Anniina Nirhamo
Yle
Lukion jälkeinen välivuosi on auttanut Roope Viljakaista, 19, miettimään mikä opiskeluala olisi itselle mieluisin. Yhteishaun tekeminen oli silti stressaavaa ja vielä viimeisenä iltana vaihtoehtoja oli 20. Sen Roope kuitenkin kertoo oppineensa, ettei elämää voi suunnitella.
Kysyimme Abitreenien yo-koelähetysten aiempien vuosien lukiolaisvierailta, mitä heille kuuluu nyt. Roope oli mukana englannin yo-koelähetyksessä syksyllä 2018. Lue myös Lue myös Alinan ja Katariinan kuulumiset.
Peruskoulun päättötodistuksessa Roopen keskiarvo oli 10,0. Silloin tähtäimessä olivat lääketieteellisen opinnot, mutta lukiossa hän huomasi, että biologia ja kemia eivät kiinnostaneet tarpeeksi.
– Ajatus lääkiksestä perustui oikeastaan vain siihen, että se on arvostettu ja että kun on kympin paperit, mitä muutakaan sitä elämällään tekisi.
Luonnontieteelliset aineet pitkää matematiikkaa lukuunottamatta jäivät sivuun ja lukiossa Roope opiskeli psykologiaa, uskontoa, yhteiskuntaoppia ja filosofiaa. Kirjoitusten jälkeen hän haki opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon, mutta se ei tärpännyt. Helsinkiin Roope haluaa siksi, että hän valmentaa koripalloa ja haluaisi jatkaa sitä pääkaupunkiseudulla.
Abikevään jälkeen hän alkoi tutkia tarkemmin sitä, miten oikiksen pisteet muodostuvat ja huomasi, että reaaliaineista fysiikasta saa eniten pisteitä. Tämän perusteella hän kävi ylioppilaaksi valmistumisen jälkeisenä syksynä kirjoittamassa vielä fysiikan ja innostui aineesta.
– Sitten kävikin niin, että tajusin välivuoden aikana että oikeustiede ei ole kyllä oma juttu. Kävin lukiossa kaikki pitkän matikan kurssit ja kirjoitin siitä laudaturin, se on aina ollut oma lempiaineeni. Tajusin, että fysiikka onkin mieluista, kun siinä on niin paljon laskemista.
"Välivuosi on tehnyt tehtävänsä"
Tänä keväänä Roope kävi vielä täydentämässä ylioppilastutkintoaan ja toivoo nyt pääsevänsä todistusvalinnalla Aalto-yliopistoon. Hän haki Aaltoon neljälle teknilliselle linjalle, kauppakorkeakouluun sekä Helsingin yliopistoon opiskelemaan psykologiaa.
– Välivuosi on tehnyt tehtävänsä. Olen saanut aikaa miettiä, mitä haluan tehdä. Oikis olisi ollut vain virhe omalla kohdalla.
Välivuoden ajan Roope on työskennellyt Alkossa. Hän viihtyy asiakaspalvelutehtävissä ja suunnitelmissa on jatkaa töitä jatkossakin opintojen ohella, mutta tulevaisuuden urana asiakaspalvelu ei hänelle näyttäydy.
Roope on kirjoittanut ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulun lukiosta keväällä 2019. Kyseiseen lukioon tullaan yleensä hyvin korkealla keskiarvolla ja monella on tavoitteena lääkis, oikis tai kauppis.
– Jostain syystä oli sellainen ajatusmalli, että oikikseen tai lääkikseen pitää päästä, jos on hyvä koulussa, Roope pohtii.
Stressi vaikuttaa koesuoritukseen
Roope kertoo usein miettineensä, olisiko lukiossa pitänyt sittenkin opiskella luonnontieteelliset aineet. Joka kerta hän on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että humanistiset aineet oli hyvä valinta.
– Meillä oli hyvät opettajat ja tunneilla oli paljon keskustelua, minkä kautta oppi tosi paljon. Jos olisin tehnyt toisin päin eli yrittänyt itsenäisesti lukea humanistisia aineita, en olisi saanut niistä samalla tavalla irti.
Lukioaikaa Roope muistelee lämpimästi ja parhaina asioina mieleen ovat jääneet pitkän matematiikan kurssien ohella musiikin lukiodiplomin tekeminen sekä opiskelijakunnan hallituksessa ja tutorina toimiminen. Ylioppilaskirjoitusten rooli on kasvanut korkeakoulujen lisääntyneen todistusvalinnan myötä ja Roope on tyytyväinen, että teki lukiossa töitä arvosanojensa eteen.
Ensimmäinen kerta yo-koesalissa oli jännittävä ja kyseinen englannin koe menikin “ihan penkin alle”. Roope sanoo, ettei yo-kokeista kannattaisi stressata liikaa, koska se yleensä vaikeuttaa koesuoritusta. Hän myöntää itse stressaaneensa kirjoituksia paljon.
– Tänä keväänä kävin kokeilemassa uudestaan enkkua ja sain 22 pistettä enemmän, vaikka en lukenut yhtään. En stressannut, tein vain parhaani ja sain heti paljon paremmat pisteet.
Yhteishaku viimeisenä iltana
Todistusvalinnassa on Roopen mielestä sekä hyviä että huonoja puolia. Joillekin aloille se sopii, mutta monilla aloilla todistusvalinta ei hänen mielestään mittaa opiskelijan potentiaalia oikealla tavalla. Lisäksi se voi pahentaa yo-koestressiä ja ohjata liikaa sitä, mitä aineita lukiossa opiskellaan.
– Siinä mielessä se helpottaa abikevättä, että jos on kirjoittanut hyvin, ei tarvitse lukea pääsykokeisiin.
Lukioikäiselle itselleen Roope haluaisi sanoa, että ihan sama mitä suunnittelet, päin prinkkalaa se suunnitelma menee kuitenkin. Opiskelualan valinta ei ole ollut hänelle helppoa, vaan sitä on mietitty paljon. Myös yhteishaun ensikertalaiskiintiön menettäminen on aiheuttanut paljon stressiä.
– Yhteishaun sain tehtyä viimeisenä iltana. Minulla oli 20 koulutusohjelmaa, joista lähdin karsimaan. Kun kuusi hakukohdetta löytyi, niitäkin asettelin pitkään järjestykseen. Lopulliseen järjestykseen olen kyllä tosi tyytyväinen, vaikka sitäkin olen vielä jälkikäteen miettinyt.
Tällä hetkellä Roope ei stressaa, mihin hakukohteistaan pääsee sisään. Jos huomaa, ettei pääaine olekaan oma juttu, aina voi hakea siirtoa yliopiston sisällä, hän sanoo.
