Hyppää pääsisältöön

Päijänteen kansallispuistossa vesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda suoraan järvestä

Pulkkilanharju pienlentokoneesta katsottuna.
Pulkkilanharju Päijänteen kansallispuistossa on pitkä harju, joka on muodostunut jääkauden aikana Pulkkilanharju pienlentokoneesta katsottuna. Kuva: YLE/Strömsö Strömsö,Suomen kansallispuistot,Päijänteen kansallispuisto,Pulkkilanharju

Telttailua ja uintia kauniilla hiekkarannoilla. Lahden ja Jyväskylän välissä kauniissa järvi-Suomessa sijaitsevan Päijänteen kansallispuiston sydän on Kelventeen saari.

Pulkkilanharju ås sett från flygplan.
Pulkkilanharju sijaitsee Päijänteen kansallispuiston kaakkoisosassa. Pulkkilanharju ås sett från flygplan. Kuva: YLE/Strömsö Päijänne,Suomen Kansallisteatteri,Päijänteen kansallispuisto,Strömsö,Pulkkilanharju

Suomen syvin ja pisin järvi

On vähättelyä sanoa, että Suomi on tuhansien järvien maa. Järviä on 188 000 ja saaria saman verran.

Syvin järvi on Päijänne. Se on paikoitellen 95 metriä syvä. Se on 120 km pitkä, ja näin ollen Suomen pisin järvi.

Vesi on niin puhdasta, että järvestä voi juoda suoraan patikoidessaan. Mutta lämpiminä kesäpäivinä pitää silti varoa pintavesiä ja seisovia vesiä. Ainakin vesi pitää puhdistaa keittämällä.

En kaffemugg av plåt vid en eldstad av sten.
Kahvitauko Kelventeen saarella Päijänteen kansallispuistossa. En kaffemugg av plåt vid en eldstad av sten. Kuva: YLE/Strömsö / Morney kansallispuistot,Päijänteen kansallispuisto

Kelvenne on kansallispuiston pääsaari

Kansallispuiston pääsaari Kelvenne on kapea harju. Kuten järvi-Suomen koko maisema, sekin on noin 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden synnyttämä. Kun jää suli, kivet ja hiekka vetäytyivät muodostaen harjuja.

Saarella on luontopolku, hienoja uimarantoja ja monia taukopaikkoja. Siellä on myös paikkoja, joissa voi telttailla.

Karta över Päijänne nationalpark
Kelvenne Päijänteen kansallispuiston sydämessä. Karta över Päijänne nationalpark Kuva: YLE/Strömsö

Päijänne on veneilijöiden paratiisi

Päijänne sopii mainiosti kajakilla tai kanootilla liikkumiseen. Lisäksi myös moottoriveneily on sallittu Päijänteen kansallispuistossa.

Ellei ole omaa venettä, voi ottaa yhteyttä johonkin Metsähallituksen yhteistyökumppaneista. Päästäkseen Kelventeelle tarvitsee nimittäin venekuljetuksen. Padasjoen satama on hyvä lähtöpiste, jos aikoo Kelventeelle.

Båten Elbatar förtöjd vid Kelvennes brygga i Päijänne nationalpark.
Elbatar-alus laiturissa Kelventeellä Päijänteen kansallispuistossa. Båten Elbatar förtöjd vid Kelvennes brygga i Päijänne nationalpark. Kuva: YLE/Strömsö Strömsö,kansallispuistot,Suomen kansallispuistot,Päijät-Häme,Päijänteen kansallispuisto,veneet,Kelvenne

Lintubongailu on suosittu harrastus

Tutkittavana on viitisenkymmentä asumatonta saarta. Osan niistä on jo vallannut harvinainen kalasääski, jonka voi pesimisaikaan nähdä veneestä.

Jos on onnea, voi myös nähdä kuikan, ampuhaukan, nuolihaukan ja rauhoitetun selkälokin. Syksyllä lintujen muuttoaikaan kansallispuistoon tulee paljon lintubongareita.

Fiskgjusebo i Päijänne nationalpark.
Kalasääsken pesä Päijänteen kansallispuistossa. Fiskgjusebo i Päijänne nationalpark. Kuva: YLE/Strömsö sääkset,Strömsö,Päijänteen kansallispuisto

Patikoi Pulkkilanharjulla

Ellei halua lähteä veneilemään, voi lähteä Pulkkilanharjulle, joka on 15 km koilliseen Asikkalasta kansallispuiston eteläosassa. Siellä on myös luontopolku, taukopaikkoja ja hienot näköalat yli järvimaisemien.

Luontopolku Pulkkilanharjulla on 4,4 km pitkä. Valittavana on monia muitakin polkuja. Luontopolku Kelventeellä on 8 km, ja pisin reitti on 30 km Evon leirintäalueelta Päijännetaloon Asikkalaan. Katso Katso Metsähallituksen verkkosivuilta lisää vinkkejä.

1,5 miljoonaa suomalaista juo Päijänteen vettä

Pulkkilanharjun sillan lähellä on suuaukko 120 km pitkään tunneliin, jonka kautta kulkee puhdas juomavesi koko pääkaupunkiseudulle. Tunneli on ollut käytössä vuodesta 1982.

Jos haluaa nähdä, miltä se näyttää, voi käydä Päijännetalossa Asikkalassa. Siellä saa myös tietoa kansallispuistosta ja Marilyn Monroen yhteydestä paikalliseen vapaa-ajankalastukseen.

Rapalan vesistöstä ja Marilynista kirjoitettiin nimittäin samassa Life-lehden numerossa. Irtonumero oli lehden myydyin, ja vesistöstä tuli maailmankuulu yhdessä yössä.

Vattenledning av trä
Päijännetalossa on jäljennös tunnelista, joka kuljettaa juomaveden Päijänteestä pääkaupunkiseudulle Vattenledning av trä Kuva: YLE/Strömsö

Matkaa höyrylaivalla Vääksyn kanavan läpi

Vesiväylät ovat aina olleet tärkeitä kuljetusreittejä varsinkin tukinuittoa ajatellen. Vielä 2000-luvun alussa uitettiin tukkeja Vääksyn kanavassa.

Höyrylaivamatka Vääksyn kanavan läpi on suosittu kesähuvi. Reitti alkaa Lahdesta.

Laiturilla voi myös seistä katsomassa, miten sulut täyttyvät vedellä.

Ångbåten Wellamo i sluss.
Höyrylaiva Vääksyn kanavan sululla. Ångbåten Wellamo i sluss. Kuva: YLE/Strömsö

Lue lisää Päijänteen kansallispuistosta Metsähallituksen verkkosivuilta.

Strömsö

Strömsö Instagramissa

Ruudussa