Ulkopuolisuuden tunne johti alanvaihdokseen aikuisiällä. Nyt puutarhaguru Taina Suonio haluaa vihreyttä kaupunkien katoille ja seinustoille.

Helsingin keskustan kupeessa, uuden kerrostalon katolla, kasvaa yksinäinen voikukka.

Sen huomatessaan ympäristöbiologi ja puutarhasuunnittelija Taina Suonio innostuu.

Vaikka keltainen voikukka ei näytä äkkiseltään sopivan Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -korttelihankkeen tarkkaan suunnitellulle niittyviherkatolle, se on merkki jostain tärkeästä.

Lajien määrä niityllä rikastuu ajan myötä. Siemenet kulkeutuvat tuulen ja eläinten mukana, tai vaikka ihmisten kengissä.

Voikukka on merkki siitä, että kaupunkiin perustettu niittyviherkatto toimii kuin mikä tahansa niitty.

– Niittyelinympäristöt ovat nopeasti hupenemassa. Viherkatot voivat toimia siltoina niittylajien menestymiselle, Suonio iloitsee.

Viimeiset kymmenen vuotta Taina Suonio on tutkinut viherkattoja ja köynnöksiä osana Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -viherkattoprojektia.

– Kaupunkien katot ovat hyvin pitkään olleet käyttämätön pinta-ala. Ne ovat kuitenkin ihan rahan arvoisia neliöitä.

Paitsi, että viherkatot lisäävät asuinympäristöjen viihtyvyyttä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta, ne myös antavat kattorakenteille lisää käyttöikää ja auttavat hulevesien käsittelyssä.

Nykyisin viherkatot ovat jo näkyvästi esillä kaupunkisuunnittelussa, mutta projektin alkuaikoina suhtautuminen oli nuivaa.

– Meitä tytöteltiin ja saatettiin nauraa ulos tapaamisista, Suonio muistelee.

Puutarhasuunnittelijalle katot ovat mielenkiintoinen haaste. Jätkäsaaren korttelihankkeen lukuisilta viherkatoilta löytyy esimerkiksi puolukkamättäitä, hedelmäpuita ja istutuslaatikoita. Ilmastointipiippua pitkin kasvaa jopa viiniköynnös.

– Sitä onkin mielenkiintoista seurata, että saadaanko siitä vähitellen myös satoa.

Kattopintojen lisäksi myös kerrostalon seinustat on valjastettu kasvitutkimukselle. Sokkelin vierestä nouseva kärhököynnös saa ympäristöbiologin hymy yltämään korvasta korvaan.

Työssään hän yhä taistelee vanhaa uskomusta vastaan, että köynnökset tekevät aina hallaa seinärakenteille.

– Viherkatoista voidaan sanoa, että ne lisäävät kattorakenteiden ikää. Samalla tavalla myös köynnöskasvi suojelee seinää, kun se vaan toteutetaan oikein ja mietitään, mikä on se oikea kasvi sille seinustalle.

Ulkopuolisuuden tunne ajoi alanvaihdokseen

Kaikki lähti ulkopuolisuuden tunteesta.

Taina Suonio oli yli kolmekymppinen, kun hän muutti perheineen asumaan Pohjois-Irlantiin. Suonio työskenteli aviomiehensä kanssa osana kansainvälistä rauhankomiteaa, jonka tarkoituksena oli vapauttaa alue 30 vuoden väkivallan kierteestä.

Suonio huomasi nopeasti, että Pohjois-Irlannissa kaikki, niin protestantit kuin katolilaisetkin, tuntuivat jakavan rakkauden puutarhanhoitoon.

– Siellä kaikki ihmiset pystyivät keskustelemaan ruusuista ja puistoista, ja oma tietämykseni oli hyvin rajallinen.

Puutarhakeskustelussa ulkopuoliseksi jääminen harmitti sosiaalista Suoniota ja pian hän löysi itselleen sopivan kurssin paikallisesta yliopistosta.

Ala vei mennessään.

Intohimo vei mitalisijoille

Nyt Taina Suonio on tunnettu nimi puutarha-alalla sekä ainoa suomalainen, joka on toteuttanut oman kilpapuutarhan alan merkittävimpiin kuuluvaan Chelsea Flower Show -tapahtumaan.

Lontoossa järjestettävässä tapahtumassa vierailee vuosittain noin 180 000 ihmistä, lähes tuplasti asuntomessujen verran. Tapahtuma on myös julkisuuden henkilöiden suosiossa. Vuosittain esimerkiksi Iso-Britannian kuninkaalliset vierailevat kilpapuutarhoissa.

Chelseaan tullaan hakemaan tietoa uusimmista ilmiöistä. Luonnon monimuotoisuus on ollut tapahtumassa voimakkaasti näkyvillä viime vuosina.

Suonion ensimmäinen oma kilpapuutarha, nimeltään The Roots in Finland Kyrö Garden, voitti omassa sarjassaan toiseksi korkeimman sijan keväällä 2019.

Ihosyöpä on puutarha-alan tabu

Nopeasti ajatellen puutarhasuunnittelijan ura vaikuttaa idylliseltä, tietäähän se paljon ulkoilua.

Alalla on omat vaaransa. Viisi vuotta sitten, Suonion ollessa 45-vuotias, kosmetologi löysi kasvoista jotain hälyttävää.

– Käynnin lopuksi kosmetologi sanoi varovasti, että jos olisin sinä, soittaisin ihotautilääkärille heti huomenna, Suonio muistelee.

Hänellä todettiin ihosyöpä, jonka mahdollista leviämistä seurataan edelleen. Diagnoosi säikäytti:

– Ihosyöpä on puutarha-alalla asia, josta ei juuri puhuta, mutta haluan puhua tästä. Erityisesti nuorempia varoitan, että suojautukaa!

Luontoa ei voi hallita, joten stressikin on turhaa

Kaikissa puutarhoissaan kansainvälisistä kilpapuutarhoista Helsingin viherkatoille Suonio ammentaa inspiraationsa Suomen luonnosta. Yli 20 vuoden ulkomailla asuminen on antanut ainutlaatuisen näkökulman kotimaahan.

– Kun asuin ulkomailla, ihmiset kysyivät, mitä ikävöin Suomesta. Eniten kaipasin mahdollisuutta olla luonnossa. Sitä hiljaisuutta ja tunnetta, jonka saa ainoastaan ollessaan luonnon keskellä.

Siksi Suonio ei usko, että puutarhassakaan tulisi liikaa yrittää hallita luontoa.

– Paljon mielenkiintoisempaa on, miten luonto pystyy ottamaan tiloja haltuun ja miten monimuotoisuus pörriäisistä lintuihin lisääntyy ympäristössä, missä sille annetaan tilaa.

Monimuotoinen puutarha onkin Suonion mielestä stressitön.

– Jos vaikka löydän kirvoja pihasta, se tarkoittaa, että ensi vuonna siellä on enemmän lintuja, koska emot pystyvät paremmin ruokkimaan poikasiaan.