Meyerin Turun-telakalla ongelmia ulkomaisten työntekijöiden kohtelussa

Viranomaisten tarkastuksissa on todettu ulkomaisen työvoiman alipalkkausta, maksamattomia ylityökorvauksia ja epäselvyyksiä kirjatuissa työajoissa. Suomalaiset työntekijät kertovat lisääntyneestä eriarvoisuudesta Turun telakalla.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto (avi) on viimeisen puolentoista vuoden aikana tarkastanut kymmenen Meyerin telakan alihankkijana toimivaa yritystä. Raportit paljastavat, että jokaisessa tarkastetussa yrityksessä on ollut puutteita ulkomailta Suomeen tulevien, niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden kohdalla.

Koko maassa viime vuonna tehdyissä työsuojelutarkastuksissa noin puolessa löytyi puutteita lähetetyn työvoiman osalta. Meyerin alihankkijoiden keskuudessa ongelmia löytyi siis keskimääräistä useammin.

Ongelmat ovat muun muassa liittyneet maksettuihin palkkoihin. Avin laskelmien mukaan palkka on alimmillaan ollut alle 7 euroa tunnilta, vaikka sen työehtosopimusten mukaan tulisi olla vähintään noin 11 euroa tunnilta. Tämän lisäksi avi löysi näyttöä siitä, että työntekijöiden ylitöitä ei ole kirjattu eikä niistä ole maksettu korvauksia.

Myös työaikakirjanpidossa on esiintynyt puutteita. Kirjatut työtunnit eivät avin mukaan vastaa telakan portilta saatuja kulunvalvontatietoja työntekijöiden läsnäolosta työpaikalla. Lakisääteistä ilmoitusta työntekijöiden lähettämisestäkään ei aina ole tehty ajoissa – tai ollenkaan.

Tarkastetut yritykset ovat Virosta, Liettuasta, Puolasta, Espanjasta, Romaniasta ja Intiasta.

Intialaiset suunnittelivat Turussa laivoja matkavakuutuksen turvin

Yksi esimerkki alipalkkauksesta Meyerin Turun telakalla on intialaisten insinöörien tapaus.

Avin tietojen mukaan kolme intialaista insinööriä saapui Turkuun tammikuussa 2019. Miehillä oli työsopimus intialaisen laivanrakennusyhtiön kanssa, ja virallisesti he tulivat harjoittelijoiksi samaan konserniin kuuluvaan suomalaiseen yhtiöön. Suomalaisyritys on Meyerin alihankkija.

Insinöörien intialaiset työsopimukset eivät olleet suomalaisten työehtosopimusten mukaisia. Palkka oli liian alhainen ja työaika pidempi kuin Suomessa.

Avin mukaan miehet saivat Suomessa ollessaan Intian palkan ja 500 euroa sen päälle. Insinööriliiton arvion mukaan aloittavan insinöörin palkka on Intiassa noin 700 euroa kuukaudessa. Tämän laskelman mukaan palkka olisi Turussa ollut 1200 euroa kuukaudessa.

Aloittavan suomalaisen insinöörin keskimääräinen palkka on noin 3000 euroa kuukaudessa.

Aluehallintoviranomainen epäilee, että Meyerin alihankkijana toimiva työnantaja on toiminnallaan tahallaan pyrkinyt kiertämään maahantulosäännöksiä.

Intialaisilla insinööreillä ei myöskään ollut työnantajan hankkimaa työtapaturmavakuutusta, vaan he tekivät töitä Suomessa matkavakuutuksen turvin. Kun avi kysyi vakuutuksista, työnantaja toimitti todisteet matkavakuutuksista.

Miesten harjoittelu kesti kolme kuukautta, huhtikuuhun 2019.

Tämän jälkeen insinööreille haettiin työntekijän oleskelulupaa, jonka he saivat elokuun loppupuolella 2019.

Lounais-Suomen aluehallintoviranomaisen tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, että intialaiset tekivät töitä myös aikana, jolloin heillä ei ollut työlupaa. Asia käy avin mukaan ilmi yrityksen työaikakirjanpidosta ja työntekijöiden palkkalaskelmista.

Avi epäilee, että työntekijät ovat tehneet suunnittelevan insinöörin töitä myös harjoittelijaviisumin aikana, ja että työntekijät ovat itse asiassa olleet lähetettyjä työntekijöitä koko ajan.

Aluehallintoviranomainen epäilee, että Meyerin alihankkijana toimiva työnantaja on toiminnallaan tahallaan pyrkinyt kiertämään maahantulosäännöksiä.

Työnantaja ei halua kommentoida intialaisten insinöörien tapausta.

Avi tarkasti kymmenen Meyerin telakalla toimivaa alihankkijaa. Jokaisessa tarkastuksessa löytyi puutteita. Kuva on vuodelta 2017. Meyer Turun telakka Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle Meyer Turku,Turku,laivanrakennus,telakkateollisuus

Insinööriliitto kehityksestä huolissaan – pelkää laskevia palkkoja

Intialaiset insinöörit poistuivat Suomesta elokuussa 2019, vain muutama päivä oleskeluluvan saamisen jälkeen.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa sanoo, että vastaavaa on nähty myös it-alalla. Harjoittelijoita on palautettu Intiaan, kun esiin on noussut ongelmia työsopimuksissa.

– Tulee mieleen, että onko tässäkin edellytetty joitain korjauksia firmalta. Ja jos vaadittujen korjausten päivämäärät ovat alkaneet lähestyä, niin on vain ollut helpompi palauttaa työntekijät kotimaahansa.

Insinööriliitossa ollaan kehityksestä huolissaan. Jos insinöörejä tuodaan Intiasta, se luo painetta laskea palkkoja Suomessa.

– Ei täällä asiantuntijan palkat ole suuria muutenkaan. Lisäksi tämä voi johtaa siihen, että työtä siirtyy pois Suomesta, jolloin meillä työttömyys lisääntyisi, edunvalvontajohtaja Oksa sanoo.

– Me emme voi Suomessa voittaa Intiaa ja Kiinaa hintakilpailussa, Oksa jatkaa.

Työntekijät: Eriarvoisuus on lisääntynyt telakalla

MOT on haastatellut viittä henkilöä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet Meyerin Turun-telakalla. He kertovat, että uuden omistajan myötä kuilu työntekijöiden ja johdon välillä on kasvanut. Työntekijöiden mukaan yritys ei enää kuuntele työntekijöitään.

Työntekijöiden mukaan myös eriarvoisuus on lisääntynyt telakalla. Ulkomaista työvoimaa on yhä enemmän, mutta kanssakäymistä suomalaisten työntekijöiden kanssa ei juurikaan ole. Alihankkijoiden ulkomaiselle henkilöstölle on osoitettu kokonaan eri sosiaalitilat kuin Meyerin omalle väelle. Päivittäisiä kohtaamisia työntekijöiden kesken ei ole.

– Me työntekijät olemme vähintäänkin kahden kerroksen väkeä, suomalainen työntekijä sanoo.

MOT:n tavoittamat työntekijät kertovat, että he joutuvat jatkuvasti korjaamaan alihankkijoiden tekemää työtä. Alihankkijoiden sanotaan myös laiminlyövän henkilöstönsä suojaamisen.

– Meyerin turvallisuusorganisaation pitäisi valvoa suojavarusteita, mutta käytännössä sitä ei tehdä. Jos työntekijälle ei ole suojalaseja, hänet lähetetään päiväksi kotiin ja hän jää ilman palkkaa. Muuta ei tehdä. Alihankkijaa ei koskaan rangaista.

MOT ei kerro haastateltujen työntekijöiden nimiä, sillä he pelkäävät työpaikkansa menetystä. Tällä hetkellä telakalla on yt:t käynnissä viime vuoden tappioista ja koronasta johtuen.

Ennen juhannusta perheyhtiö Meyer ilmoitti myös kierrättävänsä toimitusjohtajia. Kuusi vuotta Meyer Turun toimitusjohtajana toiminut Jan Meyer lähtee Saksaan Papenburgin kaupunkiin Meyer Werftin toimitusjohtajaksi. Hänen veljensä Tim Meyer taas aloittaa kesän loppuun mennessä Meyer Turun toimitusjohtajana.

Meyerin toimitusjohtajat Thomas Weigened (vas.), Jan Meyer, Bernard Meyer ja Tim Meyer. Tim Meyeristä tulee kesän jälkeen Meyer Turun toimitusjohtaja. Meyerin toimitusjohtajat Thomas Weigened (vas.), Jan Meyer, Bernard Meyer ja Tim Meyer. Kuva: Meyer Werft MOT,Meyer Werft,Meyer Turku,Thomas Weigened

”Yllättävää, että tämä jatkuu vuodesta toiseen samana”

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen esimies Anna Pärtty ei ole yllättynyt telakan alipalkkauksista.

– Yllättävää on vain se, että tämä jatkuu vuodesta toiseen samanlaisena, Pärtty sanoo.

Pärtyn mukaan työnantajat vetoavat usein tietämättömyyteen esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden ilmoitusvelvollisuudesta.

– Mutta sekin on ollut voimassa jo jonkun vuoden, että ei pitäisi olla kyse tietämättömyydestä.

Pärtyn mukaan alihankkijat pyrkivät selittelemään myös tarkastuksissa ilmenneitä kirjaamattomia ylitöitä. Kun aliurakoitsijan työaikakirjanpito ja telakan sisään- ja uloskirjautumistiedot eivät täsmää, työnantajat puolustautuvat sillä, että työntekijät ovat jääneet työpaikalleen omasta tahdostaan.

– Työnantajan väitteet, että siellä haluttaisiin olla ihan huvikseen tuntuvat perin kummallisilta. Varsinkin, kun on muutakin näyttöä, että ylitöitä on tehty. En tiedä onko edes mahdollista, että sinne jäädään oleilemaan

Alihankkijat selittävät kirjaamattomia ylitöitä sillä, että työntekijät ovat jääneet työpaikalleen omasta tahdostaan. Ulkomaalaiset työntekijät eivät uskalla puhua.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo, että liitossa tiedetään Meyerin ongelmista, mutta niihin on vaikea puuttua.

– Ongelma on, että ulkomaalaiset eivät puhu. Heidät on peloteltu niin, että he eivät uskalla puhua.

Lehtonen kritisoi myös viranomaisvalvontaa. Lehtosen mukaan raporteissa on runsaasti näyttöä väärinkäytöksistä, mutta ne eivät johda mihinkään.

– Kyse on miljoonakaupoista, ja sanktiot ovat nykyisellään vain tuhansia euroja. Sellaiset summat ovat pikkurahoja firmoille. Eivät ne välitä.

Lehtonen sanoo, että syytä on myös Meyerissä. Kun Meyer saa viranomaisraportit, yhtiön pitäisi Lehtosen mielestä heti tarttua toimeen ja puuttua asioihin.

– Olemme lähestyneet toimitusjohtaja Jan Meyeria useamman kerran, ja tavanneet hänet myös naamatusten. Mutta ei sekään ole johtanut mihinkään. Niin kauan kuin tämä on mahdollista, ja tilaajavastuulain sanktiot ovat näin mitättömiä, mitään muutosta parempaan ei tapahdu.

Lehtonen kertoo yrittäjästä, joka oli ottanut yhteyttä Teollisuusliittoon. Yrittäjä kertoi tarjonneensa Meyerille työtään, mutta hinta oli liian kova.

– Hänelle sanottiin, että jos tuntihinta on yli 20 euroa, ei ole mitään asiaa telakalle. Jos tuntihinta taas on alle 20 euroa, se tarkoittaa, että kaikkia työnantajan kuluja ei kateta. Jotain jää silloin maksamatta.

”Kyse on miljoonakaupoista, ja sanktiot ovat nykyisellään vain tuhansia euroja. Sellaiset summat ovat pikkurahoja firmoille. Eivät ne välitä.”― Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen

Lehtonen sanoo, että Teollisuusliitossa ollaan tyytyväisiä valmisteilla olevaan veronumerokäytäntöön, joka on tulossa nyt myös telakoille.

Veronumerokäytäntö tarkoittaa, että telakalla työskentelevällä henkilöllä on oltava ennen töiden aloitusta veronumero, joka on merkitty julkiseen veronumerorekisteriin. Rekisterin avulla viranomaiset voivat helpommin valvoa sekä työnantajan että työntekijän maksamia veroja.

Veronumerot on jo käytössä rakennusalalla.

– Me uskomme, että tällä saadaan harmaata taloutta kitkettyä pois. Tämä helpottaa niitä firmoja, jotka toimivat oikein, Lehtonen sanoo.

Viestintäpäällikkö Tapani Myllyn mukaan Meyer Turku ei missään tilanteessa hyväksy laitonta toimintaa sen enempää verkostossaan kuin omilta työntekijöiltäänkään Tapani Mylly, Meyer Turun viestintäpäällikkö Kuva: Linus Hoffman / Yle Meyer Turku,Turku

Meyer: Puutumme aina väärinkäytöksiin

Meyer Turku ei halua antaa aiheesta haastattelua eikä kommentoi erikseen intialaisia työntekijöitä tai muita telakalla ilmenneitä ongelmia. Yhtiön viestintäpäällikkö Tapani Mylly vastaa MOT:n haastattelupyyntöön sähköpostitse:

Meyer Turku ei missään tilanteessa hyväksy laitonta toimintaa sen enempää verkostossaan kuin omilta työntekijöiltäänkään. Puutumme aina tietoomme tuleviin väärinkäytöksiin tai ohjeidemme huomiotta jättämisiin. Teemme tätä yli lain vaatiman tason, ja yhteistyössä asiasta vastaavan viranomaisen, avin, kanssa.”

Turun telakan epäkohdat eivät ole ensimmäiset Meyer-konsernissa ilmenneet ulkomaiseen työvoimaan liittyvät ongelmat.

Kesällä 2013, vuotta ennen Meyerin tuloa Turkuun, kaksi romanialaista telakkatyöntekijää kuoli asuntopalossa Saksan Papenburgissa.

Romanialaiset olivat töissä Meyerin telakan alihankkijalla. He asuivat pienessä talossa 30 muun romanialaisen ja bulgarialaisen työntekijän kanssa. Pelkästään talon olohuoneessa oli 13 sänkyä.

Meyer reagoi onnettomuuteen julistamalla omat sääntönsä aliurakoitsijoille. Meyerin verkkosivuilta löytyvissä säännöissä Meyer vaatii aliurakoitsijoitaan muun muassa maksamaan työntekijöilleen vähintään vähimmäispalkkaa, tarjoamaan heille turvalliset asuinolot ja seuraamaan työaikalakeja.

Avin raporttien perusteella näyttää siltä, että sääntöjä ei ole Turun telakalla seurattu.