Hyppää pääsisältöön

Kitgutin jousikvartettoheijasteita

Kitgut-kvartetti yhdistelee ensimmäisellä levyllään Purcellin ja Locken sekä John Blow’n neljälle jousisoittimelle säveltämiä tanssisarjojen osia, fantasioita ja esirippusävelmiä Joseph Haydnin iloluontoiseen Jousikvartettoon D-duuri op. 71 nro 2. Haydnin ilmeikäs, neljän soittimen vuorottelulla ja yhteispelillä leikkivä, klassiseen tapaan vakavan ja hupaisan välilä pallotteleva ilmaisu heijastuu jännittävällä tavalla yli vuosisata aiemmin sävellettyyn englantilaiseen kamarimusiikkiin. Käy varsin ilmeiseksi, ettei Haydn suinkaan ole neljälle jousisoittimelle sävelletyn musiikin isäpappa – vaikka olikin toki merkittävä tekijä jousikvarteton historiassa.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Jousikvarteton virallisen tarinan mukaan tuo kamarimusiikin kruununjalokivi syntyi 1700-luvun jälkipuolella. Sen isiä olivat espanjalaistunut italialainen, Luigi Boccherini sekä Wienin piirissä vaikuttanut Joseph Haydn, joka erityisesti kohotti sen yhdessä wieniläistyneen kollegansa W.A. Mozartin kanssa yhdeksi soitinmusiikin pyhimmistä muodoista. Jousikvartetoista tuli 1800-luvulla absoluuttisen, romanttisen taiteen kulmakiviä, joilla säveltäjät saattoivat vertautua parhaimpiin, erityisesti kolmanteen wieniläistyneeseen, Ludwig van Beethoveniin.

Epävirallisempi ja ehkä todempi tarina on verrattoman paljon hauskempi: jousikvartetot sukeutuivat rikkaasta yhdessä soittamisen ja kamarimusioinnin perinteestä, jossa musiikki oli musiikillisen seurustelun ja leikin väline. Silloinkin kun niitä tehtiin yleisö mielessä, niihin valutettiin häkellyttäviä tehoja äärimmäisestä polyfoniasta ja kromatiikasta huimiin soittimellisiin efekteihin – kuten tekivät jo Henry Purcell ja Matthew Locke 1600-luvun puolivälin Englannissa säveltäessään vaikkapa näytelmiin välisoittoja eli esirippumusiikkia.

Kitgutin – nimi on hupaisa suomeksikin – suolikielilläsoitossa marinoituneet hienot muusikot ovat aloittaneet yhteisen neljän levyn projektin, joka asettaa neljälle jousisoittimelle ennen klassismia sävellettyä musiikkia rinnan klassismin merkkiteosten kanssa: Englanti ja Haydn -julkaisun jälkeen on tulossa Schubertia ja saksalaista, Mozartia ja italialaista sekä Beethovenia ja ranskalaista. Mielenkiintoinen levytyskonsepti, jonka tuloksia kelpaa odotella! Ainakin tarjolla on ennakkoluulottoman kapriisimaista klassismia – siis vapaata ja hieman villiä – eli kitgutusta juuri minun makuuni.

”’Tis too late to be wise”. Purcellin, Locken ja Blow’n teoksia neljälle jousisoittemelle sekä Joseph Haydn: Jousikvartetto D-duuri op. 71 nro 2. – Kitgut-jousikvartetti. (Harmonia mundi, HMM902313)

Kuuntele Uudet levyt 9.6.2020, toimittajana Ville Komppa.