Hyppää pääsisältöön

Naisten merkitys perheen elättäjänä on kasvanut Kilimanjarolla, ja samalla murtuvat sukupuoliroolit

Henkilöt kuljettavat riisiä torilla Kilimanjarolla ja toisessa kuvassa on Helsingin yliopiston lehtori Tuulikki Pietilä.
Helsingin yliopiston lehtori Tuulikki Pietilä sekä paikalliset asukkaat torilla Kilimanjarolla. Henkilöt kuljettavat riisiä torilla Kilimanjarolla ja toisessa kuvassa on Helsingin yliopiston lehtori Tuulikki Pietilä. Kuva: Tuulikki Pietilä, Tuuli Laukkanen / Yle Afrikkalainen heinäkuu,Muuttuva Afrikka

Yhä useammat naiset Tansaniassa Kilimanjarolla elättävät perheitään, koska miesten tulot ovat pienentyneet ja ruoanviljelyyn käytettävissä oleva maa-ala on vähentynyt. Muutos on tapahtunut viime vuosikymmeninä.

Miehille palkkatyö julkisella sektorilla on ollut tärkeä tulonlähde siirtomaa-ajoista lähtien. Myös heidän yritystoimintansa on ollut aktiivista eri puolilla Tansaniaa ja Keniaa. Talouden liberalisointitoimet 1980-luvulta lähtien ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että julkista sektoria on leikattu. Palkat ovat laskeneet, mikä on vaikuttanut miesten ja perheiden talouteen.

Helsingin yliopiston lehtori Tuulikki Pietilä tutki 1990-luvun puolivälissä naisten roolia torikaupassa Tansanian Kilimanjarolla. Kilimanjarolla on pitkät perinteet kiertävästä torijärjestelmästä.

”Naiset ovat joutuneet ottamaan haltuunsa miehisiä toiminta-alueita, koska miesten tulot ja maa-alueet ovat pienentyneet. Naiset joutuvat entistä intensiivisemmin tekemään torikauppaa. He liikkuvat yhdeltä torilta toiselle jopa neljänä päivän viikossa”, kertoo Pietilä.

Ensimmäiset kirjalliset havainnot naisten pyörittämästä torikaupasta ovat 1800-luvulta. On kuitenkin todennäköistä, että kaupankäynnin historia on huomattavasti pidempi.

Kilimanjarolla asuvien chaggojen sosiaalinen järjestys perustuu resurssien kautta rakentuviin ja luotuihin suhteisiin. Kulttuuriset käsitykset ja perinteiset käytännöt ovat pitkään määritelleet, mitä resursseja esimerkiksi nainen voi saada haltuunsa ja miten niitä tulisi käyttää.


”Torikauppiasnaisten tekemisiä seurataan tarkasti”

Naiset ansaitsevat torikaupallansa tuloja. Niiden avulla he sekä joutuvat että voivat tehdä perheelleen hankintoja, joiden on perinteisesti ajateltu kuuluvan miehille. Jotkut torikaupalla menestyneistä naisista ovat voineet esimerkiksi rakennuttaa talon tai hankkia maata omiin nimiinsä.

”Naisia tarkkaillaan silmä kovana, koska maan omistaminen ja talon rakennuttaminen ovat olleet ja ovat perimiehisiä asioita. Menestyneet torikauppiasnaiset ovatkin kääntäneet toiminnallaan sukupuolijärjestystä ylösalaisin”, kertoo Pietilä.

Teksti jatkuu valokuvan alapuolella.

Keittobanaaneja torilla Kilimanjarolla.
Keittobanaaneja torilla. Keittobanaaneja torilla Kilimanjarolla. Kuva: Tuulikki Pietilä Afrikkalainen heinäkuu,Muuttuva Afrikka
”Torikaupassa menestyneet naiset ottavat haltuun miehisiä alueita. Heitä voidaan jopa paheksua siitä, että he ovat tulleet jopa liian miehisiksi”, sanoo Helsingin yliopiston antropologian yliopistonlehtori Tuulikki Pietilä.

1990-luvulla Tansanian Kilimanjarolla Pietilä huomasi, että sukupuoliroolien muutoksesta puhuttiin etenkin epävirallisissa keskusteluissa esimerkiksi toreilla ja baareissa.

Kilimanjaro on suosittu turistikohde, ja monet länsimaalaiset ovat käyneet siellä jo pitkään. Tuulikki Pietilä asui vuoden paikallisen perheen kanssa. Luottamuksen rakentaminen kyläläisten kanssa vei aikansa. Pietilä kertoo ottaneensa aluksi viihdyttäjän roolin viettäessään aikaa torinaisten kanssa saadakseen heidät rentoutumaan ja nauramaan. Myös paikallisen kielen swahilin osaamisella oli suuri merkitys luottamuksen rakentamisessa.

Torilla Pietilä tapasi myös yli viisikymppinen Martan, joka myi torilla euroopasta tuotuja käytettyjä vaatteita. He tapasivat torilla toisiaan säännöllisesti ja ystävystyivät.

”Martha oli aina kiireestä kantapäähän huolitellusti pukeutunut ja käytökseltään hienostunut ja lämmin. Satuin kerran hänen kotiinsa, joka oli pieni, harvarakenteinen hökkeli ilman mitään mukavuuksia hänen veljensä tontilla: kontrasti hänen maailmannaisen olemukseensa oli valtava”, kuvailee Pietilä.

Riisiä torilla Kilimanjarolla.
Riisiä torilla. Riisiä torilla Kilimanjarolla. Kuva: Tuulikki Pietilä Afrikkalainen heinäkuu,Muuttuva Afrikka

Etenkin eronneiden naisten asema on heikko

Kilimanjarolla asuvien chaggojen sukujärjestelmä on mieslinjainen eli patrilineraarinen. Se tarkoittaa sitä, että tärkeimmät resurssit periytyvät isältä pojalle: esimerkiksi maapalsta, jossa perhe asuu ja viljelee banaaneja, kahvia ja vihanneksia. Isä jakaa sellaiset perintönä pojilleen.

”Eronneet naiset joutuvatkin usein palaamaan syntymäkotinsa nurkkiin asumaan. Se edellyttää, että he ovat väleissä veljensä kanssa, joka on perinyt kotitalon ja -tontin”, kertoo Pietilä.

Tuulikki Pietilä kävi Kilimanjarolla uudelleen vuonna 2016. Tuolloin hän tapasi myös perheen, jonka kanssa asui vuoden tutkimusta tehdessään.

”Torikauppaa käytiin entiseen malliin ja vaikutti siltä, että naisia oli yhä enemmän torikauppiaina”, kertoo Pietilä.

Helsingin yliopiston antropologian yliopistonlehtori Tuulikki Pietilän yksi lempikappaleista on tansanialaisen yhtyeen Ifa Band feat Totoo ze Bingwan kappale Chaguo lang. Kappale yhdistää vanhoja 1950-1960-luvuilta olevia paikallisia perinteitä Keski-Afrikkalaiseen rumbaan ja paikalliseen hip hoppiin eli bongo flavaan.

Teksti jatkuu videon alapuolella.

Afrikan murros näkyy myös romaaneissa

Yksi afrikkalaisen nykykirjallisuuden merkittävistä kirjailijoista on Chimamanda Ngozi Adichie. Tuulikki Pietilä suosittelee lukemaan Adichien esikoisteoksen, Purppuranpunainen hibiskus, joka on julkaistu vuonna 2003. Kirjasta on saatavilla suomennos, mikä on harvinaista afrikkalaisten kirjojen suhteen.

”Kirja havainnoi elämää kasvavan tytön silmin. Samalla tarkkaillaan läheisten perheiden elämää, niiden erilaisia ihmis- ja valtasuhteita. Kirja kertoo perheiden julkisivuista ja niiden takana olevasta todellisuudesta. Näin välittyy tunnelmia, uskomuksia ja selviytymiskeinoja keskellä nigerialaisen yhteiskunnan poliittista murrosta. Tarkkanäköinen, taidolla kirjoitettu ja puhutteleva teos”, kehuu Pietilä.

Hänen oli helppo samastua romaaniin.

”Mieleeni muistuu oma lapsuus ja vähittäin kasvava tietoisuus siitä, että oma lähipiiri ei ole koko maailma. Samalla kirja tuo mieleen antropologisen kenttätyön, jossa tutkija yrittää koota käsitystä hänelle vieraasta todellisuudesta kuin nuori untuvikko.”

Kuuntele Muuttuva Afrikka -sarjaa Yle Areenassa

  • Millaista vuorovaikutus on sinun työpaikallasi?

    Kerro, miten töissä voi antaa tukea ja kannustusta.

    Millaiseksi luonnehtisit työpaikkasi vuorovaikutusta? Onko vuorovaikutus kohottavaa vai lannistavaa? Miten se näkyy arjessa? Mitä pyrit itse tuomaan työyhteisöön? Millaista apua, kannustusta tai tukea olet itse saanut tai antanut? Millaista on sinun mielestäsi laadukas vuorovaikutus? Miten se vaikuttaa sinuun ja työsi tekemiseen? Mikä estää ystävällistä vuorovaikutusta sinun mielestäsi?

  • Haluatko liputtaa Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen kunniaksi? – Kerro lipunnoston arvoisesta taidekokemuksestasi!

    Vaikuta siihen, saavatko Tove ja taide pysyvän liputuspäivän

    Sisäministeriö suosittelee ensimmäistä kertaa liputtamaan ensi sunnuntaina Tove Janssonin syntymäpäivän ja kaikkien suomalaisten taiteiden kunniaksi – ja tarkkailee innostummeko me. Kiekkotähti, rap-artisti ja sisäministeri kertovat, mitkä heistä ovat olleet liputtamisen arvoisia taidekokemuksia. Liputa sinäkin taiteen puolesta. Jaa taidetarina.

  • Entisen orjarannikon aktiiviset nuoret kulkevat kohti unelmiaan

    Toimittaja Marja Vehkanen matkusti Beniniin.

    Entisen orjarannikon aktiiviset nuoret kulkevat kohti unelmiaan Pieni länsiafrikkalainen maa Benin tarjosi alkuvuodesta näkymän paitsi esivanhemmilta perittyjen perinteiden lävistämään elämänmenoon pikkukylissä myös kipeää siirtomaahistoriaa henkivään orjarannikkoon ja nuorten yrittäjien arkeen suurkaupunki Cotonoussa. Afrikan mantereen väestö on huomattavan nuori.