Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Emeritusprofessori Matti Hyökki on Suomen kuorolaulun joviaali Grand Old Man – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros kuoronjohtaja Matti Hyökistä.
Lassi Rajamaan piirros kuoronjohtaja Matti Hyökistä. Lassi Rajamaan piirros kuoronjohtaja Matti Hyökistä. Kuva: Lassi Rajamaa Matti Hyökki

Kuoronjohdon emeritusprofessori Matti Hyökki on kuoromusiikin uranuurtaja Suomessa: hänet kutsuttiin hoitamaan Sibelius-Akatemiaan perustettua ensimmäistä kuoronjohdon lehtoraattia, hänen kaudellaan lehtoraatista tuli professuuri ja hän on maamme ensimmäinen kuoronjohdosta väitellyt tohtori. Hyökki on myös maamme mieskuorojen edelläkävijän Ylioppilaskunnan Laulajien pitkäaikaisin johtaja.

Matti Hyökistä on kehittynyt vuosikymmenten mittaan Suomen kuorolaulun Grand Old Man. Hän on luonteeltaan joviaali ja on tullut tunnetuksi taidostaan tehdä kuorotoimintaan liittyvistä seremonioista juhlaa.

Näkyvin Matti Hyökin monista rooleista on ollut poikkeuksellisen pitkä kausi Ylioppilaskunnan Laulajien johtajana. Kolmekymmenvuotisen johtajauransa aikana hän on koskettanut ja viihdyttänyt yleisöjä lukuisissa kuoron symbolisissa tehtävissä alkaen Ullanlinnanmäen vappujuhlista presidentti Urho Kekkosen hautajaisiin ja Linnan juhliin.

Matti Hyökin innostuksesta ovat syntyneet monet palkitut kuorolevyt. Hänen johdollaan on koottu ja tallennettu muun muassa kokonaisuudet suomalaisten kuorosäveltäjien Toivo Kuulan, Jean Sibeliuksen, Leevi Madetojan ja Selim Palmgrenin mieskuorotuotannoista.

Kuuntele Spotifyssa Toivo Kuulan mieskuorolaulut -levy. Esittäjänä Matti Hyökin johtama YL (1992).

Matti Hyökki syntyi musiikkiperheeseen

Matti Anton Hyökki syntyi 8. kesäkuuta 1946 Helsingissä viulisti-isän ja pianisti-äidin perheeseen. Isä Anton Hyökki soitti ykkösviulua Helsingin kaupunginorkesterissa yli kaksikymmentä vuotta. Isä oli kotoisin vaatimattomista oloista Viipurista, mutta oli saanut opiskella vapaaoppilaana Viipurin musiikkiopistossa kuuluisan venäläisen Tatjana von Rippaksen oppilaana.

Matti Hyökin äiti Aune o.s. Hakanen oli taustaltaan pohjalainen, kotoisin Seinäjoelta ja ammatiltaan pianisti.

Hyökkien perheeseen Helsingin Messeniuksenkadulle syntyi kolme lasta, kaksi tyttöä ja poika Matti.

Pariskunta pianisti Aune Hyökki ja viulisti Anton Hyökki 1943.
Aune ja Anton Hyökki musisoivat Messeniuksenkadun kodissaan Helsingissä 1943. Pariskunta pianisti Aune Hyökki ja viulisti Anton Hyökki 1943. Kuva: Matti Hyökin arkisto. viulisti

Nivelreuma esti pianistihaaveet

Matti soitti pianoa ja aloitettuaan 11-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla Jaakko Someron oppilaana, hänestä piti tulla pianisti. Suunnitelma kariutui nivelreumaan ja musiikkiuralle piti keksiä uusi suunta.

Valmistuttuaan 1971 kanttoriurkuriksi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolta Hyökki jatkoi vielä koulumusiikkiosastolla ja valmistui seuraavana vuonna musiikinopettajaksi. Hän alkoi hoitaa musiikinopettajan virkaa Tapiolan yhteiskoulussa 1973.

Tapiolassa Matti Hyökki johti Tapiolan musiikkiluokkien kuoroa, ja pian myös Keski-Pohjanmaan maakuntakuoroa, Helsingin konservatorion kuoroa ja Espoon musiikkiopiston lapsikuoroa.

Voitto Vaasassa ohjasi Matti Hyökin kuorojen pariin

Ensimmäisen mieskuoronsa Helsingin Poliisilaulajien johtamisen Matti Hyökki oli aloittanut 1972. Poliisilaulajien kanssa hän sai myös ensimmäisen kuoromeriittinsä, kun kuoro voitti SULASOLin juhlilla Vaasassa mieskuorojen sarjan vuonna 1976.

– Voitimme kilpailun, ja se käänsi henkilökohtaisen urani kokonaan. Ihastuin kuorolaulajien taidosta ja jäin jotenkin kiikkiin, hän on kertonut.

Tästä hetkestä olen pitkään haaveillut, vastasi Matti Hyökki Ylioppilaskunnan Laulajien kutsuun

Kun Ylioppilaskunnan Laulajat alkoi etsiä uutta johtajaa Heikki Peltolan tilalle 1979, kuoro otti yhteyttä Matti Hyökkiin tiedustellakseen hänen kiinnostustaan YL:n johtamiseen. Vastaus oli painokkaan myöntävä:

– Tästä hetkestä olen pitkään haaveillut, enkä uskonut sen olevan mahdollista. Tietenkin tulen.

Säveltäjä Erik Bergman ja kuoronjohtaja Matti Hyökki tutkivat Bergmanin sävellystä tv-studiossa syksyllä 1988.
Säveltäjä Erik Bergman ja kuoronjohtaja Matti Hyökki tutkivat Bergmanin Kalevala-aiheisen sävellyksen "Loitsuja" nuotteja syksyllä 1988. Ylioppilaskunnan Laulajat esitti teoksen Ylen tv-ohjelmassa. Säveltäjä Erik Bergman ja kuoronjohtaja Matti Hyökki tutkivat Bergmanin sävellystä tv-studiossa syksyllä 1988. Kuva: Heikki Oksanen / Yle Erik Bergman,Matti Hyökki

Matti Hyökki aloitti Ylioppilaskunnan Laulajien johtajana 1980. Koska tästä roolista muodostui pitkäaikainen ja koska paikka on erittäin näkyvä suomalaisessa musiikkikentässä, helposti unohtuu että Matti Hyökki on johtanut myös sekakuoro Akateemista Laulua (1987–1989) ja Klemettiopiston Kamarikuoroa (1993–2004). Suomen Kansallisoopperan kuorokapellimestarina hän toimi 1992–1995.

Nykyisin emeritusprofessori Hyökki johtaa kahta kuoroa, mieskuoro Laulu-Miehiä ja Savonlinnan oopperajuhlakuoroa.

Ylioppilaskunnan Laulajat esiintyy Matti Hyökin johdolla Ylen Isossa Pajassa 23.9.1997.
Ylioppilaskunnan Laulajat esiintyi Matti Hyökin johdolla Ylen Isossa Pajassa 1927–1945 Yleisradion johdossa toimineen J.V. Vakion 100-vuotisjuhlakonsertissa 23. syyskuuta 1997. Ylioppilaskunnan Laulajat esiintyy Matti Hyökin johdolla Ylen Isossa Pajassa 23.9.1997. Kuva: Ari-Pekka Keränen / Yle Matti Hyökki,Ylioppilaskunnan Laulajat,Iso Paja

Opetusura Sibelius-Akatemiassa alkoi 1982 ja eteni Suomen ensimmäiseen kuoronjohdon professuuriin

Kun Sibelius-Akatemiaan oltiin perustamassa ensimmäistä kuoronjohdon lehtoraattia 1982, Matti Hyökki sai puhelun. Hän oli ehtinyt toimia muutaman vuoden Helsingin konservatoriossa, minne hän oli perustanut rehtori Jukka Kuhan pyynnöstä ensin kuoron ja sen jälkeen opiskelijoiden pyynnöstä kuoronjohtoluokan.

– Sibelius-Akatemiasta kysyttiin, että tiedänkö että tänne ollaan perustamassa kuoronjohdon lehtoraattia ja että mitä mieltä olen? En ymmärtänyt että minä olin kiikarissa, mutta hain ja sain paikan.

– Innostuin ja suunnittelin Sibelius-Akatemiaan kuoronjohdon kurssin. Kyseessä oli ylimääräinen viiden vuoden virka, ja kun virka viiden vuoden kuluttua muuttui ylemmän palkkaluokan lehtoraatiksi, jouduin hakemaan samaa virkaa uudelleen.

Ammattimainen harjoituskuoro oli avain kuoronjohdon nousuun Suomessa

Kirkkomusiikkiosaston johtaja Harald Andersén oli tuonut aikanaan Sibelius-Akatemiaan Cantemus-kuoron, joka toimi yhä Matti Hyökin aloittaessa.

– Cantemus oli jo iäkäs, siellä lauloivat samat laulajat ja huomasin ettemme olleet enää samalla aaltopituudella. En löytänyt Cantemukselle paikkaa korkeakoulussa, tiemme erosivat ja sain rahat Sibelius-Akatemian vokaaliyhtyeen perustamiseen.

– Näin syntyi kuudentoista hengen ammattiyhtye, johon malli tuli Ruotsista Tukholman musiikkikorkeakoulusta Eric Ericsonilta. Kuoro toimii edelleen, laulajat saavat palkkaa ja mukana on monivuotisia kokeneita laulajia. Se oli avainjuttu kuoronjohdon nousulle Suomessa.

Yksi kuoronjohdon arvostuksen merkkipaaluista oli, kun Sibelius-Akatemian kuoronjohdon lehtoraatti muuttui professuuriksi 2007.

– Olin erittäin onnellinen, koska nyt kuoronjohto oli tunnustettu. Suomessa ei ole vain hyviä kapellimestareita vaan Suomessa on myös hyviä kuoronjohtajia.

Matti Hyökki, Helsinki, 10.03.2019
Matti Hyökki eläköityi kuoronjohdon professorin virasta 2014. Matti Hyökki, Helsinki, 10.03.2019 Kuva: Antti Haanpää / Yle Matti Hyökki,mieskuorot,Kulttuurivieras

Suomen ensimmäinen kuoronjohdon tohtori

Ensimmäinen Suomessa kuoronjohdosta väitellyt tohtori Matti Hyökistä tuli keväällä 2003. Tutkinto käsitteli Jean Sibeliuksen Kalevala- ja Kanteletar-lähtöisten mieskuorolaulujen ominaispiirteitä ja koostui tasokoekonsertin lisäksi kolmesta erillisestä konsertista Ylioppilaskunnan Laulajien kanssa 2001–2003.

Monivuotinen yhteistyökumppani YL kietoutui Hyökin tohtorinväitöstyöhön konserttien lisäksi levytysten kautta, sillä Hyökki korvasi kaksi tutkintovaatimuksiin kuulunutta konserttikokonaisuutta Selim Palmgrenin mieskuorolaulujen kokonaislevytyksellä.

Palmgren-urakka oli suuri, sillä mitä laulujen lukumäärään tulee, Palmgrenia on kutsuttu Suomen Franz Schubertiksi.

– Määrällä on musiikin tekemisessä harvoin merkitystä, mutta tällaisen savotan edessä oli pakko hiljentyä hetkiseksi. Millä aikataululla ja millä työnjaolla urakasta oli mahdollista selvitä? Aloin tehdä tilastoa sävellysajankohdista, aihepiireistä, käytetyistä kielistä, tekstirunoilijoista, tempoista jne.

– Levykokonaisuuksia varten jaoin tuotannon karkeasti neljään aihepiiriin: isänmaalliset ja hengelliset laulut, laulut naiselle eli serenadit, pöytä- ja veljeslaulut sekä elämää ja kuolemaa käsittelevät kuoroliedit.

Kuuntele Spotifyssa Matti Hyökin laatima neljän cd-levyn kokonaisuus Selim Palmgrenin mieskuorolauluista.

Kuoromusiikin runsaudensarvi, palkittu maestro ja kysytty kouluttaja ympäri maailmaa

Opetustyön lisäksi Hyökki on toiminut lukuisissa Suomen kuorokentän vastuutehtävissä ja on vieraillut mestarikurssien ja klinikoiden pitäjänä ympäri maailmaa. Hänet on kutsuttu myös monien koti- ja ulkomaisen kuorokilpailujen tuomaristoihin.

Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali Matti Hyökille myönnettiin 2018. SULASOL kutsui Hyökin kunniajäsenekseen 2017 ja Suomen Mieskuoroliitto, jonka kunniajohtajaksi Hyökki kutsuttiin 2004, perusti Matti Hyökki -kuoronjohtajapalkinnon vuonna 2013.

Matti Hyökki toimi Suomalainen Mieskuorolaulu 200 vuotta -projektin taiteellisena johtajana 2019.

Matti Hyökkiä on luonnehdittu Suomen varmimpiin kuuluvaksi kantaesittäjäksi, jonka käsissä uudet teokset ovat saaneet ideaaliset tempot ja viimeistellyt tulkinnat. Kanta- ja Suomen ensiesityksiä on kertynyt yli 200. Kuoroäänitteitä on syntynyt yli 60.

Matti Hyökin pojat Pasi Hyökki ja Paavo Hyökki ovat myös kuoronjohtajia. Nuorin veljeksistä Anton Valle on elektronimusiikin säveltäjä ja ohjelmistokehittäjä.

Hyökin puoliso on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, psykoterapeutti, yritys- ja työyhteisökouluttaja sekä porvoolaisen kartanon emäntä Marianne Borg Hyökki.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Kuuntele Spotifyssa kokonaislevytys Jean Sibeliuksen mieskuorolauluista. Esittäjänä Matti Hyökin johtama YL.

Kuuntele Spotifyssa kokonaislevytykset Leevi Madetojan mieskuorolauluista. Esittäjänä Matti Hyökin johtama YL.

Beethoven: Missa solemnis. RSO & Hannu Lintu & solistit Camilla Tilling, Michelle Breedt, Tuomas Katajala, Nathan Berg & Savonlinnan oopperajuhlakuoro, valmennus Matti Hyökki. Musiikkitalo 24.9.2017.

Lähteet ja linkit
Häyrynen, Antti: Sinivalkoiset äänet. Ylioppilaskunnan Laulajat 1883–2008. Otava. Keuruu 2008.
Hyökki, Matti: Selim Palmgren - yksi neljästä suuresta suomalaisesta mieskuorosäveltäjästä. Suomen Mieskuoroliiton blogi, Yle 2013.
Mattila, Mattias: Elämä mieskuorossa voi johtaa avioeroon – konkarijohtaja Matti Hyökki paljastaa, mistä testosteroninkatkuisessa instrumentissa on kyse. Yle Uutiset, Kulttuurivieras 14.4.2019.
Niinimäki, Pirjo-Liisa: Hyvä johtaja pitää kuoron hyppysissään. Hämeen Sanomat 12.5.2017.
Tilli, Inari: Ilmiöitä kuoromaailmasta: Suomalaisen kuoronjohdon opetuksen historia ja nykytila. Radio-ohjelma Yle 7.5.2020.
Laulu-Miehet
Savonlinnan oopperajuhlakuoro 2020
Sibelius-​Akatemiassa valmistuneet tohtorintutkinnot
Wikipedia: Matti Hyökki