Hyppää pääsisältöön

Romanttista psykologista draamaa

Levytettyään pari vuotta sitten Beethovenin Pianokonsertot sekä Kolmoiskonserton Lars Vogt ja brittiläinen Royal Northern Sinfonia ovat käyneet pianokonserttokirjallisuuden titaanien pariin. Viime vuonna julkaistu levy Johannes Brahmsin Ensimmäisestä pianokonsertosta ja nyt julkaistu Toinen pianokonsertto kertovat verrattomaksi kypsyneestä suhteesta orkesterin ja sen taiteellisen johtajan välillä. Ilman kapellimestaria tehdyt levytykset tuovat Brahmsin monisyisestä musiikillisesta kerronnasta esiin hienoja tasoja kokonaisuuksien säilyessä jäntevinä. Erityisesti on mainittava näiden Ondinen julkaisemien levyjen korkealuokkainen tuotanto ja upea sointi.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Brahmsin Pianokonsertoista kumpainenkin – Toinen vielä enemmän kuin Ensimmäinen – ovat käytännössä teoksia orkesterille ja pianolle, milloin sinfonisempia, milloin kamarimusiikillisempia, milloin konsertoivempia. Levytyksissä trendi on kuitenkin se että solistin jokaisen vinkaisun täytyy kuulua selvästi, orkesteriosuudesta riittää kunhan tärkeimmät osuudet pääsisivät jotenkin taustalta esille suurta solistineroa häiritsemättä – musiikillista perustettahan tälle levytysten trendille ei ole. Ja kuitenkin, näin on tässäkin Lars Vogtin tähdittämässä tuotannossa tehty. Toisessa pianokonsertossa on suorastaan naurettavaa, että Vogtin pianonsoitto pysyy aina Royal Northern Sinfoniaa voimakkaampana – ensinnäkin titaanien taistosta katoaa yksi sen tärkeimmistä teristä kun taistelun lopputulos on jo ennalta päätetty, ja toiseksi teoksen dramaturgia vääristyy kun ihan selvästi orkesterille annetut huippukohdat jäävät solistin jalkoihin. Kaipa on pakko tunnustaa se kylmä tosiasia että solistit ovat tässä maailmassa orkestereita tärkeämpiä.

Sitten ehkä olennaisempaan eli musisointiin: Vogtin ja Royal Sinfonian levytyksestä huokuu Brahmsissa yleensä korostuvien synkkien sävyjen ja suuren ilmaisun ohella herkkyys ja kamarimusiikillisuus. Orkesterin hienojen muusikoiden soitto on sävykästä ja antaumuksellista, he heittäytyvät Brahmsin psykologisen draaman vaihteleviin tunnelmiin musiikillisesti tasavertaisina solisti-kapellimestarinsa kanssa. Aiemman Beethoven-yhteistyön myötä orkesteri ja solisti ovat oppineet kommunikoimaan nautittavasti, ja orkesteri on saanut paljon vastuuta itselleen varsinaisen kapellimestarin puuttuessa. Siinä sulka Vogtin hattuun Royal Northern Sinfonian taiteellisena johtajana: hän uskaltaa antaa orkesterinsa muusikoiden soittaa.

Nyt julkaistussa Toisessa pianokonsertossa voisi kaivata tietynlaista kokonaisnäkemystä, jonka erillinen, siihen keskittyvä kapellimestari saattaisi tuoda, niin mammuttimainen tämä yli 45-minuuttinen teos on. Toisaalta on kiinnostavaa kuinka teos kasvaa orgaanisesti soittajiensa tekemänä, ja lopputuloksessa on välitöntä tuoreutta. Vaikka Lars Vogt ei aina onnistu kaikessa mitä hän tekee, Beethovenin ja Brahmsin parissa hän on yksi parhaimmista. Olen iloinen näistä Ondinen julkaisemista Brahmsin pianokonsertoista, erityisesti kun orkesterina on lempikokoonpanoihini kuuluva Royal Northern Sinfonia.

Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 2 B-duuri op. 83; Muunnelmat ja fuuga Händelin teemaan, op. 24. - Lars Vogt, piano ja johtaja, Royal Northern Sinfonia. (Ondine, ODE 1346-2)

Kuuntele Uudet levyt 23.6.2020, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.