Hyppää pääsisältöön

Saunavihta – terveellinen nautinto

Bastukvast och handduk hänger på en bastudörr vid havet
Bastukvast och handduk hänger på en bastudörr vid havet Kuva: YLE/Strömsö/Alexandra Wärn saunat,vastat (vihdat),koivu,rauduskoivu

Saunaharrastajalle vihta on erottamaton osa saunomista, asiaan vihkiytymättömälle vihta näyttää itsensä ruoskimisvälineeltä. Totuus on, että vihta on suoranainen terveyskuuri.

Koivunlehtien tuoksu liittyy erottamattomasti saunomiseen, ja se on saunavihdan ansiota. Saunavihta, saunavasta, koivuvihta, saunapiiska… rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Saunapiiska lisää saunomisnautintoa, ja sellainen on helppo tehdä itse. Juhannuksen aika on parasta hetki ottaa koivunoksia vihtoihin. Silloin voi käyttää tilaisuutta hyväkseen ja tehdä monta vihtaa ja säästää niitä loppuvuodeksi.

Meillä on pääasiassa kahta koivulajia – rauduskoivua ja hieskoivua – ja rauduskoivu sopii parhaiten vihtojen tekemiseen. Rauduskoivussa on kovemmat lehdet, jotka ovat tiukemmin kiinni oksissa, joten rauduskoivuvihta kestää pitkään ja säästyy siivoamasta kovin monia irronneita lehtiä saunasta.

Helpoimmin eron huomaa lehdistä. Rauduskoivussa on kolmiomaiset, kaksoissahalaitaiset lehdet, hieskoivun lehdet ovat soikeammat. Koska hieskoivussa on pehmeämmät lehdet, se antaa enemmän tuoksua, joten jos haluaa erityisen tuoksuvan vihdan, voi laittaa vihtaan muutaman oksan hieskoivua vihdan keskelle.

Saunavihtoihin liittyy monia perinteitä, ja niistä käytetään eri nimitystä eri puolilla maata. Länsi-Suomessa on vihta ja Itä-Suomessa vasta. Jokaisella perheellä on oma tapansa sitoa vihta, mutta mikään tapa ei ole oikea tai väärä.

Vihdoista tehdään yleensä 40–60 cm pitkiä. Pituus on makuasia. Sama koskee leveyttä, toiset pitävät kapeista vihdoista, joidenkin mielestä lyhyet ja paksut ovat parempia.

Riivi lehdet pois alhaalta 10–15 cm:n matkalta kädensijaa varten. Kerää sitten koivunoksat hienoksi kimpuksi lehtien vaaleampi puoli ulospäin, sillä tummempi puoli muuttuu kosteassa tahmeaksi ja tarttuu helposti ihoon.

alexandras bastukvast
alexandras bastukvast

Kun ollaan tyytyväisiä vihdan pituuteen ja paksuuteen, se sidotaan yhteen kahdesta kohdasta kädensijaa. Taitavat vihdansitojat sitovat vihdat koivun- tai pihlajanvitsoilla, mutta sitomiseen voi hyvin käyttää myös puutarhanarua. Tee päähän silmukka, josta vihdan voi ripustaa kuivumaan.

Tavallisin tapa säilyttää vihtoja on kuivattaa ne ja liottaa sitten niitä ,hetki ennen saunomista. Itse pakastan mieluiten vihtani hyvin muovikelmuun käärittynä. Kun otan ne esiin keskellä talvea, ne saavat sulaa hetken, ennen kuin poistan muovin, ja sitten saunassa tuoksuu ihanasti tuoreelta koivulta.

Kun vihtaa käytetään, istutaan ensin saunassa hetki, että aletaan hikoilla ja iho on lämmin ja pehmeä. Kun iho alkaa kutista ja hiki virrata, on vihdan vuoro. Vihdo ensin kevyesti koko keho ja sitten voimakkaammin, jos se tuntuu hyvältä.

Koivunlehdet sisältävät saponiineja, jotka toimivat eräänlaisena mietona saippuana ja auttavat pesemään rasvan ja lian pois iholta hellävaraisesti. Koivunlehdissä tuoksuu ihanasti eteerinen öljy, jolla on tulehdusta ja kipua lievittäviä vaikutuksia.

Kun vihdalla vihtoo ihoa, verenkierto kiihtyy ja se tekee ihosta lämpimän. Vihtominen voi lievittää jonkin verran kipua. Saunavihtaa käytetään siis poistamaan kuolleita ihosoluja, puhdistamaan ja lievittämään kipua lihaksissa ja nivelissä. Aikaisemmin reumaatikot käyttivät saunassa nokkosvihtoja, mutta se vaatii vähän totuttelua.

Se, joka kaipaa kovempaa käsittelyä, voi kokeilla sitoa vihtaan mukaan katajanoksan hiukan raapimaan. Kataja kiihdyttää verenkiertoa vielä tehokkaammin kuin koivu.

Vaihtelun saamiseksi tuoksuun vihtaan voi sitoa myös pari oksaa piparminttua tai suopursua. Nykyään käytetään myös tammenoksavihtoja ihmisille, joilla on karkea iho, tai eukalyptusvihtoja, jotka avaavat hengitysteitä ja ehkäisevät vilustumista.

Markkinoilla on myös muovisia saunavihtoja, joita pidetään hygieenisempinä ja allergiaystävällisempinä.

Vanha kikka rakkauden voittamiseen on kerätä saunomisen jälkeen kaikki iholle tarttuneet lehdet, kuivattaa ja hienontaa ne jauheeksi ja livauttaa jauhe sitten ihastuksensa kohteen ruokaan tai juomaan.

Muista, että jokamiehenoikeuteen ei kuulu leikata oksia elävistä puista. Omilla mailla tai maanomistajan luvalla niin saa tehdä. Itse haen koivunoksat vesakosta, joka ennen pitkää kuitenkin raivataan.

Olika sorters björklöv
Vasemmalla hieskoivu, oikealla rauduskoivu. Rauduskoivua käytetään saunavihdoissa. Olika sorters björklöv

Strömsö

Strömsö Instagramissa

Ruudussa