Hyppää pääsisältöön

Jani Herlevi on hittipeli Tetriksen mestari, joka kisaa maailmanmestaruudesta – taustalla on riippuvuus, joka on myös tuhoisaa

Jani Herlevi.
Jani Herlevi. Kuva: Sari Casal KulttuuriCocktail

80-luvun hittipeli Tetris on viime vuosina noussut miljoonien katsomaksi e-urheiluksi. Suomalainen Jani Herlevi on pelannut pelin huipputasolla vuosia. Hän on saanut peliltä paljon, mutta pelin vaikutus hänen elämäänsä ollut myös tuhoisa.

Jani Herlevi, 42, on suurelle yleisölle tuntematon nimi, mutta hän on yksi suomalaisen e-urheilun sankareista, oikea Tetris-mestari. Hän on saavuttanut videopelien kuninkuuslajissa enemmän kuin kukaan muu suomalainen.

Listataanpa muutama saavutus. Herlevi oli ensimmäinen ei-pohjoisamerikkalainen, joka kisasi Tetriksen MM-kisoissa Yhdysvalloissa. Verkossa sadat tuhannet ovat katsoneet Herlevin pelaamista.

Joitakin vuosia sitten Kööpenhaminaan kantautui huhuja suomalaisesta, joka pelasi maailman huippujen tasolla. Hyviä pelaajia asui siis muuallakin kuin Tanskassa, kyllähän sitä varten piti EM-kisat järjestää. Kun Herlevi saapui ensimmäisiin kisoihin 2015, hän ällistytti kaikki, sanoo kisajärjestäjä Chrisstoffer Nightinglam.

– Kaikki puhuivat Janista. Hänellä on tyyliä! Hän alkoi pelata villakinnas kädessään ja huusi televisiolle. Ihastelin hänen taitojaan, Nightinglam sanoo.

Harva urheilija tosiaan pelaa samalla tavalla eläytyen kuin Herlevi. Kisoissa hän tempoilee palikoiden mukana ja pystyy mahdottomilta vaikuttaviin suorituksiin.

Nopeimmalla tasolla Tetris-palikat viuhahtelevat ruudun alalaitaan alle sekunnissa. Kun peli kehitettiin, kukaan ei uskonut, että ihminen pystyisi enää tässä vaiheessa hallitsemaan palikoita – tasoa kutsutaan tapporuuduksi.

Herlevin mukaan matsit alkavat vasta, kun päätökset pitää tehdä sekunnin murto-osissa. Silloin erotetaan pelaajat puuhastelijoista.

Herlevi avaa perheensä omakotitalon oven Lohjalla.

Hän johdattaa takahuoneeseen, jossa käkikellon alla on kuvaputkitelevisio. Kasibittistä Tetristä pelataan 80-luvun tekniikalla.

Herlevi kaivaa laatikosta peliohjainta. Tarkoituksena on pelata näytön vuoksi – kuvaputkitelevisio ei ole särähtänyt Lohjalla päälle puoleen vuoteen.

Yhden ohjaimen johdon hän on katkaissut saksilla.

– Katkaisuhoitoa, Herlevi vitsailee.

Vuosikymmeniä vanhojen ohjainten hauraat muovinappulat kestävät kerrallaan noin puoli vuotta aktiivista pelaamista. Kun ohjain menee rikki, Herlevillä on ollut tapana napsaista johto katki saksilla, jotta hän ei voi jatkaa pelaamista.

Tetris on antanut Herleville paljon, mutta pelistä on tullut taakka.

– On vaikea antaa yhtä syytä sille, miksi juuri minä kaikista maapallon ihmisistä pelaan Tetristä näin paljon. Peli vain vetoaa joihinkin todella syviin kerroksiin päässä. Se aiheuttaa erittäin voimakasta riippuvuutta.

Viimeisen puolen vuoden ajan Herlevi ei ole pelannut Tetristä Nes-konsolilla. Hän hakeutui jo vuonna 2005 Lohjan A-klinikalle hoitoon, koska ei pystynyt lopettamaan pelaamista.

Tuohon aikaan A-klinikalla hoidettiin rahapeliriippuvaisia, eikä siellä tiedetty mitä tehdä peliriippuvaisen kanssa. Herlevi ei saanut sieltä apua peliongelmaansa.

Tetris on yksi maailman myydyimmistä videopeleistä, jonka kulttuurista merkittävyyttä voisi verrata vaikkapa Tähtien sotaan. Molemmat mullistivat taiteenlajinsa: Tähtien sodan jälkeen elokuvat eivät olleet entisellään, Tetriksen jälkeen videopelit.

Toisin kuin Tähtien sota, Tetris ei heti rikastuttanut luojaansa. Ohjelmistoinsinööri Aleksei Pažitnov kehitti pelin Neuvostoliitossa, ja perestroikan aikaan pelin oikeudet omisti valtio. Pažitnov ei saanut pelin tuotoista aluksi ruplaakaan. Hän neuvotteli oikeudet itselleen vasta muutettuaan Yhdysvaltoihin 90-luvulla. Peliä oli myyty siinä vaiheessa jo kymmeniä miljoonia kappaleita.

Pažitnovin idea oli nerokas.

Insinööri oli ihastunut Pentomino-lautapeliin, jossa pelilaudalle järjesteltiin kulmikkaita palikoita. Syntyi Tetris, jossa palikat tippuvat tietokoneen ruudulla taivaalta alas, koko ajan kiihtyvällä tahdilla, ja pelaajan tehtäväksi jää niiden järjestely tasaisiksi riveiksi. Taustalla soi venäläinen kansanrenkutus. Kun kasassa on neljä riviä, tuloksena on tetris ja palikkarivit katoavat.

Miljoonat ihastuivat peliin.

"Peli on kovin simppeli", Pažitnov on sanonut. "Se on jokaisen ymmärrettävissä. Ihmisten mukaan pelissä on mystistä viehätystä. Kun Tetriksen kerran aloittaa, sitä ei pysty lopettamaan tuntienkaan jälkeen."

Palikoiden järjestely on niin tyydyttävää puuhaa, että minkä tahansa harrastuksen tunkeutumista uniin ja ajatuksiin kutsutaan Tetris-efektiksi. Joidenkin pelaajien mukaan on tavallista, että silmätkin sulkiessa verkkokalvoilla viuhuu putoavia Tetris-palikoita.

Herlevi sanoo, että Tetris pyrörii mielessä pelin päätyttyäkin.

Yleensä hyvää peliä on päivän aikana noin tunnin ajan. Se tapaa ajoittua heti ruokailun jälkeiseen aikaan, kun verensokeri on kohdallaan.

Silti Herlevi pelaa tuntikausia.

– Tilanteen tiedostaminen ei auta. Peliriippuvaiselle pelaamisen haitallisuuden ymmärtäminen ei vaikuta pelaamisen määrään.

Jani Herlevi poseeraa huoneessaan.
Jani Herlevi poseeraa huoneessaan. Kuva: Sari Casal KulttuuriCocktail

Viime vuosina Tetriksessä on tapahtunut kummia. Pelin suosio on räjähtänyt – parhaiden pelaajien videoilla on yli miljoona katsomiskertaa verkossa. Meneillään on tetrisbuumi.

Herlevi pelasi ensi kertaa Tetristä 12-vuotiaana, mutta toden teolla hän alkoi pelata 2000-luvun taitteessa parikymppisenä. Silloin peli ei kiinnostanut ketään lähipiirissä, ei kavereita tai perhettä.

Hyvin pian Herlevi huomasi olevansa pelissä poikkeuksellisen hyvä – hänellä riitti keskittymiskyky pitkiin peliurakoihin, eikä hän panikoinut pahoissa paikoissa.

2012 Herlevi napautti Youtuben auki kaverinsa kämpillä Helsingin Töölössä. Hän halusi näyttää videon pelailusta. Ehkä sen avulla kaverikin ymmärtäisi, mikä Tetriksen viehätys on.

Löytyi video Tetriksen MM-kisoista.

– Olin ihan häkeltynyt! Vuosien ajan olin etsinyt maailmanmestaruuskisoja, enkä ollut löytänyt. Vitsailin kavereille, että lähden jenkkeihin tetrisammattilaiseksi taaloja vuolemaan.

Kisoihin oli päästävä. Herlevi ajatteli, ettei maailmassa voi olla ketään häntä parempaa pelaajaa.

Herlevi säästi ja matkusti 2013 Yhdysvaltojen länsirannikolle Portlandiin kisoihin. Paikalla ei ollut ketään muuta eurooppalaista hänen lisäkseen.

Seurasi katastrofi. Vuosia kotonaan yksin pelannut Herlevi ei tiennyt, että Yhdysvaltojen versio Tetriksestä eroaa eurooppalaisesta. Tapporuutu tulee Yhdysvalloissa tasolla 29, Suomessa tasolla 19. Herlevin vuosia hiomat strategiat olivat yhtäkkiä yhtä tyhjän kanssa.

– Seisoin jonossa, ja ajattelin, että kaikkien ohjainten on oltava paskana, koska palikat liikkuivat hitaammin sivuttain. Se oli järkyttävä shokki, ja silloin vielä ajattelin, että ei vittu sentään. Elämä meni hukkaan tetrismielessä.

Selvisi muitakin asioita. Herlevi ei ollut koskaan käyttänyt Nes-ohjaimen B-nappia, jolla Tetris-palikat käännetään vastapäivään. Kaikki muut rämpyttivät sitä kisoissa.

– Jos pelaa pelkällä A-napilla, joutuu välillä painaa kolme kertaa, jotta palikka kääntyy. Ja se pitää tehdä ihan sairaan nopeasti. Käytännössä kukaan muu ei pystynyt tekemään triplaflippejä sellaisella nopeudella kuin minä. Olihan se ainoa tapa, jonka olin nuorena oppinut.

Tämän lisäksi kukaan ei ollut tullut Lohjalle kertomaan, että pelissä on fiksuinta kasata palikat vasempaan laitaan. Amerikkalainen versio pelistä suosii taktiikkaa, jossa oikeaan laitaan tehdään pieni kolo, jonka avulla tyhjennetään kerrallaan neljä riviä. Tämä oli Herleville uutta tietoa.

Vuosien harjoittelu valui sormien välistä sekunneissa. Herlevi sijoittui tuskaillen kahdeksanneksi. Se on huomattava saavutus, ottaen huomioon, että hän pelasi kisoissa ensimmäistä kertaa amerikkalaisella järjestelmällä.

***

Kisat mullistivat Herlevin elämän.

– Kisoissa edustan oikeastaan Eurooppaa, eihän ne siellä tunnista Suomea ja Ruotsia toisistaan. Ennen kisoja olin ollut koko asian kanssa yksin. Kisojen myötä tuli yhteisö ympärille.

Muut pelaajat painostivat Herleviä kuvaamaan pelinsä, jotta hän saisi maailmanennätykset talteen. Nykyisin hän laittaa aina pelatessaan videokameran päälle, koska uusi ennätys voi tulla milloin vain. Kuvaustunteja on kertynyt tuhansia.

– Tunnin välein klikkaan muistikortin tyhjäksi ja jatkan Tetristä.

Pelaaminen on pääasiassa yksinäistä kymmenien tuntien tahkoamista kotona. Mutta kannattajia on tullut. 2018 MM-kisoihin matkatessaan Herlevi myöhästyi lentokoneesta Helsinki-Vantaalla. Vuorokauden sisällä sveitsiläinen fani oli ostanut hänelle 1 600 euron arvoisen uuden lentolipun Yhdysvaltoihin.

– Selostajat kertoivat tämän tarinan MM-kisoissa matsien aikana. Jengi lahjoitti rahaa jälkeenpäin, ja sveitsiläisjätkä sai noin puolet takaisin.

Jani Herlevi pihallaan Lohjalla.
Jani Herlevi pihallaan Lohjalla. Kuva: Sari Casal KulttuuriCocktail

Kisat olivat muutoinkin jännittävät. Voisi sanoa, että e-urheilussa on harvoin nähty samanlaista koitosta kuin Tetriksen MM-kisat Portlandin retromessuilla 2018.

Tetristä oli vuosien ajan hallinnut amerikkalainen Jonas Neubauer, jota voisi kutsua Tetriksen Maradonaksi. Neubauer on voittanut kultaa seitsemän kertaa. Pitkään oltiin sitä mieltä, että maailmassa ei ole pelaajaa häntä päihittämään.

2018 areenalle astui 16-vuotias Joseph Saelee. Herlevin mukaan hänen odotettiin pärjäävän enintään pudotuspeleihin saakka.

Toisin kävi.

– Se oli täydellinen Daavid ja Goljat -asetelma. 37-vuotias seitsenkertainen maailmanmestari vastaan 16-vuotias tulokas.

Saelee eteni pudotuspeleihin. Hän voitti jännittävässä ottelussa Herlevin, lopulta vastassa oli vain Neubauer, maailman paras pelaaja.

Tetristä pelataan kisatasolla yksi-vastaan-yksi. Pelit aloitetaan tasolta 18, jossa palikat tippuvat jo hyvin nopeaa tahtia. Kisoissa on satoja katsojia, ja selostajat tunnetaan energisyydestään: he huutavat ja elävät pelin mukana kannustaen kilpailijoita.

Saelee voitti murskavoitolla Neubauerin. Lopputulos oli 3–0. Uusi sukupolvi oli ottanut Tetriksen omakseen.

Saelee hyperpainaltaa, eli hän pystyy painamaan ohjaimen nappeja yli kymmenen kertaa sekunnissa.

– Finaalista kuvatun videon viimeiset sekunnit aiheuttivat sen, että sadat nuoret aloittivat hyper tappingin. Viimeisen vuoden aikana on tullut hurja määrä uusia pelaajia.

Viimeistään tämä loppuottelu räjäytti Tetriksen suosion. Saelee on tämän jälkeen rikkonut käytännössä kaikki Tetris-ennätykset – hänen pelivideoiden katsomiskerrat lasketaan miljoonissa.

Ennen kisoja Herlevi ja Saelee pelailivat verkossa vastakkain.

– Kuukausi ennen kisoja neuvoin Saeleeta vaihtamaan taulutelevision kuvaputkitelkkariin, Herlevi sanoo.

Kuvaputkitelevisiolla on parempi pelata. Nyt hän vähän katuu auttavaisuuttaan.

– Jos voisin mennä ajassa taaksepäin, en välttämättä tekisi sitä. Moni vääräleuka voisi sanoa, että oma koira puri.

Jani Herlevin kädet ja Tetris-ohjain.
Jani Herlevin kädet ja Tetris-ohjain. Kuva: Sari Casal KulttuuriCocktail

Herlevi vetää kotonaan lipaston auki, joka on tulvillaan värikkäitä lapasia, kaikki isoäidin tekemiä.

Tetris vaatii veronsa. Pelatessaan Herlevi pitää vasemmassa kädessään villakinnasta. Kyse ei ole tyylipäätöksestä: hanska pehmentää peukalon saamia iskuja kymmenien tuntien pelisessioiden aikana.

Pelaamisen aiheuttamat kivut peukalolle olisivat Herlevin mukaan ilman hanskaa kestämättömiä.

Herlevi ei usko koskaan pääsevänsä eroon Tetriksestä. Pelit voivat pahimmillaan venyä 17 tunnin mittaisiksi päivässä. Pelaaminen estää tekemästä mitään muuta.

– Riippuvuus on taannut taitojen kehittymisen. Samalla Tetris on elämään vaikuttava, tuhoisa voima.

Herlevin mukaan asiaan auttaisi vain absolutismi, pelaamisen lopettaminen kokonaan. Vaikka Nesillä pelaaminen on ollut katkolla puoli vuotta, tietokoneella Tetriksen pelaaminen on jatkunut.

– Luulen, etten saa pelaamista hallintaan. Mutta se ei tarkoita, etteikö pitäisi yrittää.

Suomessa on nyt useita kovan tason Tetris-pelaajia. SM-kisat järjestetään vuosittain.

Ainakin kolme suomalaista pelaajaa on jo saavuttanut max outin, eli pitkään parhaana mahdollisena tuloksena pidetyn pistemäärän: 999,999.

He ovat kokeneita pelaajia. Uusi, nuorempien pelaajien sukupolvi on tulossa.

– Pian MM-kisoissa on useampi suomalainen.

****

Peliongelmaiset saavat nykyään Suomessa apua eri tahoilta. Tukea voi hakea esimerkiksi A-klinikan kautta. Sosped-säätiö järjestää myös videopeliongelmaisille Digipelirajat’on-nimisiä vertaistukiryhmiä.

Oikaisu 9.6. Jutussa luki aiemmin, että Jani Herlevi pelaa villahanska oikeassa kädessään. Herlevi pitää hanskaa vasemmassa kädessään.

Kommentit