Hyppää pääsisältöön

Tiedostava reggae soi vapautuksen äänenä Kapkaupungissa

Tutkija Tuomas Järvenpää sekä paikallinen reggaeyhtye kuvattuina Kapkaupungissa.
Tuomas Järvenpää Kapkaupungissa. Tutkija Tuomas Järvenpää sekä paikallinen reggaeyhtye kuvattuina Kapkaupungissa. Kuva: Tuomas Järvenpää, Tuuli Laukkanen / Yle Afrikkalainen heinäkuu,Muuttuva Afrikka

Reggaemuusikot pitävät köyhien ja muutoin näkymättömiksi jäävien ihmisten oikeuksia esillä yli kolmen miljoonan asukkaan Kapkaupungissa. ”Etelä-Afrikan rotusortoa vastustavassa nuorisokulttuurissa on jo aiemmin noussut miehen ihanteeksi soturi ja aktivisti. Tässä mielessä reggae on hyvin taistelullista musiikkia”, kertoo tutkija Tuomas Järvenpää.

Järvenpää työskentelee tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Hän asui Kapkaupungissa kolme kuukautta vuonna 2013. Siellä hän tutustui muun muassa reggae-artisti Teba Shumbaan tutkimuksensa ohessa.

”Hän on käyttänyt itsestään nimeä ”Voice of Azania”, sillä hän haluaa edustaa musiikissaan ”Azaniaa” eli Etelä-Afrikan unohdettuja osattomia ja köyhiä”, kertoo Järvenpää.

Yritin saada myös Teba Shumban haastattelua, mutta se ei valitettavasti onnistunut.

Azania oli Etelä-Afrikasta käytetty afrikkalainen nimitys rotusortohallinnon aikaisen vapauskamppailun aikana.

”Teba kertoi odottaneensa, että demokratian myötä vuonna 1994 myös maan nimi vaihtuisi, kuten tapahtui esimerkiksi Namibiassa ja Zimbabwessa. Azania-nimitys kuitenkin unohdettiin, ja maan nimi pysyi englanninkielisenä ja maantieteellisenä nimikkeenä South Africa”, kertoo tutkija Järvenpää.

Reggaeartisti Teba Shumba kuvattuna Kapkaupungissa.
Reggae-artisti Teba Shumba Kapkaupungissa. Shumba luonnehti itseään Azanian ääneksi. Reggaeartisti Teba Shumba kuvattuna Kapkaupungissa. Kuva: Tuomas Järvenpää Afrikkalainen heinäkuu,Muuttuva Afrikka

”Varsinkin muusikko Crosby Bolani toimi kanssatutkijana”

Etelä-Afrikka on yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista. Monille artisteille tiedostava reggae onkin yhteiskuntakritiikin väline. He käsittelevät kappaleissaan sorron eri puolia sekä tuovat esille hengellisyyttä rastafarin kautta.

Monilla menestyneillä artisteilla on myös tanssi- ja bilebiisejä, mutta musiikinlajina reggae on Etelä-Afrikassa jäänyt vastakulttuurin muodoksi. Sorrettujen asiaa korostava musiikki liittyy etenkin ’townshippeihin’ eli historiallisesti rodullistettuihin esikaupunkeihin, kertoo Järvenpää.

Tutkimusjaksoaan varten Tuomas Järvenpää sai suomalaisten reggaemuusikoiden kautta kapkaupunkilaisten reggae-artistien yhteystietoja. Paikallisten muusikoiden avulla monet ovet aukesivat. Järvenpää pääsi moniin paikkoihin, joista ei olisi muutoin edes tiennyt.

”Varsinkin muusikko Crosby Bolani toimi eräänlaisena kanssatutkijana. Hänen kanssaan kävimme keikoilla, bändien harjoituksissa ja äänityksissä,” kertoo Järvenpää.

Kapkaupunkilainen artisti Crosby Bolani ja jamaikalainen muusikko Mark Wonder yhdistivät voimansa ja tekivät yhdessä kappaleen vuonna 2020.

Teksti jatkuu videon alapuolella.


”Rotusortoa vastustavassa nuorisokulttuurissa miehen ihanteeksi nousi soturi, aktivisti, joka vastustaa sitä. Tässä mielessä reggae oli hyvin taistelullista musiikkia”, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Tuomas Järvenpää.

Etnografisessa tutkimuksessa annetaan arvo yksittäisen ihmisen kokemukselle ja tiedoille.

”Pidän huolta, ettei yksittäisille artisteille koidu haittaa minun tutkimukseni takia. Se on eettinen velvollisuus, sillä tutkijan ja tutkimukseen osallistuneiden välillä on rakenteellista epätasa-arvoa. Olen yhteydessä artisteihin ja pidän heidät mukana prosessissa parhaani mukaan”, Järvenpää painottaa.


”Kävi ilmi, että hän oli ollut lapsisotilaana”

Tutkija pääsee kohtaamaan erilaisia ihmisiä joskus myös ihan sattumalta. Kapkaupungin torilla Järvenpää tapasi nuoren miehen, jolta osti kangaskassin.

”Jäin juttelemaan hänen kanssaan alkeellisella swahilinkielelläni. Kävi ilmi, että hän oli ollut lapsisotilaana ja päätynyt monien vaiheiden jälkeen Etelä-Afrikan suurkaupungin kaduille”, kertoo Järvenpää.

Nuori mies halusi kertoa tarinansa Järvenpäälle, joten he tapasivat monta kertaa. Lopulta tutkija kirjoitti nuoresta miehestä lehtijutun Suomeen.

”Hän oli kohdannut uskomattoman paljon epäonnea, surua ja kipua elämässään kadulla, mutta pyrki jaloilleen perustamansa yhden miehen rakennusfirman avulla. Toisinaan hän oli unelmoinut pyrkivänsä Kapkaupungista laivan mukana laittomasti Eurooppaan”, muistelee Järvenpää.

Kohtaaminen nuoren miehen kanssa palaa mieleen erityisesti uutisia seuratessa:

”Aina silloin tällöin mietin, missä tuo nuori mies on tällä hetkellä. Onnistuiko hän pääsemään pois kadulta ja Eurooppaan? Maailmanpolitiikka näyttää yhä uudelleen lukemattomia tuottavan samanlaisia kohtaloita myös Syyriassa ja muualla maailmassa”, sanoo Järvenpää.

Mikäli Etelä-Afrikan lähihistoria kiinnostaa, tutkija Tuomas Järvenpää suosittelee lukemaan Nelson Mandelan elämäkerran Pitkä tie vapauteen.

”Se on helppolukuinen tiiliskivi ja antaa nopeasti peruskuvan Etelä-Afrikan lähihistoriasta”, luonnehtii Järvenpää.

Kuuntele Muuttuva Afrikka -sarjaa Yle Areenassa