Hyppää pääsisältöön

Vakaita Prokofjev-tulkintoja

Kolmen orkesterin ylikapellimestarina toimiva Pietari Inkinen jakaa aikaansa Prahan sinfoniaorkesterin, Japanin filharmonikkojen sekä Deutsche Radio Philharmonien välillä. Viimeksi Inkinen taltioi Deutsche Radio Philharmonien kanssa Antonín Dvořákin musiikkia. Nyt vuorossa ovat Sergei Prokofjevin Sinfoniat nro 3 ja nro 6.

Prokofjev äänitteen kansi
Prokofjev äänitteen kansi Sergei Prokofjev

Lähes kaksikymmentä vuotta erottaa Prokofjevin kolmannen ja kuudennen sinfonian. Tulienkeli-oopperan aineistoa käyttävä Sinfonia nro 3 valmistui säveltäjän vielä asuessa Yhdysvalloissa 1920-luvun lopulla. Inkinen tuntuu keskittyvän nimenomaan teoksen sinfonisiin ulottuvuuksiin vänkien näyttämöllisten karaktäärien esiin tuomiseen sijaan. Hidas toinen osa virtailee lämpimästi, mutta etenkin äkillistä ja vinhasti hyökyilevää schertzoa on villimminkin kuultu pöllytettävän. Tasainen tulkintatapa tukee kuitenkin kahden sinfonian välistä dialogia.

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa valmistunut Sinfonia nro 6 heijastelee viidennen sinfonian tavoin turbulenttia ja traagista lähihistoriaa, joskin siihen edellistä sinfoniaa syvemmin ja tummasävyisemmin pureutuen. Se jäi myös pitkään suositun viidennen sinfonian varjoon, mutta vähitellen on vaikuttava kuudeskin löytänyt tiensä ohjelmistoihin ja äänitteille. Inkinen on löytänyt etenkin nopeiden ääriosien reunustamassa Largossa möyheitä sointeja ja vahvoja tunnelmia. Finaalin yltiöpäistä kaahausta välttävät tempovalinnat korostavat omalta osaltaan teoksen vakaasti virtailevaa luonnetta.

Sinfoniaparista muodontuu Inkisen johtaman Deutsche Radio Philharmonien toimesta tasapainoinen ja luotettava kokonaisuus.

Sergei Prokofjev: Sinfoniat nro 3 ja nro 6. DRF/Pietari Inkinen. (SWR Classic, SWRM 19086)

Kuuntele Uudet levyt 26.5.2020, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.