Hyppää pääsisältöön

“Istuin pöntölläkin vauva sylissä ja yritin imettää”, suurperheen äiti kertoo raastavista kokemuksistaan – tutkija listaa kolme asiaa, jotka parantaisivat imetysohjausta

nainen istuu sillalla
Janina Peräsalo joutui kokemaan imetyspettymyksen jokaisen viiden synnytyksen jälkeen. nainen istuu sillalla Kuva: Linus Lindholm nainen

Imetyksestä on hyötyä sekä vauvan että äidin terveydelle, ja täysimetykseen kannustetaan. Laadukkaan imetysohjauksen puuttuminen on silti valitettavan yleistä. Viiden lapsen äiti Janina Peräsalo ja kahden lapsen äiti Jenniina Termonen eivät onnistuneet imetyksessä toivomallaan tavalla. He kokevat, että suhtautuminen lisämaitoa antaviin äiteihin on jopa tuomitseva.

Jenniina Termonen, 37, ja Janina Peräsalo, 35, tietävät miltä tuntuu, kun vauva yrittää imeä rinnoista maitoa, mutta jokainen yritys päättyy lapsen turhautuneeseen itkuun. Sekä Jenniinalle että Janinalle imetyksen haasteet tulivat suurena yllätyksenä ja pettymyksenä ensimmäisen synnytyksen jälkeen.

Täysimetyksen toteutumista suomalaisissa synnytyssairaaloissa tutkineen kätilö ja terveystieteiden tohtori Mervi Hakalan mukaan on erittäin harvinaista, ettei imettäminen onnistuisi ollenkaan. Sen sijaan imetysohjauksen puutteellisuus on hänen mukaansa valitettavan yleistä ja se taas voi johtaa monien äitien kohdalla täysimetyksen epäonnistumiseen.

Täysimetys tarkoittaa, että vauva saa syödäkseen pelkkää äidinmaitoa ja tarvittavan D-vitamiinilisän. Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään saakka, koska se suojaa vauvaa ja äitiä monilta sairauksilta.

Siksi Hakala toivoisikin, että synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa pystyttäisiin keskittymään imetysohjaukseen nykyistä enemmän.

– Yksi erittäin oleellinen asia täysimetyksen onnistumiselle on, että äidillä on riittävä tieto siitä mitä imettäminen on ja mikä on normaalia tai epänormaalia.

Niin Jenniina Termonen kuin Janina Peräsalo kokivat jäävänsä yksin imetysongelmien kanssa ja huomasivat, että korvikkeeseen turvautuva äiti saa osakseen paljon ikäviä asenteita.

Lisämaitoa annettiin vasta, kun vauva jo kärsi kuivumisesta

Jenniina Termonen, 37, synnytti esikoisensa vuonna 2016.

Synnytys sujui normaalisti ja tuore äiti sai vauvan ihokontaktiin heti synnytyksen jälkeen.

Aluksi vauva imi hyvin ja imetys tuntui sujuvan ongelmitta.

Jenniina Termonen katsoo kameraan ja hymyilee.
Jenniina Termonen katsoo kameraan ja hymyilee. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle äitiys,Akuutti,imetys

Kuitenkin jo ensimmäisen vuorokauden jälkeen vauva suostui imemään enää noin kymmenen sekuntia kerrallaan, jonka jälkeen vauva alkoi huutaa.

Vauva ei myöskään nukkunut Jenniinan mielestä juuri ollenkaan ja oli jatkuvasti itkuinen.

– Epäilin, ettei vauva saa rinnoista mitään, kun imetän. Hän kyllä yritti, mutta heti perään tuli huuto.

Henkilökunta kuitenkin kehotti Jenniinaa jatkamaan imetystä, koska vastasyntynyt vauva tarvitsee vain muutaman tipan maitoa.

– Olin varma, että nälkäänsä se huutaa, kun imaisee tissiä vain muutaman kerran ja alkaa taas huutamaan.

Rintaa tyrkytettiin vauvalle Jenniinan mielestä jo hieman väkisin ja lopulta hän kysyi voisiko antaa vauvalle tilapäisesti lisämaitoa. Hänelle kerrottiin, että kyseessä on vauvamyönteinen sairaala, eikä lisämaidolle olisi tarvetta.

– Pyysin lisämaitoa ainakin viiteen, kuuteen otteeseen eri hoitajilta.

Ennen kotiin lähtöä lääkärintarkastuksessa paljastui, että vauva ei ollut saanut tarpeeksi maitoa.

– Lääkärin mukaan vauva oli ihan kuivunut, eikä meillä olisi asiaa kotiin ennen kuin vauva saisi lisämaitoa.

– Olisin antanut, jos vain olisin sitä saanut. Lääkärin pyynnöstä hoitajat sitten lopulta hakivat lisämaitoa.

Ongelmat jatkuvat kotona

Kotiin pääsyn jälkeen ongelmat imetyksen kanssa jatkuivat. Jenniinalta ei tullut tarpeeksi maitoa, jotta vauva olisi malttanut olla rinnalla tarpeeksi kauan.

Neuvolan kotikäynnin aikana Jenniina koki, että hänen oli jälleen kohdattava hoitohenkilökunnan närkästynyt asenne imetysongelmia kohtaan.

Neuvolan hoitajan mukaan Jenniinan olisi pitänyt jatkaa imetysyritystä 45 minuutin ajan.

– Siinä vaiheessa, kun lapsi oli punainen ja tärisevä eikä suostunut ottamaan rintaa, kysyin, onko hoitaja tosiaan sitä mieltä, että mun pitää huudattaa lastani niin pitkään.

Jenniina Termonen lastensa kanssa leikkipuistossa.
Jenniina Termonen lastensa kanssa leikkipuistossa. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle äitiys,imetys

Lopulta Jenniina päätti pumpata rinnoistaan sen verran maitoa kuin saa ja päätyi antamaan lapselleen ruokaa pullosta.

– Viimein lääkärissä ja neuvolassa huomattiin, ettei mulla missään vaiheessa edes noussut maito rintoihin. Ei niistä mitään oikein tullut, vaikka kaikki vippaskonstit kokeilin.

Jenniina koki, ettei esikoisensa syntymän jälkeen juurikaan saanut tukea imetysongelmiin.

Äidit eivät saa tarpeeksi laadukasta imetysohjausta

Terveystieteiden tohtori Mervi Hakalan mukaan sairaaloissa pitäisi kiinnittää huomiota siihen kuinka paljon hoitajilla on aikaa ohjata äitejä imetyksessä, koska sairaalassaoloajalla on tärkeä rooli siinä miten kauan imetys tulee jatkumaan.

– Jos äiti on avuton, eikä itse saa onnistumaan imetystä, pitäisi hoitajan pystyä olemaan apuna ja tukena siinä vierellä niin kauan, että se onnistuu.

Hyvän imetysohjauksen lisäksi erityisesti kolme asiaa vaikuttavat siihen, onnistuuko täysimetys synnytyssairaalassa parhaalla mahdollisella tavalla.

– Äidin ja lapsen suhdetta pitäisi vahvistaa heti sairaalassa ihokontaktilla, nopealla ensi-imetyksellä ja vierihoidolla.

– Vauva pitää saada äidin kanssa ihokontaktiin heti syntymän jälkeen, koska se herättelee vauvan halua imeä ja aktivoi äidin oksitosiinin ja endorfiinin tuotannon, jolloin maidon nousu ja heruminen käynnistyvät.

– Ihokontakti pitää vauvan lämpimänä ja sopeuttaa kohdun ulkopuoliseen elämään. Lisäksi iho vasten ihoa oleminen pitää vauvan sokeritasapainon kunnossa, jotta vauva on virkeä imemään.

Mikäli äiti antaa ruokaa vasta, kun lapsi itkee, häntä on vaikeampi saada tarttumaan rinnasta.

Ihokontakti myös mahdollistaa ja edistää ensi-imetyksen alkamista alle tunti syntymästä, mikä tutkimusten mukaan vaikuttaa täysimetyksen onnistumiseen.

Kolmas tärkeä tekijä on, ettei vastasyntynyttä ja äitiä eroteta toisistaan.

– Ympärivuorokautinen vierihoito on tarpeellinen, jotta äiti pystyy vastaamaan lapsensa tarpeisiin.

Vierihoidossa äiti oppii lukemaan vauvan nälkäviestejä: pään kääntelyä, suun aukomista, kielellä lipomista ja nyrkin suuhun panemista.

– Yksi tärkeä asia imetyksen jatkumiselle on imetysonnistumisen kokemukset. Mikäli äiti antaa ruokaa vasta, kun lapsi itkee, silloin lapsi on jo vähän ylinälkäinen ja häntä on vaikeampi saada tarttumaan rinnasta.

Imetyksen piti olla itsestään selvä juttu

Janina Peräsalo, 35, joutui kokemaan imetyspettymyksen jokaisen viiden synnytyksen jälkeen.

– En esikoista odottaessani edes miettinyt imetystä, koska se oli mielestäni niin itsestään selvä asia. Äiti imetti aikoinaan minua ja siskoani ja yleensähän nämä asiat periytyvät äidiltä tyttärelle.

Synnytyksen jälkeen imetys ei kuitenkaan lähtenyt sujumaan tuoreen äidin odottamalla tavalla ja päivien yrittämisen jälkeen Janina pyysi vauvalleen lisämaitoa.

Useiden Janinan pyyntöjen jälkeen kätilöt antoivat vauvalle 5 milliä lisämaitoa kaksi kertaa vuorokaudessa. Janinaa kehotettiin pumppaamaan maitoa omista rinnoistaan koko ajan, koska hänen elimistönsä ei vielä ollut herännyt maidontuotantoon sektion vuoksi.

Muutamien päivien jälkeen Janina ja vauva pääsivät kotiin ja ohjeeksi annettiin, että lisämaitoa voi antaa tarvittaessa.

– Vauvan painoa seurattiin jatkuvasti kontrolleissa. Lopulta neuvolasta sanottiin, että nyt vain pitää antaa lisää korviketta, kun maitoa ei tule.

Janinaa ohjeet harmittivat, sillä hän olisi halunnut imettää vauvaansa.

Ensimmäisten kuukausien aikana Janina oli useita kertoja yhteydessä neuvolaan imetyshaasteiden vuoksi, mutta koki jäävänsä vaille selkeitä neuvoja.

– Vaikka kuinka pyysin apua imetykseen, mulle suositeltiin oikeastaan vain mammateetä.

äiti ja lapsi
äiti ja lapsi Kuva: Linus Lindholm äitiys

Janinan kokemus yksin jäämisestä imetyshaasteiden kanssa ei ole ainutlaatuinen. Ongelma näkyy muun muassa Imetyksen tuki ry:n arjessa, kertoo yhdistyksen imetyskouluttaja ja kätilö Niina Mäkinen.

Yhdistyksen vapaaehtoiset imetystukiäidit vastaavat vuosittain yli 20 000 tukipyyntöön. Yhteydenottojen määrä on kasvanut viime vuosina ja tuen tarvetta olisi enemmän, mitä yhdistys pystyy tarjoamaan.

– Vertaistuen puoleen kääntyy runsaasti perheitä todella haastavien imetysongelmien kanssa, joihin tarvittaisiin erityistason imetysohjausta terveydenhuollosta, Mäkinen kertoo.

Terveystieteiden tohtori Mervi Hakala painottaakin, että synnytyssairaalan hoitajien pitäisi osata kuunnella äitejä herkällä korvalla.

– Kun vauvalle annetaan äidin pyynnöstä sairaalassa lisämaitoa, pitäisi ottaa selville äidin koko tarina ja imetystaustat. Ja jos äiti kertoo, että on aiemmin yrittänyt imettää, eikä se ole onnistunut, niin totta kai pitäisi ammattilaisen herätyskellot soida.

Tämän vuoksi Hakala toivoo, että tulevaisuudessa sairaaloissa kiinnitettäisiin huomiota riittäviin resursseihin, jotta hoitajille jäisi enemmän aikaa antaa imetysohjausta. Ohjauksen tapoja pitäisi myös saada yhtenäistettyä esimerkiksi koulutuksilla.

– Synnytyssairaalassa monilta äideiltä tulee viestiä, että olin kaksi päivää täällä ja sain kymmenen erilaista ohjetta miten toimia. Eri ohjeet voivat viedä hyvään lopputulokseen, mutta äidin olo voi olla monien ohjeiden takia todella sekava. Siksi imetysohjauksen yhtenäistämisellä voidaan parantaa tilannetta.

Toivo herää ja kuolee, uudelleen ja uudelleen

Janina Peräsalo kertoo, ettei kehdannut ottaa imetysongelmia puheeksi edes läheistensä kanssa. Häpeän ja epäonnistumisen tunteiden vuoksi avun pyytäminen terveydenhuollon ammattilaisilta sai odottaa vuosia.

Kun Janina synnytti toisen lapsensa normaalisti alateitse, oli hän varma, että imetys onnistuisi. Pettymys oli jälleen karvas ja useiden imetysyritysten jälkeen Janina oli jälleen pyytämässä apua imetykseen ja lisäravintoa vauvalleen.

– Mun piti hirveästi perustella, miksi koen, ettei lapsi saa maitoa ja tuli olo, että mua pidetään ihan täysidioottina. Minulta kysyttiin myös olenko miettinyt, etten ehkä halua imettää.

Sairaalassa päivät menivät vauvan turhautunutta huutoa kuunnellessa. Kotona Janina alkoi antamaan vauvalle korviketta pullosta.

– Omaksuin ajatuksen, etten tee tarpeeksi ja olen epäonnistunut. Kaikki sanoivat, että nainen on tehty imettämistä varten ja olin samaa mieltä. Ajattelin, että kyllä luonto nyt hoitaa tän ja mun pitäis pystyä, että jotainhan mä teen väärin.

Janina Peräsalo katsoo kameraan kasvoillaan vieno hymy.
Janina Peräsalo katsoo kameraan kasvoillaan vieno hymy. Kuva: Linus Lindholm imetys,äitiys

Erityisen raastaviksi Janina kokee neljännen lapsen imetysyritykset.

Hän oli jälleen kerran todella päättänyt onnistua täysimetyksessä ja siksi yritti saada maitoa nousemaan herkeämättä.

– Istuin pöntölläkin vauva sylissä ja yritin imettää, mutta hän vain huusi, kun ei mun rinnoista tullut mitään. Jouduin taas pyytämään lisämaitoa jatkuvasti itkevälle vauvalle.

Lopulta imetyksen jälkeisissä punnituksissa kuitenkin havaittiin, että vauvan paino ei noussut ollenkaan ja hoitohenkilökunta antoi vauvalle 5-10 milliä lisämaitoa muutaman kerran päivässä.

– Kaikkien neljän kohdalla tilanne synnytyssairaalassa meni lopulta siihen, että vasta kun kätilöt huomasivat, että vauvan paino laskee tosi rajusti, annettiin lisämaitoa. Silläkin kertaa sain lisämaitoa sillä ehdolla, että imetän samalla koko ajan.

Epäonnistumisten syy paljastuu viimein

Kun Janina alkoi odottaa viidettä lastaan, päätti hän vielä kerran antaa täysimetykselle mahdollisuuden, vaikka se ei ollut vielä kertaakaan onnistunut.

Maidonnousun ongelmia ei kuitenkaan pystytty huomioimaan sairaalassa, koska vauva sairastui keuhkokuumeeseen ja lisämaitoa jouduttiin antamaan imetyksen lisäksi syntymästä saakka.

Kotiutuksen yhteydessä Janinalle sanottiin, että maito todennäköisesti nousee kotona ja kehotettiin juomaan paljon.

– Mulla on sellainen valokuva, missä oli seitsemän puolentoista litran kivennäisvesipulloa, jotka olin juonut kahden päivän aikana, että saisin maitoa tulemaan.

Janina Peräsalo neljän lapsensa kanssa talon pihassa. Yksi lapsista keinuu. Taustalla punainen leikkimökki.
Janina Peräsalo neljän lapsensa kanssa talon pihassa. Yksi lapsista keinuu. Taustalla punainen leikkimökki. Kuva: Linus Lindholm imetys,äitiys

Kun mitkään keinot eivät tuottaneet tulosta, hakeutui imetyspettymystä nyt jo viidettä kertaa läpikäyvä äiti imetyspolille. Siellä hän sai vastauksia, joita olisi kaivannut jo ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen.

– Hoitaja ei tuntenut mun rinnoissa maitorauhasia ja sain tietää, ettei täysimetys olisikaan voinut mulla onnistua koskaan.

Syynä maidon vähyyteen oli siis kaikkien noiden vuosien ajan ollut Janinan hypoplastiset rinnat.

Mitä tarkoittaa hypoplastiset rinnat?

  • Hypoplastisissa rinnoissa on vähän maitoa tuottavaa rauhaskudosta.
  • Rintarauhaskudoksen vähäisyys on rintojen kehityksellinen häiriö, jonka yleisyyttä ei tiedetä. Joidenkin arvioiden mukaan siitä kärsii muutama prosentti naisista.
  • Rintojen hypoplastisuus ei tarkoita, että rinta ei tuottaisi maitoa ollenkaan, mutta tila voi olla esteenä täysimetykseen riittävän maitomäärän saavuttamiselle.
  • Rintarauhaskudoksen määrää ei voi päätellä rintojen koon perusteella. Pienissäkin rinnoissa on tavallisesti aivan normaali määrä maitoa tuottavaa kudosta tai isoissa rinnoissa voi olla vähän rauhaskudosta ja enimmäkseen rasvaa.
  • Imetysongelmia aiheuttavasta rauhaskudoksen vähäisyydestä voi kertoa se, että rinnat ovat hyvin etäällä toisistaan, huomattavan erikokoiset tai epäsymmetriset. Rinnat voivat olla muodoltaan kapeat ja suipot ja nännipiha suhteettoman suuri rinnan kokoon nähden.
  • Hypoplastisuuteen viittaa myös se, ettei rinnoissa tapahdu muutoksia raskauden aikana: rintojen koko ei kasva tai verisuonitus erotu selvemmin.

Lähde: Kätilö ja imetyskouluttaja Niina Mäkinen / Imetyksen tuki ry

Armollisuutta toisille äideille ja itselle

Siinä missä Jenniinalle ei ole jäänyt lyhyeksi jääneestä imetyksestä henkistä taakkaa, kokee Janina puolestaan olleensa ahdistunut 14 vuoden ajan.

Mieleen ovat jääneet lukuisat tuomitsevat reaktiot ja kommentit.

– Edes mun mies ei tiedä, että tää on niin arka asia mulle, vaikka se näki kaikki ne tuskaillut sen pumppaamisen kanssa.

Janina Peräsalo sylissään kuopus Ariela 11 kuukautta. Molemmat nauravat. Ympärillä koivuja ja havumetsää.
Janina Peräsalo sylissään kuopus Ariela 11 kuukautta. Molemmat nauravat. Ympärillä koivuja ja havumetsää. Kuva: Linus Lindholm imetys,äitiys

Satuttavimman kommentin lapsensa ruokkimisesta Janina on kuullut eräältä sukulaiselta.

– Hän kysyi enkö välitä lapsestani yhtään, kun annan tuttipullosta maitoa.

Muutamia kuukausia sitten toisen lapsensa saaneen Jenniinan mieltä imetyskeskustelussa kaivaa eniten se, miten naisen rinnoista tuntuu tulevan kaikkien yhteistä omaisuutta.

– Tuntuu, että niitä voi kaikki kommentoida, katsoa ja analysoida, että mikä niissä on vikana tai ei ole. Kaikilla tuntuu olevan ajatus, että kun olen tällainen rintavampi, niin miten ei muka maitoa tule.

– Ehkä toivoisin muilta äideiltä sitä ajattelua, että kaikki tehköön tyylillään, eikä tuomita, jos joku ei imetä. Eikä sitä aina halua analysoida, että miksi ei imetä ja onko taustalla oma valinta vai fysiologinen syy, Jenniina muistuttaa.

Jenniina Termonen kävelee työntäen lastenvaunuja. Vasemmasta kädestä pitää kiinni esikoispoika.
Jenniina Termonen kävelee työntäen lastenvaunuja. Vasemmasta kädestä pitää kiinni esikoispoika. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle äitiys,imetys,vanhemmuus

Terveystieteiden tohtori Mervi Hakala puolestaan muistuttaa äitejä armollisuudesta omaa itseään kohtaan, koska imetyksen onnistuminen ei ole mikään hyvän äitiyden mittari.

– Olisi hyvä muistaa, että vaikka vauva saisi vain viisi milliä äidinmaitoa, kun tarve olisi 100 milliä, niin sekin on parempi kuin ei mitään. Jo pienestä määrästä rintamaitoa lapsi saa terveyshyötyjä. Loput 95 milliä voi antaa korviketta.

Miksi imetys ei suju? Täältä löydät lisätietoa imetystä vaikeuttavista terveyshaasteista äidillä.

Tukea imetykseen tarjoaa Imetyksen tuki ry.

Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!