Rypsisadon suojelu tuholaisilta on tarkkaa tasapainoilua – Ruiskutustraktori pellolla ei välttämättä ole pölyttäjän kuolema

Rypsipellolle tarvitaan pölyttäjiä, samalla tuholaisilta täytyy suojautua. Tappava tasapainoilu saa etsimään uusia keinoja tuholaistorjunnassa.

Pölyttäjien määrän uhkaava hupeneminen on nostanut myös maanviljelyn tuholaistorjunta-aineiden käytön kansainväliseen keskusteluun.

Suomessa torjunta-aineet ovat haaste erityisesti öljykasvien rypsin ja rapsin viljelyssä, koska niiden kasvatus ei onnistu ilman hyönteispölytystä.

EU sekä Suomen valvova viranomainen Tukes ovat viime vuosina tiukentaneet rajoituksia ja kieltäneet pölyttäjille myrkyllisimmiksi todettuja aineita.

– Tilanne elää koko ajan. Myrkyllisimpiä aineita aina poistuu ja tulee huomattavasti ympäristö- ja käyttäjäystävällisempiä täsmäaineita tilalle, tutkija Sakari Raiskio Luonnonvarakeskus Lukesta selittää.

Tuholaistorjunta onkin viljelijöille aina tasapainoilua, sillä pölyttäjiä houkuttelevat öljykasvit ovat myös hyvin alttiita tuholaisille. Kirpat tai rapsikuoriaiset voivat tuhota sadon lähes totaalisesti lyhyessä ajassa.

Vaaralliset neonikotinoidit ovat historiaa, mitä tilalle?

Sekä Tukesin että Luken tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että pölyttäjien kannalta vaarallisimmat aineet ovat jo poistuneet rypsipelloilta.

Viime vuosina erityistä pelkoa ovat herättäneet neonikotinoidien ryhmään kuuluvat torjunta-aineet imidaklopridi, tiametoksaami ja klotianidiini, jotka tutkitusti tappavat myös pölyttäjähyönteiset.

Suomessa niitä on syytetty jopa öljykasvien rypsin ja rapsin satojen pienentymisestä, todennäköisesti, koska peltoja pölyttävien hyönteisten määrä on pienentynyt.

Viljelykasveista 75 % tarvitsee hyönteispölytystä. Kuvassa mustaherukka. Kimalainen Kuva: Yle/Vastavalo:Jukka Harjula Humla,mesipistiäiset,pistiäiset,herukat (marjat),pölyttäjät,pölytys,hyönteiset,kimalainen

Aineiden käyttö EU:ssa kiellettiin jo pari vuotta sitten, eikä tänä keväänä Suomen pelloille enää kylvetä neonikotinoideilla käsiteltyjä rypsin tai rapsin siemeniä. EU:n ulkopuolella niiden käyttö on yhä yleistä.

Poikkeusluvalla neonikotinoideja saa käyttää edelleen esimerkiksi sokerijuurikkaan viljelyssä, koska se ei houkuttele pölyttäjähyönteisiä.

Maanviljelijöiden kiinnostus kasvattaa öljykasveja vähentyy. Yksi syy kiinnostuksen laskuun on tehokkaiden torjunta-aineiden katoaminen markkinoilta. Öljykasvien satotasot eivät myöskään ole kasvaneet samaan tahtiin viljojen kanssa.

– Samalla työkalupakista on sitten hävinnyt näitä aineita, kertoo vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta.

Schulmanilla on itsellään kokemusta öljykasvien kasvattamisesta 1980-luvulta lähtien, tänäkin keväänä omille pelloille nousee 37 hehtaaria rypsiä.

Työkalupakista on sitten hävinnyt näitä aineita.― Max Schulman

Kaikki Suomessa markkinoilla olevat torjunta-ainevalmisteet ovat Tukesin hyväksymiä. Lista sallituista tehoaineista ja niiden käyttötarkoituksista muuttuu vuosittain, mutta tällä hetkellä niitä on noin 150.

Nyt vaarallisia neonikotinoideja korvaamaan rypsi- ja rapsipelloille on hyväksytty väliaikaisella poikkeusluvalla Buteo Start -niminen valmiste.

Sillä peitattuja, eli kuorrutettuja, siemeniä kylvetään peltoihin paraikaa. Max Schulman käyttää tällaisia siemeniä nyt toista kesää:

– Se on näyttänyt toimivan ihan yhtä tehokkaasti kuin neonikotinoidit aiemmin, mutta kovempia kirppavuosia ei ole tässä vielä ollut.

Pölyttäjien kannalta Buteo Start on neonikotinoideja turvallisempi aine. Riskiarvioinnissa todettiin, että Buteo Startin voi olla ominaisuuksiltaan haitaksi linnuille ja nisäkkäille, mikäli ne pääsevät syömään siemeniä. Näitä riskejä arvioidaan myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa, kun uusille valmisteille myönnetään myyntilupia Suomeen.

– Tullaan sitten siihen, kuinka hyvin ne siemenet on pellossa peitettyinä, pääseekö sinne linnut käsiksi? Sitten tullaan aina näihin raja-arvoihin, että kuinka paljon pitää syödä, että se on myrkyllinen, ylitarkastaja Marja Suonpää Tukesista selittää.

Käyttölle tarkat ohjeet

Kasvinsuojeluaineiden käyttö on Suomessa tarkkaan valvottua. Saadakseen luvan aineiden käyttöön, jokaisen käyttäjän pitää tenttiä osaamisensa viiden vuoden välein. Yksittäisiä aineita koskevat määräykset voivat muuttua jopa vuosittain.

– Kukkivia kasvustoja ei ruiskuteta lainkaan. Pölyttäjille erittäin myrkyllistä torjunta-aineita saa käyttää ainoastaan yöllä, pölyttäjien lentoajan ulkopuolella, eikä 60 metriä lähempänä mehiläistarhauksia saa ruiskuttaa, Sakari Raiskio listaa.

Kukkivia kasvustoja ei ruiskuteta lainkaan.― Sakari Raiskio

Max Schulman tekee omilla pelloillaan ruiskutukset yöaikaan usein myös rikkatorjunta-aineiden kohdalla, vaikka ne eivät olekaan pölyttäjille samalla tavalla vaarallisia.

– Teen ruiskutukset myöhään yöllä senkin takia, että yleensä silloin on tyyntä. Tulee samalla huomioitua myös pölyttäjät. Tukesin ohjeistukset pakkauksissa ovat kyllä todella hyvät.

Tapauksia, joissa ohjeista olisi luistettu, tulee esiin vain harvoin.

– Sellaista, että jotain olisi tapahtunut vaikka mehiläisille tai on epäilty väärinkäyttöä, tulee esiin muutaman vuoden välein, Marja Suonpää Tukesilta kertoo.

Ruiskutustraktori peltomaisemassa ei heti tarkoita pölyttäjien kuolemaa. Traktori ruiskuttaa torjunta-aineita etelä-hämäläisellä pellolla Kuva: Petteri Bülow / Yle maatalous,maanviljely,traktorit,Tuholaistorjunta,ruiskutus,torjunta-aineet,maatalouskemikaalit

Ympäristölle parempia vaihtoehtoja etsitään kuumeisesti

Torjunta-aineiden käyttö Suomessa on vähentynyt pitkällä aikavälillä, selviää Tukesin tilastoista. Maataloudessa käytettyjen tuholaistorjunta-aineiden osalta myyntimäärät ovat olleet loivassa laskussa 1980-luvun lopulta lähtien.

Kasvihuoneissa meillä on aika paljonki biologista torjuntaa. Pelloilla yhtälö on paljon hankalampi.― Marja Suonpää

Biologisten torjuntamuotojen, kuten tuholaisia syövien hyönteisten tuominen viljelyksille, sen sijaan on vielä pientä.

– Kasvihuoneissa, suljetuissa oloissa, meillä on aika paljonki biologista torjuntaa. Pelloilla, kun olosuhteet vaihtelevat koko ajan, se yhtälö on paljon hankalampi, Suonpää kertoo.

Biologisten keinojen suosio on kuitenkin kasvussa.

– Osana kokonaistorjuntaa näitä käytetään ja osa yrittää tulla näillä toimeen. Lisätietoa ja kehitystä tarvitaan vielä aika paljon, että niitä vaihtoehtoja saataisiin todelliseen käyttöön, Suonpää jatkaa.

Myös rypsin ja rapsin luomuviljelyn määrät ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana.

Rapsikuoriainen voi tuhota sadon nopeasti juuri ennen kukintaa. Rapsväxt i lappträsk. Kuva: Yle/Pontus Nyqvist maanviljely,rapsi,Lapinjärvi,rapsikuoriainen

Yhdeksi pelastajaksi kotimaiseen öljykasvituotantoon on uumoiltu syyskylvettäviä lajeja nykyisten kevätkylvölajien korvaajiksi.

Tämä vaatii lajikekehitystä, sillä toistaiseksi pohjolan talvia kestäviä lajikkeita löytyy vielä huonosti.

– Kun syksyllä kylvetty kasvusto vain säilyy kevääseen, yleensä kasvu on niin nopeaa, etteivät tuholaiset ehdi siihen vauhtiin mukaan. Silloin kaikki voittaa, myös pölyttäjät, Raiskio kertoo.

Max Schulman toivoo, että myös kevätlajikkeiden kehitystä tehtäisiin enemmän. Jos markkinoilla olisi satoisampia ja ominaisuuksiltaan tuholaisille vähemmän houkuttelevia lajikkeita, myös kasvatusinto lähtisi taas nousuun.

– Peltojen toistuva ruiskuttaminen on meille maanviljelijöille valtava kustannus. Haluaisin nähdä sen, joka haluaisi istua siellä traktorissa kaikki kesäyöt. Eli jos siitä pääsisi kokonaan eroon, se olisi parasta, Schulman toteaa.

Myös kasvinsuojelun perustutkimukseen tulisi Schulmanin mielestä myöntää enemmän rahaa. Nykyisin tutkimus on hänen mielestään liikaa kaupallisten yhtiöiden varassa.

Myrkyistä tuli poliittinen kysymys

Jotta uusi torjunta-aine pääsee markkinoille EU:ssa, sen on käytävä läpi perusteellinen arviointiprosessi. Silloinkin lupa myönnetään vain joiksikin vuosiksi kerrallaan.

Trendi on, että vaatimukset tiukentuvat jatkuvasti.

– Kasvinsuojeluaineissa on tapahtunut valtavaa kehitystä. Sieltä löytyy esimerkiksi valikoivia aineita, jotka säästävät leppäkerttuja ja muita tuholaisten luontaisia vihollisia, Sakari Raiskio kertoo.

Kansainvälisiä lupaprosesseja seuraava Marja Suonpää on huomannut politiikan hiipineen voimakkaasti mukaan prosesseihin viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Tuntuu siltä, että yleinen ilmapiiri on muuttunut ja EU-komission toimintaan on tullut lisää poliittista painetta. Kansalaisjärjestöt ovat aktivoituneet, Suonpää kertoo.

Ruiskuttaminen on valtava kustannus. Haluaisin nähdä sen, joka haluaisi istua siellä traktorissa kaikki kesäyöt.― Max Schulman

Suonpään mielestä pelko torjunta-aineita kohtaan kumpuaa usein siitä, ettei ymmärretä, kuinka perusteellisesti aineita arvioidaan jo ennen käyttöönottoa.

Myös viljelijät itse ovat hyvin valveutuneita siitä, millaista haittaa torjunta-aineet voivat aiheuttaa pölyttäjille ja luonnolle yleisemminkin.

– Kyllä kaikki maatalousalalla ovat todella hyvin tietoisia pölyttäjien merkityksestä ja haluavat niitä suojella. Pölyttäjät ovat tosi tärkeitä työkavereita, Suonpää sanoo.