Hyppää pääsisältöön

Sosiaalityössä tehdään virheitä – mysteeridraamasarja Pala sydämestä avaa oven lastensuojelun ristiriitaiseen maailmaan

Rita (Lotta Lehtikari) pitelee lasipalloa käsissään synkän näköisenä tummassa kuvassa.
Rita (Lotta Lehtikari) pitelee lasipalloa käsissään synkän näköisenä tummassa kuvassa. Kuva: Yle / Johanna Kannasmaa & Tomi Paijo Lotta Lehtikari,yle draama

Tärkeän tarinan kertova Pala sydämestä -mysteeridraamasarja piirtää kuvan lastensuojelun maailmasta, jossa painavia päätöksiä on olosuhteista huolimatta tehtävä joka päivä. Oman trauman ja julkisen työn tekemisen yhdistäminen on draamasarjassa pääosaa esittävälle Lotta Lehtikarille tuttua. Mitä jos vaativaa sosiaalityötä tekevä henkilö on itsekin avun tarpeessa?

Lähikontaktia vaativa, spontaani työskentely ei ole sosiaalialalla yksinkertaista. Päivittäin monia haasteita asettava työ vaatii omien tunteiden syrjään jättämistä, oli tilanne henkilökohtaisessa elämässä mikä hyvänsä. Yksittäistapausten sijaan tulisi keskittyä kokonaisuuksiin, ja siihen Lotta Lehtikarin esittämän Ritan on vaikea taipua – jopa oman turvallisuutensa uhalla.

Lastensuojelun kehyksessä tapahtuva, päähenkilönsä sisäistä matkaa kuvittava tarina alkaa, kun itse lapseton, vastaavan lastensuojelijan työtä tekevä Rita palaa Helsingin-yksikköönsä kolmen kuukauden karenssin jälkeen. Nuuksiossa kadonneen, Ritan asiakkaana olleen lapsen Elli Saarnin (Essi Patrakka) pitkään jatkuneet etsinnät on virallisesti lopetettu. Rita on vastuussa epäonnisesta sijoituspäätöksestä, jossa hän määräsi lastensuojelun piirissä jo pidempään olleen Ellin huoltajuuden tämän nuorelle, moniongelmaiselle isälle.

Alkuvuodesta 2021 ilmestyvä mysteeridraamasarja Pala sydämestä kuvailee juuri sitä, miltä tällaisessa monella tapaa vaativassa ympäristössä resurssien puutteiden ja suuren vastuun paineen alla työskenteleminen voi tuntua.

Rita on itse samaan aikaan sekä auttaja että autettava.― Käsikirjoittaja Anna Lappalainen

Pääosaa esittävän Lotta Lehtikarin mukaan Rita on kiinnostava ja epätavallinen tv-sarjan hahmo. Totuttuihin, mukaviin ja sympaattisiin päähenkilöihin nähden Pala sydämestä -sarjan keskiössä on poikkeuksellisen intensiivinen hahmo.

– Rita on kulmikas, ristiriitainen ja itsepäinen, mutta myös todella idealistinen. Lasten ja nuorten asema ja hyvinvointi on sille kaikki kaikessa, se tekee mitä tahansa lasten eteen. Sillä on sydän todella paikoillaan, Lehtikari kuvailee.

Ritan tarina tarjoaa draaman kautta yhdenlaisen silmäyksen sosiaalityöntekijän arkeen. Työlleen kaikkensa antava Rita on vahvasti ammattitaitoinen, omapäinen nainen. Hän tuntuu aavistavan ennalta kärjistyvät tilanteet, eikä kavahda tositoimia vaan menettelee usein jopa protokollan vastaisesti, jos kokee sen olevan lapsen edun mukaista. Uhmakkaan Ritan tapoihin kuuluu suunnittelemattomat kotikäynnit, intiimit, luottamukselliset kohtaamiset asiakkaiden kanssa ja omien, vahvojen tunteiden peliin laittaminen.

Itsenäisen ja monimutkaisen naisen tarinan kertominen oli tärkeää käsikirjoittajille, Anna Lappalaiselle ja Aino Lappalaiselle.

– Halusimme löytää tähän sarjaan mahdollisimman monitahoisen päähenkilön, jonka oma tarina resonoi sarjan maailman sekä lastensuojelun todellisuuksien kanssa. Auttaja voi olla, pätevyydestään huolimatta, hyvin ristiriitainen ihminen, käsikirjoittaja Anna Lappalainen kuvailee.

Pala sydämestä -sarjassa Ritan oma tarina punoutuu häntä ympäröivään lastensuojelun maailmaan. Lapsuuden trauma oireilee vaikuttaen niin työntekoon kuin vuorovaikutukseen lasten kanssa. Trauman kaari kannattelee omalta osaltaan tarinaa, kun sen kaikki vaiheet näyttäytyvät Ritan kamppaillessa traumalle uudelleen altistumisen ja siitä eheytymisen kanssa.

– Rita on itse samaan aikaan sekä auttaja että autettava, mikä on tarinankerronnan kannalta hyvin kiinnostava tilanne, Lappalainen kertoo.

Rita (Lotta Lehtikari) katsoo keltaisen puutalon edessä vakavana kameraan.
Lotta Lehtikari näyttelee mysteeridraaman päähenkilöä Ritaa. Rita (Lotta Lehtikari) katsoo keltaisen puutalon edessä vakavana kameraan. Kuva: Yle / Johanna Kannasmaa Lotta Lehtikari,yle draama

Sekä auttajan että autettavan roolissa samanaikaisesti toimimisesta tietää omakohtaisesti Ritaa näyttelevä Lotta Lehtikari. Hahmoon sukeltamisessa niin hyvää kuin huonoa ovat samankaltaiset kokemukset omassa elämässä.

– Ensimmäiseksi kun luin käsiksen niin tunsin vahvasti, että tää on mun rooli. Tiedän tästä omakohtaisesti paljon, tiedän traumasta paljon ja trauma on ollut mulle erityinen kiinnostuksen kohde jo pitkään, Lehtikari kertoo.

Suuria menetyksiä kokeneen Lehtikarin mukaan aika juuri tällaiselle roolille oli nyt oikea.

– Olen itse omassa elämässäni ja terapiassani käynyt paljon näitä asioita läpi. Ne ei ole sillä tavalla enää kipeitä, materiaalia voi käyttää ilman, että sitä omaa haavaa repii, Lehtikari kuvailee.

Näyttelijän ammatissaan pitkään toiminut Lehtikari opiskeli vaikeimpien aikojen jälkeen fysioterapeutti Marion Rosenin kehittämän, kehon ja mielen rentouttamiseen tarkoitetun menetelmän oppien mukaisesti Rosen-terapeutiksi. Työhön valmistautumiseen kuuluu olennaisena osana se, että terapeuttikokelaat käyvät itse läpi intensiivisen terapiaprosessin.

– Alkupään opiskelu on sitä oman terapian käymistä. Se pitää olla käyty, että voi auttaa muita, silloin omat rajat pysyy hoitotyössä ihan eri tavalla, kun omat traumat on läpikäyty, Lehtikari kertoo.

Sarjassa Lehtikarin roolihahmon Ritan työskentelemiseen tämän oma trauma vaikuttaa huomattavasti. Rita pitää melkoisessa sotkussa olevan yksityiselämänsä visusti omana tietonaan, mutta sen jäljet valuvat työhön, ja raja henkilökohtaisen ja julkisen elämän välillä sumenee.

Lehtikari kokee, että hänen työnsä terapeuttina on vaikuttanut positiivisesti myös ammattiin ihmisten katseiden alla. Syvimpiin tunteisiin turvallisesti tutustuminen on mahdollistanut uudenlaisen kosketuksen omaan herkkyyteen.

– Uskon olevani herkempi myös näyttelijänä nyt kuin aikaisemmin. Ilman herkkyyttäkin voi näytellä, ei siinä mitään, mutta tavallaan antoisampaa se on sillon, kun ei tarvitse niin paljon suojautua vaan voi enemmän avata itseään, Lehtikari summaa.

Aihe on jotenkin hyvin ainutlaatuinen ja myös hyvin ajankohtainen,― Ohjaaja Hanna Maylett

Idea aina ajankohtaista ja tärkeää aihetta käsittelevään sarjaan lähti siitä, kun käsikirjoittajat Anna Lappalainen ja Aino Lappalainen osallistuivat Nainen ja valta -seminaariin, jonka seurauksena alkoi pohdinta siitä, missä naisilla on konkreettista ja käytännönläheistä valtaa, ja missä he myös käyttävät sitä. Käsikirjoittajat halusivat löytää perheeseen yhteiskunnallisen ulottuvuuden, ja siksi tarina päätettiin kertoa lastensuojelun kautta.

– Yksi mikä löytyi todella vahvana oli perheen konteksti. Se on vahvasti edelleen naisten vallan kenttää, Anna Lappalainen kertoo.

Hanna Maylett, sarjan ohjaaja, hyppäsi tuotantoon mukaan käsikirjoitusprosessin loppuvaiheilla. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rapautumista vanhustenhoidon osalta todistanut Maylett kokee tarinan kertomisen juuri nyt erityisen tärkeäksi.

– En muista nähneeni, että lastensuojelusta tai sosiaalityöstä olisi Suomessa tehty mitään draamaa. Tämä aihe on jotenkin hyvin ainutlaatuinen ja myös hyvin ajankohtainen, Maylett toteaa.

Poikkeuksellisen moniulotteiseksi ja kiinnostavaksi sarjan käsikirjoitusta kuvailevan Maylettin pyrkimys yhdessä käsikirjoittajien kanssa oli yhdistää tuttu todellisuus mysteeridraaman genren mukaisesti johonkin tavallisesta poikkeavaan. Tarina on arjen ja yhteiskunnallisen tason ohella myös matka päähenkilöiden maailmaan ja myyttisiin maisemiin.

– Käsikirjoitus pyrkii siis yhdistämään arkitason myyttiseen kuvastoon ja luomaan kerroksellisen tarinan, jossa saduilla ja myyteillä on oma tärkeä roolinsa, Anna Lappalainen kuvailee.

Vesi valikoitui erityiseksi, salaperäiseksi elementiksi, joka lävistää koko sarjan ja jonka merkitys avautuu hiljalleen katsomisen myötä.

– Meillä on tuhansien järvien maa ja järvet ovat osa meidän pohjoista sielunmaisemaa. Järvillä on elvyttävä ja toisaalta hyvin tutkimaton puoli, Anna Lappalainen perustelee.

Kaikkien taiteellisten ja sisällöllisten valintojen takana on sarjaa tehdessä ollut halu kertoa kaivattu ja tarpeellinen tarina niin hyvin kuin mahdollista. Katastrofaaliseksikin kuvailtu lastensuojelun tilanne nykypäivän Suomessa on todellisuus, joka näyttäytyy vain sosiaalityöntekijöille ja niille ihmisille, jotka ovat sen piiriin syystä tai toisesta joutuneet. THL:n julkaiseman raportin mukaan vuonna 2018 lastensuojeluilmoitus tehtiin 78 875 lapsesta. Se tarkoittaa keskimäärin 1,8 ilmoitusta yhtä lasta kohden.

– Lastensuojelun piirissä on valtava määrä asiakkaita, ja sinne mahtuu paljon erilaisia tarinoita. Me kerrotaan lastensuojelun työntekijöistä, jotka kohtaavat työssään valtavia asioita ja kantavat valtavaa vastuuta, ohjaaja Maylett toteaa.

Merkittävän tarinan tärkein päämäärä hyvän tv-draaman tavoin on koskettaa ihmisiä. Maylett toivoo, että lastensuojelun maailman avautuminen draaman keinoin saa katsojat arvostamaan omia lapsiaan vielä enemmän.

– Mä oon sanonut tiimille, että mun tavoite on se, että jokainen katsoja kotisohvallaan herää katsomaan vaikkapa omia lapsiaan uudella tavalla, ja kysyy että hei, mitä sulle kuuluu?

Noora Kulta,
Freelancetoimittaja

Pala sydämestä -mysteeridraama tulossa Ylen kanaville alkuvuodesta 2021.

Päärooleissa Lotta Lehtikari, Niina Koponen, Martin Bahne ja Saimi Kahri, käsikirjoitus: Aino Lappalainen ja Anna Lappalainen, ohjaus: Hanna Maylett, tuottaja Anita Kurvinen, tuotanto Yle Draama

Keskustele