Keskustelu Ylen verkossa julkaisemien tekstimuotoisten sisältöjen ympärillä on noussut taas ajankohtaiseksi.
Taustalla on Medialiiton vuonna 2017 tekemä valtiontukikantelu Euroopan komissiolle. Medialiiton kantelu liittyi muun muassa siihen voiko Yleisradion rahoitusta käyttää tekstimuotoisiin sisältöihin. Asia on edennyt tänä keväänä ja viime viikolla liikenne- ja viestintäministeriö lähetti hallituksen esityksen lakimuutoksesta lausuntokierrokselle. Yle ei ole Medialiiton kantelun tutkinnan osapuoli, vaan osapuolena on Suomen valtio.
Hallituksen esityksen perusteella vaikuttaa, että lain muutoksella tulee olemaan vaikutuksia Ylen toimintaan ja suomalaisten saamaan palveluun. Tämä on selvää. Sen sijaan julkisuudessa esitetty näkemys, että EU-komission mielestä tekstimuotoiset sisällöt eivät kuulu julkisen palvelun tehtävään on virheellinen.
Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan, että tavoitteena on tarkentaa Yleisradion julkisen palvelun tehtävän sääntelyä ja mahdollistaa, että Yleisradio voi jatkossakin tarjota tekstimuotoisia sisältöjä osana julkisen palvelun yleisradiotoimintaa. Suomen viranomaiset ovat saaneet komissiolta alustavan näkemyksen, jonka mukaan esityksessä ehdotetut muutokset täyttävät valtiontukisääntelyn vaatimukset. Tekstimuotoiset sisällöt ovat yksi tapa toteuttaa julkista palvelua ja tämä on tärkeä todeta myös Suomessa, kuten on tehty kaikissa muissakin Pohjoismaissa.
Olemme Ylessä viime vuosina siirtäneet painopistettä esityksen hengen mukaisesti liikkuvaan kuvaan ja audioon. Kehitämme edelleen digitaalisia palvelujamme suuntaan, jossa lisäämme liikkuvan kuvan, audion ja uusien esitystapojen rooleja. Medialiiton näkemyksen mukaan Yle käyttää 30-40 miljoona euroa tekstimuotoisiin sisältöihin, mutta esimerkiksi vuonna 2016 Yle käytti ainoastaan tekstimuodossa julkaistuihin sisältöihin arviolta 3,2 miljoona euroa. Vuodesta 2017 lähtien on yksinomaan teksteinä julkaistujen sisältöjen määrää vähennetty edelleen. Vastuullista ja tehokasta verovarojen käyttöä on tehdä samasta aiheesta monipuolisia sisältöjä Ylen eri julkaisukanaviin kullekin kanavalle ominaisella tavalla.
Ylen tehtävän ja suomalaisten palvelemisen kannalta on erittäin tärkeää, että Yle pystyy tavoittamaan kaikki suomalaiset ja takaamaan esimerkiksi uutisten saatavuuden kaikissa muodoissa. Tämä kevätkin on osoittanut kuinka tärkeää on, että laki turvaa suomalaisten oikeuden saada ajantasaista, monipuolista ja riippumatonta tietoa yhdenvertaisesti.
On vastuutonta luoda julkisuudessa mielikuvaa, jossa riippumaton julkisen palvelun yleisradiotoiminta olisi sananvapauden ja demokratian esteenä. EU:n perussopimuksen mukaan julkisen palvelun media nimenomaan tukee demokratiaa ja on sen ilmenemismuoto.
Suomalaiset tarvitsevat monipuolisen, riippumattoman, vastuullisen ja luotettavan median. Siihen kuuluu toimiva julkinen ja kaupallinen media sekä niiden välinen yhteistyö.
Merja Ylä-Anttila
toimitusjohtaja, Yle
