Mantraa päivittäin toistava Kaisa Leka tekee yhdessä aviomiehensä Christoffer Lekan kanssa omaelämäkerrallista sarjakuvaa, joka pohjautuu pariskunnan pyörä- ja melontamatkoihin. Kaisa on liikkunut lähes 20 vuotta hiilikuituproteeseilla. Hän sanoo uusien jalkojen olleen suuri parannus elämään.

Kuusi kuvaa sarjakuvataitelija Kaisa Lekan elämästä

Kaisa tutustui hindulaiseen filosofiaan 1990-luvulla. Vanhat ja kivuliaat jalat pakottivat Kaisan miettimään suuria elämän kysymyksiä jo hyvin nuorena.

– Ajatukseni kietoutuivat vahvasti hindulaisuuteen, karman lakiin, jälleensyntymiseen sekä opetukseen siitä, että jalkojen epämuodostumalle oli joku syy, josta voin oppia.

Kaisa kuuluu Gaudiya vaishanava -perinteeseen, joka on hindulainen ryhmä. Sen juuret ovat 1500-luvun Bengalissa Intiassa.

–Törmäsin perinteeseen noin 20-vuotiaana. Siinä oli ulkoisesti jotakin outoa ja mystistä, mutta filosofia puhutteli minua heti hyvin voimakkaasti.

Filosofian mukaan elämällä on joku tausta ja merkitys, sillä tämä elämä on vain yksi ruutu koko olemassaolosta.

– Päivittäinen henkinen harjoitus rauhoittaa mieltäni siten, että pystyn käsittelemään pelkojani, jotka liittyvät esimerkiksi pandemiaan ja elämän uhkakuviin.

Pariskunta on vieraillut usein Costa Ricassa Madhuvan-luostariyhteisössä, missä on tarkka vuorokausirytmi.

Uudet jalat antoivat uuden elämän

Kaisa Lekan jalat amputoitiin hänen omasta pyynnöstään, kun hän oli 23-vuotias.

– Ihmiset usein kysyvät, miten menetin jalkani. Itse koen, että en menettänyt mitään vaan sain huippuhyvät proteesit, jotka korvasivat vanhat epämuodostuneet jalkani, joilla oli kivuliasta ja vaikeaa kävellä.

Vanhat jalat supistivat Kaisan elämänpiirin niin pieneksi, että hän oli aivan selkä seinää vasten.

– Saha vaan esiin, jalka poikki ja proteesia alle, tuumi Kaisa pian sen jälkeen, kun hän konsultoi proteesimestari Marco Stortia hiilikuituisista proteeseista.

Uudet jalat olivat suuri parannus Kaisan elämään. Proteeseilla hän on voinut vaikkapa juosta, hyppiä, kävellä, meloa ja tietysti pyöräillä.

Kaisa sanoo ottaneensa alussa uusilla jaloilla riskejä. – Jokainen päivä oli uusi seikkailu, sillä pääsin uusin paikkoihin, joihin en ollut aikaisemmin päässyt!

Palkitut taiteiljat pitkillä pyörämatkoilla

Vuonna 2018 Lekat voittivat Sarjakuva-Finlandian kirjallaan Imperfect, jossa on postikortteja pariskunnan pisimmältä pyörämatkalta New Yorkista San Franciscoon.

– Postikortti on tietysti epätäydellinen tapa kommunikoida, sillä se saattaa hävitä matkan varrella ja on hidas väline verrattuna sähköisiin viesteihin, sanoo Kaisa, jonka mielestä tehottomuus on kiinnostavaa.

Palkitun teoksen nimi viittaa epätäydelliseen ja sattumanvaraiseen matkareittiin, jota Lekat eivät olleet aikaisemmin polkeneet.

–Kirjaan ja pyörämatkaan liittyy paljon spontaaniutta, sillä emme luo matkakertomusta emmekä tee pyörämatkaa tarkan ennakkosuunnitelman mukaisesti tai matkaoppaan jalanjäljissä.

Pitkä pyörämatka on Kaisalle meditatiivinen liikuntamuoto, joka tarjoaa keinon tutkia omia ajatuksia, kuten millaista on matkustaa esimerkiksi maan tai jopa mantereen halki, kun netti ei ole aina käsillä.

– Pyörämatkojen yksi hienompia puolia on se, että voi kohdata vieraat kasvotusten eikä ilmastoidun auton ikkunan takaa tai monen tuhannen euron kameran linssin lävitse kuten tavallinen turisti pakettimatkallaan.

Pyöräillessä voi olla omissa ajatuksissaan, mutta näkymiä voi halutessaan kommentoida matkakumppanilleen ja teltassa voi nauttia yhdessä yön hiljaisuudesta.

Hiiri ja ankka yhdessä yli 20 vuotta

Erittäin älykkään ja huumorintajuisen Kaisan sarjakuvissa seikkailee Kaisa-niminen hiiri, joka on hänen alter egonsa. Christofferia piirroksissa edustaa taas ankka, joka viihtyy yhdessä hiiren kanssa.

Kaisan sanoo olevansa järjestelmällinen realisti, joka huolehtii siitä, että pariskunta pääsee aina turvallisesti kotiin Porvooseen. Christoffer keksii puolestaan hauskoja ideoita.

– Olen pessimisti, joka miettii aina sitä, mikä voi matkalla mennä pieleen. Christoffer on optimisti ihan sellaiseen älyttömyyteen saakka.

Vaikka sääennuste lupaisi sadetta ja vastatuulta, sanoo Christoffer: ”Ehkä aurinko kuitenkin paistaa.”

Kaisa ja Christoffer Lekan pyörämatkat

2007 Porvoo–Mehamn, 1700 kilometriä
2008 Porvoo–Nizza, 3000 kilometriä
2010 Islannin ympäri, tie numero 1, 1400 kilometriä
2011 Porvoo–Murmansk, 2200 kilometriä
2012 Porvoo–Odessa, 3300 kilometriä
2012 Costa Rica coast to coast, 700 kilometriä
2013 Vienan Karjala, 500 kilometriä
2013 Puola–Saksa–Tanska–Ruotsi -kierros, 2500 kilometriä
2014 Japani, 2000 kilometriä
2015 Pohjoismaat-kierros, Ruotsi–Tanska–Islanti–Färsaaret–Norja–Ruotsi–Ahvenanmaa, 2400 kilometriä
2016 USA, coast to coast, 6300 kilometriä
2017 Kemi–Kiiruna–Lofootit–Tromssa–Kemijärvi–Rovaniemi, 2200 kilometriä
2018 Marokko, Tizi n'Test, 300 kilometriä
2018 Porvoo–Tallinna–Riika–Tukholma–Porvoo, 600 kilometriä

lähde: Pyörämatkalla näkee ihmisten ja maiden ystävällisemmän puolen