Hyppää pääsisältöön

Luulitko, että vain mummo puhuu murretta? – Murteet ovat rento asia, eivät kiveen hakattuja sanalistoja tai sääntöjä

Graafinen kuva: Ihmishahmo sanoo mää / mie / minä. Vieressä Suomen kartalla näkyy erilaisia puhetapoja kuvaavia puhekuplia.
Graafinen kuva: Ihmishahmo sanoo mää / mie / minä. Vieressä Suomen kartalla näkyy erilaisia puhetapoja kuvaavia puhekuplia. Kuva: Minna Lusa Lahjoita puhetta,murteet

Tuntuuko sinusta, ettet osaa lapsuuden seudun murretta, koska et hallitse murresanoja? Älä huoli, puheen nuotista murre ei hevillä katoa. Kaikki murteet myös elävät ja muuttuvat.

Murteet herättävät tunteita. Olemme ylpeitä suomen murteista ja niiden rikkaudesta. Samaan aikaan saatamme kauhistella murteiden laimenemista tai sekoittumista.

Murteilta vaaditaan sataa prosenttia

Ylpeyteen murteista liittyy usein nostalgiaa. Ajatuksesi saattaa kääntyä vanhempasi tai isovanhempasi puhetapaan. Hyppäät ikäänkuin kaksi sukupolvea taaksepäin.

Vai oletko muuttanut ympäri Suomea? Silloinkin saatat kokea, ettet osaa murretta “kunnolla”.

– Murre-sanaan liittyy usein “puhtauden” ajatus. Halutaan, että murre olisi sataprosenttista, dosentti Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta kertoo.

Kielentutkijat ovatkin varovaisia, kun he hakevat ihmisiä tutkimushaastatteluihin.

– Emme yleensä sano hakevamme tietyn murteen puhujia. Muuten on vaarana, että puhujat vähättelevät omaa puhetapaansa, kun eivät pidä sitä tarpeeksi murteellisena, Lappalainen sanoo.

Nuori mies Johannes moottoripyörän selässä. Kuvattu hankkeeseen Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa.
Jyväskyläläinen Johannes avasi kielellistä elämäkertaansa tutkijoille. Nuori mies Johannes moottoripyörän selässä. Kuvattu hankkeeseen Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa. Kuva: Sakari Röyskö Lahjoita puhetta,murteet,suomen kieli

Tämän jutun kuusi ääninäytettä ja niihin liittyvät kuvat ovat peräisin Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa - hankkeesta. Niissä kuuluu myös haastattelua tehneen opiskelijan ääni.

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Vuosina 2017-18 kerättiin haastatteluin yli sadan Suomessa asuvan ihmisen kielellisiä elämäkertoja. Dosentti Hanna Lappalainen oli hankkeen toisena vetäjänä.

Elämäkerrat vahvistivat, että puhuttu kieli muuttuu koko elämän ajan.

- Yllättävän harvoissa haastatteluissa oli kuultavissa vahvoja murrepiirteitä, Lappalainen kertoo.

Tässä haastattelupätkässä murre kuitenkin kuuluu:

Aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa on ollut mukana vain suomen, ruotsin tai saamen kielten puhujia. Tässä hankkeessa ääneen pääsi myös ihmisiä, joille suomi tai ruotsi on toinen kieli.

Puheen nuotti on murteen sitkein piirre

Dosentti Tommi Kurki Turun yliopistosta on tutkinut sitä, miten kieli muuttuu ja millaisiksi murteet muuttuvat - aivan erityisesti Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Osa hänen haastattelemistaan ihmisistä kokee puhuvansa tavanomaisesti.

– On hyvin yleistä, että ihmiset sanovat puhuvansa “normaalia” tai “tavallista” suomea”. Silti, kun tarkemmin kuuntelee, murteen piirteet tulevat läpi.

Murteen paljastaa lopulta hyvin usein ihmisen intonaatio eli puheen nuotti. Se on yleensä viimeisenä katoava murrepiirre.

Myös yksittäinen murteen piirre voi pitää pintansa yleiskielen keskellä. Hanna Lappalainen kertoo ajankohtaisen esimerkin:

– Pääministeri Sanna Marin puhuu hyvin huoliteltua yleiskieltä. Joidenkin peräkkäisten vokaalien eli diftongien aukeaminen kuitenkin kertoo, että hän on Hämeestä – työministeri on tyäministeri.

Kielentutkija, dosentti Tommi Kurki kotikaupungissaan Raumalla, Suomen kapeimmalla Kitukränn-kadulla.
Kielentutkija Tommi Kurki kotikaupungissaan Raumalla, Kitukränn-kadulla. Kielentutkija, dosentti Tommi Kurki kotikaupungissaan Raumalla, Suomen kapeimmalla Kitukränn-kadulla. Kuva: Kaisla Kurki murteet,Lahjoita puhetta

Erot murteiden välillä alkoivat loiventua jo aikaa sitten

Olet oikeassa, jos arvelet, että suomen murteet ovat laimentuneet. Murteiden rajat ja piirteet ovat tasoittuneet.

Mikään 2000-luvun ilmiö tämä kuitenkaan ei ole. Kehitys alkoi jo noin 70 vuotta sitten.

– Siihen asti valtaosa suomalaisista asui koko ikänsä synnyinseuduillaan. Alueelliset murre-erot olivat siksi suuria, Tommi Kurki valottaa.

Suuri muuttoliike kohti kaupunkeja alkoi 1950-luvulla ja kiihtyi 1960-70-luvuilla.

Vuonna 2016 enää joka kolmas suomalainen asui muualla kuin siinä maakunnassa, jossa syntyi.

Murteet sekoittuvat ja ovat trendikkäitä yhtä aikaa

On aprikoitu, että suomen kieli hämäläistyy (juttu maksumuurin takana). Väki on hiljalleen valunut kohti eteläistä ja lounaista Suomea: Väestöllinen keskipiste on nyt Hämeenlinnaan kuuluvalla Hauholla.

– Väitettä hämäläistymisestä tai murteiden tasoittumisesta ei ole tutkittu tarkkojen numeroiden valossa. Mutta kyllä esimerkiksi suurimpien medioiden sijoittuminen Helsinkiin ja Tampereelle varmasti vaikuttaa. Myös poliitikoista iso osa on hämäläismurteiden alueelta ja pääkaupunkiseudulta, Lappalainen sanoo.

– On hyvä huomata, että myös jotkut itämurteiden piirteet ovat levinneet koko maahan, kuten kaheksan (yleiskielellä kahdeksan) tai mennään (yleiskielellä menemme).

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli nykyinen Kotus käynnisti vuonna 1989 hankkeen, jossa oli aikomus seurata puhutun kielen kehitystä kymmenellä maaseutupaikkakunnalla kymmenen vuoden välein. Rahoitus kuitenkin loppui.

– Hankkeesta vuonna 2005 tehty raportti on yksi ikkuna murteiden muutokseen. Tarvittaisiin kuitenkin tuoreempaa tietoa, Hanna Lappalainen vinkkaa.

Kielentutkija, dosentti Hanna Lappalainen puolikuvassa.
Kielentutkija Hanna Lappalainen oli toinen vetäjistä isossa hankkeessa, jossa kerättiin yli sadan suomalaisen kielelliset elämäkerrat. Kielentutkija, dosentti Hanna Lappalainen puolikuvassa. Kuva: Ella Lohi Lahjoita puhetta,murteet

Olet ehkä lukenut sarjakuvien suosittuja murrepainoksia? Ne ovat yksi esimerkki murrebuumista, joka nosti päätään Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa 2000-luvun vaihteessa.

– Juuri raumansin taas Aku Ankkaa lisää, dosentti Tommi Kurki hymähtää.

Murteiden trendikkyydestä kertoo myös vuonna 2018 valmistunut opinnäytetyö, joka tutki kahden urheilijan, Antti Ruuskasen ja Sami Jauhojärven murteenkäyttöä ja sen suurta vaihtelua. Murteen käyttö vaikuttaa ainakin näiden urheilijoiden kannalta olevan kannattavaa.

Murre joustaa luovasti

Tunnistat varmaan tämän tilanteen?: Kun puhelimen toisessa päässä on sukulainen kotiseudulta, puhetyyli vaihtuu murteellisemmaksi. Murre ei silti ole mikään joko-tai-asia.

– Yleensä ihminen ei välttämättä tietoisesti päätä, puhuuko hän murretta vai ei, Hanna Lappalainen sanoo.

Myös työelämässä puhumme eri tavoin eri tilanteissa. Lounaspöydässä oma murretausta saa kuulua, mutta palaverissa pannaan yleiskieli päälle.

Hanna Lappalaisen ohjauksessa tehty opinnäytetyö tutki työelämän kieliasenteita vuonna 2018. Aineisto oli peräisin edellä mainitusta Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa - hankkeesta.

Ristiriitainen suhde puhekieleen nousi tässäkin tutkimuksessa esiin: Yhtäältä arvostetaan yleiskieltä eli "fiksua kieltä", toisaalta omaa murretta. Jos oma murre ei kuitenkaan satu enää olemaan “puhdasta” tai “aitoa”, omaa “sekakieltä” saatetaan väheksyä.

Mies seisoo talon edessä, huurteinen piha. Kuvattu hankkeeseen Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa.
Päijät-Hämeen Orimattilassa asuva Markku käyttää murrettaan rohkeasti. Mies seisoo talon edessä, huurteinen piha. Kuvattu hankkeeseen Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa. Kuva: Sakari Röyskö omakotitalot,suomen kieli,Lahjoita puhetta

Miksi murretutkijan ja maallikon Suomet näyttävät erilaiselta?

Jos lappeenrantalaiselta kysytään murretaustaa, hän saattaa vastata puhuvansa Karjalan murretta tai karjalaa. Kielentutkija taas yhdistäisi puhetavan pikemminkin suomen kaakkoismurteisiin.

Kielen tutkijoiden ja maallikoiden käsitys murteiden nimistä ja rajoista eroaa siis toisistaan.

Vertaile Suomen maakuntien ja suomen kielen päämurrealueiden karttaa (liu'uta kuvaa):

Graafinen kartta, jossa näkyvät Suomen maakuntien rajat (2020 tilanne).Graafinen kartta, joss näkyvät Suomen 7 päämurrealuetta.

Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta avaa asiaa:

- Maallikolle maakuntien, pitäjien ja kylien rajat ovat tuttuja. Kielitiede taas vetää rajat kielen piirteiden mukaan. Esimerkiksi suomen savolaismurteiden alue on valtavan laaja, koska sillä monet kielen piirteet ovat “riittävän samanlaisia”.

Murretutkijat jakavat Suomen karkeasti kahteen pääryhmään, itä- ja länsimurteisiin. Ne taas jaetaan yhteensä 7-8 perinteiseen päämurrealueeseen. Kartassa edellä näkyy seitsemän aluetta. Niiden alle sijoittuu kymmenittäin pienempiä alueita ja paikallismurteita.

Suomen murteita puhutaan myös maan ulkopuolella

Osan murrealueistaan Suomi menetti toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolle. Puhujat asutettiin eri puolille Suomea.

Ruotsin ja Norjan puolella puhuttavat suomen murteet meänkieli ja kveeni taas ovat saaneet tällä vuosituhannella virallisen kielen statuksen. Kielen ja murteen raja on monin tavoin häilyvä.

Murretta ei voi katsoa vain kartasta

Liitämme murteen yleensä tiettyyn alueeseen: On oman seudun, kaupungin tai kylän murre.

Myös kielten tutkimus lähestyi murteita pitkään vain maantieteen kautta.

Puhetapaamme ja siten myös murteeseemme vaikuttavat kuitenkin monet seikat.

– Niitä ovat esimerkiksi se, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa keskustellaan. Myös puhujan oma tausta, kuten ikä, sukupuoli, koulutus ja ammatti vaikuttavat, Tommi Kurki sanoo.

– Jokainen meistä puhuu eri tilanteissa eri tavoin.

Uusia alueellisia murresanoja ei juuri enää synny

Palataan mummoihin ja vaareihin. Miksi he osaavat tai osasivat murresanoja, sinä et?

Syynä on se, että murteiden muutos näkyy vahvimmin sanastossa: Uusia alueellisia murresanoja syntyy nykyisin enää harvoin.

Suomen kieleen vaikuttaa myös se, että väestöstä jo 7,5 prosenttia puhuu ensisijaisena äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieliä.

Varsinkin suurten kaupunkien monikieliset nuoret ovat tuoneet kieleen uusia sanoja. He ovat muutenkin luovia kielen käyttäjiä.

– En kuitenkaan sanoisi monikielisten nuorten suomea uudeksi murteeksi. Heidänkin puhetavoissaan on joka lähtöön eikä niitä voi lokeroida yhteen, Turun yliopiston Tommi Kurki toteaa.

Murteeseen voi suhtautua rennosti

Jos sana murre vie ajatukset murtamiseen, se ei ole kovin osuva nimitys.

– Suomen yleiskieli ja kirjakieli ovat syntyneet murteiden pohjalle – ei suinkaan toisinpäin, Tommi Kurki muistuttaa.

Olipa murteesi sitten lievää, väkevää, omanlaistaan tai olematonta, paineita siitä ei ole syytä ottaa.

– Kaikki ihmisen puhe on aina täynnä tiedostamattomia vihjeitä. Murteeseenkin kannattaa suhtautua rennosti, Kurki vinkkaa.

Tyttö Lapin maisemassa. Kuvattu hankkeeseen Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa.
Pinka kotimaisemissaan. Tyttö Lapin maisemassa. Kuvattu hankkeeseen Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa. Kuva: Sakari Röyskö Lahjoita puhetta,suomen kieli

Haluatko olla mukana vahvistamassa suomen kielen asemaa? Osallistu Lahjoita puhetta -kampanjaan, jossa kerätään kaikenlaista puhetta - murteella, aksentilla tai ilman!

Puhetta on helppo ja hauska lahjoittaa! Se onnistuu kampanjan nettisivulla – tai lataamalla Lahjoita puhetta -sovellus omalle Android- tai iOS-laitteelle.

Keskustele