäyksiä. Niitä kehuttiin usein jopa hieman kiusallisesti alkuperäistä paremmiksi. Ihmiset alkoivat vaatia, että kuvista tehtäisiin näyttely tai kirja. Konsensus tuntui olevan, että Facebookin kaltaisessa paikassa ne katoaisivat pian virran mukana, mutta näyttelynä tai kirjana niihin voisi palata ja tarkastella niitä osana kokonaisuutta. Emme kuitenkaan innostuneet ajatuksesta, sillä tiesimme miten paljon työtä kirjat ja näyttelyt lopulta teettävät.

Jouduimme myös ottamaan kantaa kysymykseen taiteesta. Olivatko tekemisemme taidetta, kuten monet meille ehdottelivat. Itse ajattelemme että ne eivät ole taidetta, vaan pelkkää leikkiä. Korkeintaan leikkiä, joka on taiteen kaltaista ja mahdollisesti taidekasvatuksellisesti käyttökelpoista.

Toisinto Tizianin maalauksesta Katuva Maria Magdalena.
Aivan kuin Tizian olisi kuvannut suklaaöverit jo vuonna 1565. Toisinto Tizianin maalauksesta Katuva Maria Magdalena. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäisteos: Katuva Maria Magdalena, Tizian, 1565 kuvataide,karanteeni,leikki

Tuttavistani myös moni taiteilija otti teoksemme avosylin vastaan. Samoin monet taidemuseoissa tai taidegallerioissa työskentelevät. Olin siitä vähän yllättynyt. Konteksti ei kuitenkaan ole taidenäyttely: jos he näkisivät teoksemme Kiasman seinillä, he luultavasti protestoisivat. Ollakseen taidetta teoksemme vaatisivat ensinnäkin sen, että itse suhtautuisimme niihin taiteena. Olisi myös tarpeen pohtia omaa tekemistään esimerkiksi suhteessa traditioon. Traditio taitaisi tässä tapauksessa olla taidekuvatoisintojen traditio.

Mikä meidät muka erottaa tuhansista muista karanteenitaidetta tekevistä? Mielestäni olemme osa samaa aaltoliikettä.

Kuvataiteessa jäljentämisen ja toisintamisen teemoja on toki käytetty ”oikean” taiteen tekemiseen. Esimerkiksi Suomessa kuvataiteilija Anne Koskinen on tehnyt jäljennöksiä ja väärennöksiä sillä ajatuksella, että hän tutkii taiteen keinoin aidon ja kopion suhdetta. Se on kiehtova ja syvällinen maasto, jota emme tavoita omilla karanteenikuvillamme.

Toisinto Dürerin omakuvasta.
Renessanssimyssy tehtiin Lidlin raidallisista kalsareista. Toisinto Dürerin omakuvasta. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäisteos: Omakuva, Dürer, 1498 kuvataide,karanteeni,leikki

Taitoa niiden tekeminen kyllä vaatii: Anne on ammatiltaan ”oikea” kuvataiteilija ja hän käyttää ”oikeissa” teoksissaan usein valokuvaa lähtökohtana. Kuviemme laatuvaikutelman takana on Annen kyky valokuvata ja suunnitella kuvia: kokemukseensa perustuen hän osaa kuvitella jo ennen kuvan ottamista, miten samanlainen vaikutelma voidaan tuottaa meidän kotoamme löytyvien paikkojen, esineiden ja asusteiden turvin. Kaikki kuvat on otettu kotonamme tai pihallamme.

Mitään emme kuvia varten ostaneet, eikä mitään asusteita tekemällä tehty. Kuvia varten hän on tuunannut niitä esimerkiksi teipillä ja kuplamuovilla, kun on tarvittu renessanssin aikakauden paitaa tai muuta sellaista, mitä meillä ei valmiiksi ole.

Toisinto Rigaudin muotokuvasta, joka esittää Ranskan Aurinkokuningasta.
Karanteeniajan etäkokoukseen kannattaa varustautua tyylillä. Toisinto Rigaudin muotokuvasta, joka esittää Ranskan Aurinkokuningasta. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäinen: Ludvig XIV, Rigaud, 1701. kuvataide,leikki,karanteeni

Kuvat olemme ottaneet yksinkertaisesti kännykällä. Kännykällä kuvaaminen on helppoa ja nopeaa, ja kuvastaa leikinkaltaista suhtautumistamme asiaan. Myös kuvien jälkieditointi on tehty kännykällä, ja sen on joka kerta tehnyt Anne, jolla on hyvin tarkka värisilmä ja -näkemys. Kuvista on säädetty lähinnä valon määrää ja värien sävyjä, jotta ne muistuttaisivat tunnelmaltaan alkuperäistä mahdollisimman paljon. Kuvia on myös rakeistettu tai terävöitetty tarpeen mukaan.

Toisinaan kuvien reuna-alueille on jouduttu lisäämään jotakin väriä tai kuvatekstuuria keinotekoisesti, jotta olemme saaneet kuvat mittasuhteiltaan alkuperäisten kaltaisiksi. Koskaan niitä ei kuitenkaan ole tehty yhdistelemällä eri kuvia. Meistä kahdesta ne ovat enemmän Annen tekemiä, koska hän on suunnitellut kuvat, paikat ja lavastukset, ja vielä jälkieditoinutkin kuvat. Minä olen auttanut olemalla mallina, kuvaajana ja olen myös hoitanut valmiiden kuvien rinnastuksen alkuperäiseen.

Toisinto Degas'n teoksesta Absintti.
Tylsistyminen on uusi normaali. Toisinto Degas'n teoksesta Absintti. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos Alkuperäinen: Edgar Degas, Absintti, 1875-76 kuvataide,leikki,karanteeni

Hauskuuden ja luovan leikin lisäksi karanteenitaiteella voi nähdä taidekasvatuksellista ja jopa terapeuttista merkitystä. Kuvien ottaminen voi olla piinallista, koska alkuperäisteosten yksityiskohtien toistaminen täydellisesti on tietenkin mahdotonta. Mutta kuvien tekeminen on myös palkitsevaa ja hauskaa. Malli voi jopa kokea voimaantumista, ja hänen käsityksensä itsestään voi muuttua.

Katsojat ovat kertoneet, että karanteenitadetta katsomalla he ovat ehkä oivaltaneet alkuperäisestä teoksesta jotain uutta. Ymmärrys voi liittyä siihen, että kuvan henkilöhahmo tulee toisinnon kautta jollakin tapaa lähestyttävämmäksi tai ymmärrettävämmäksi: ”Ai sehän onkin tuollainen tyyppi!”

Kuvaustilanteissa oppii kärsivällisyyttä. Uudemmat kuvamme ovat jokainen olleet usean tunnin työ. Olemme siirtäneet verhoja, tuoleja ja pöytiä, kasanneet lakanoita sohvalle, pukeutuneet tuunattuihin asusteisiin ja ottaneet kymmeniä kuvia etsiessämme oikeaa asentoa ja tunnelmaa. Jokainen kuvaus on päätynyt pieneen turhautumiseen: ”Tämän parempaa emme jaksa enää tavoitella, koska olemme jo yrittäneet niin monta kertaa, ja silti moni asia on vieläkin pielessä.”

Toisinto Caravaggion teoksesta Judith leikkaa irti Holoferneen pään.
Suihuava veri tehtiiin punaisia kengännauhoja käyttäen. Toisinto Caravaggion teoksesta Judith leikkaa irti Holoferneen pään. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäinen: Caravaggio, Judith leikkaa irti holoferneen pään, 1598-1599 kuvataide,karanteeni,leikki

Mutta karanteenitaide on ollut sillä tavalla armollista, että kun olemme julkaisseet kuvan, joka omasta mielestämme on jäänyt vähän keskeneräiseksi tai asento on esimerkiksi aivan virheellinen, ihmiset ovat silti antaneet hyvää palautetta. Usein meille on sanottu, että asento on juuri oikeanlainen, vaikka se nimenomaan ei ole ollut sitä. Se onkin johtanut oivallukseen, joka liittyy tapaan, millä ihmiset katsovat kuvia: Jotkut hakevat kuvista vastaavuuksia. He ovat niitä, jotka kehuvat kuinka hyvin olemme onnistuneet kuvan tunnelman ja asennon tavoittamisessa.

Toiset etsivät kuvista eroja. He ovat niitä, jotka sanovat: ”Hyvä, mutta puuterirasia on väärän värinen.” Ihmiset siis löytävät kuvista niitä asioita, joita he etsivät. Se on tavallaan ymmärrettävää, mutta silti joka kerran yhtä ihmeellistä.

Toisinto Botticellin teoksesta Nuoren naisen muotokuva.
Aina ei kampauksen teko suju kuin Strömsössä. Toisinto Botticellin teoksesta Nuoren naisen muotokuva. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäinen: Nuoren naisen muotokuva, Botticelli, 1480-1485. kuvataide,leikki,karanteeni

Toistaiseksi olen pitänyt onnistuneimpina aikaansannoksinamme Dürerin muotokuvatoisintoa, jossa Annella on päässään Lidlistä ostetut raidalliset alushousut, Hieronymus Bosch-toisintoa, jossa jouduimme kiinnittämään huivin nuppinauloilla verhoon, jotta saimme sen ”leijumaan” ilmassa, ja Berninin veistoksen mukaelmaa, jossa minulle tehtiin enkelin kihara pää Annen vanhalla laskettelupipolla.

Toisinto Braquen teoksesta Mies ja kitara.
Tämän kuvan ottamiseen ei tarvinnut sahata puutavaraa – kaikki löytyi autotallista. Toisinto Braquen teoksesta Mies ja kitara. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäinen: Mies ja kitara, Georges Braque, 1914. kuvataide,leikki,karanteeni

Annen mielestä kaikkein onnistunein on toisintomme Georges Braquen kitaraa soittavasta miehestä, jossa makaan olohuoneemme lattialla autotallista haetun puutavaran seassa.

Vaikka olemme jo monesti ajatelleet, että olemme jo tehneet viimeisen kuvan, on meillä myös mielessä muutama kuva jotka olisi hauska tehdä toisintona. Olemme esimerkiksi keränneet jo tyhjiä jugurttipurkkeja. Tarvitsemme niitä, jos teemme Hieronymus Boschilta vielä toisenkin kuvan.

Toisinto Hieronymus Boschin teoksen yksityiskohdasta.
Kala on lasten uimalelu. Siinä oli ilmatkin valmiiksi edellisen käytön jäljiltä. Toisinto Hieronymus Boschin teoksen yksityiskohdasta. Kuva: Toisinto: Anne Tamminen ja Jonni Roos. Alkuperäinen: Pyhän Antoniuksen kiusaukset (yksityiskohta), Hieronymus Bosch, 1501. kuvataide,leikki,karanteeni

Linkki näihin ja muihin tekemiimme karanteenitaidekuviin Instagramissa.

Keskustelu sulkeutuu 31.5.2020.
Keskustele