Hyppää pääsisältöön

Tutustu Isokarin majakkaan Selkämeren kansallispuistossa – lähde veneretkelle Uudenkaupungin satamasta

Elisabeth Morney ja Lotta Lindholm Isokarin majakassa.
Elisabeth Morney ja Lotta Lindholm ovat kiivenneet majakkaan, joka on Isokarin maamerkki Elisabeth Morney ja Lotta Lindholm Isokarin majakassa. Kuva: Yle/Esa Saari Isokari,Strömsö,Selkämeren kansallispuisto,Uusikaupunki,Katajaluoto,majakat

Uudenkaupungin edustalla on yksi Suomen nuorimmista kansallispuistoista – Selkämeren kansallispuisto. Se muodostuu upeista saarista ja suuresta merialueesta. Yksi suosituimmista käyntikohteista on Isokari.

fyren och ett hus på Enskär
Isokarin majakka on yksi Selkämeren kansallispuiston käyntikohteista fyren och ett hus på Enskär Kuva: Yle/Esa Saari majakat,Strömsö,Katajaluoto,Selkämeren kansallispuisto

Yksi tapa päästä Isokarille on lähteä yhteysaluksella Uudenkaupungin satamasta. On mahdollista tehdä päiväretki, mutta myös yöpyä saarella vanhassa luotsituvassa tai majakanvartijan asunnossa.

Kilometrin päässä satamasta on kaunis majakka, johon voi kiivetä. Majakan rakennusvuosi on 1833. Kun kapuaa portaat ylös voi tutustua näyttelyyn siitä, miten majakka sähköistettiin.

Segelbåt i Nystads hamn.
Matka Isokarille lähtee Uudestakaupungista. Segelbåt i Nystads hamn. Kuva: Yle/Esa Saari laivat,Strömsö,Katajaluoto,Selkämeren kansallispuisto,Uusikaupunki,laiva (kirkot),purjealus

Isokari on pieni mutta monipuolinen saari

Isokari on suhteellisen pieni saari mutta silti monipuolinen. Majakasta näkee monia erilaisia luontotyyppejä, kuten niittyjä, kallioita ja soita. Saarella on myös järvi.

Kivistä ja kallioista huomaa, että Selkämeren kansallispuisto on kivisen Merenkurkun ja kallioisen Saaristomeren välissä.

Saaren eteläpuolella, joka viettää kohti Saaristomerta, on kallioita. Ei tarvitse mennä pitkälle pohjoisen suuntaan, kun törmää kiviin, jotka pienenevät pienenemistään, kunnes tullaan hiekkarannalle.

Lotta Lindholm kartlägger havsstranden på Stora Enskär.
Lotta Lindholm kartoittaa merenrantaa Isokarilla Lotta Lindholm kartlägger havsstranden på Stora Enskär. Kuva: Yle/Esa Saari Strand,Strömsö,Katajaluoto,Selkämeren kansallispuisto,kansallispuistot

Suuri osa kansallispuistosta on vedenpinnan alapuolella

Satamassa on Suomen suurin riskiläyhdyskunta. Rantakäärmeitä riittää myös. Loppukesästä saari on sammakoiden ystävien paratiisi.

Ei saa myöskään unohtaa, että kansallispuistoa on myös veden alla. Vaihtelevaan kasvillisuuteen voi tutustua sekä vedessä että kuivalla maalla.

En vattenväxt i havsstranden,
Suurin osa kansallispuistosta on vedenpinnan alla. En vattenväxt i havsstranden, Kuva: Yle/Esa Saari vesikasvit,Strömsö,Katajaluoto,kansallispuistot,Selkämeren kansallispuisto

Voit löytää ketoneidonlukon – vanhan, harvinaisen kasvin

Harvinaisimman kasvin löytää mäeltä majakan vierestä. Ketoneidonlukko on kasvimaailman harvinaisuus, koska se on hävinnyt lähes kokonaan. Tällä niukkaravinteisella heinäniityllä majakan vieressä se viihtyy hyvin.

Låsbräken växer på marken.
Ketoneidonlukko on harvinaisuus, joka kasvaa niukkaravinteisilla laidunmailla ja heinäniityillä. Låsbräken växer på marken. Kuva: Yle/Esa Saari Strömsö,Katajaluoto,Selkämeren kansallispuisto,kansallispuistot,harvinaisuudet,noidanlukot

Lisää Selkämeren kansallispuistosta voit lukea tästä.

https://yle.fi/aihe/node/302635/edit#

Strömsö

Strömsö Instagramissa

Ruudussa