Hyppää pääsisältöön

Yrittäjä Edem Agbekey-Taylor loi työtä itselleen ja muille ghanalaisnaisille

Helsinkiläinen yrittäjä Edem Agbekey-Taylor.
Edem Agbekey-Taylor palkittiin vuoden maahanmuuttajataustaisena yrittäjänä Suomessa vuonna 2016. Helsinkiläinen yrittäjä Edem Agbekey-Taylor. Kuva: Edem Agbekey-Taylor, Tuuli Laukkanen / Yle Afrikkalainen heinäkuu,Muuttuva Afrikka

Helsinkiläinen Edem Agbekey-Taylor uskoo yrittämiseen, koulutukseen ja naisten voimaantumiseen. Ghanasta Suomeen muuttanut Agbekey-Taylor on Inkuto Organics -yrityksen perustaja ja omistaja. Yritys ostaa raaka-aineita Afrikasta ja työllistää yli 60 ghanalaista leskinaista.

Yritys valmistaa ihon- ja hiustenhoitotuotteita kuten muun muassa afrikkalaista mustaa saippuaa ja sheavoita. Niitä on käytetty Afrikassa vuosisatoja.

Afrikkalainen musta saippua valmistetaan pienissä erissä käsin ja perinteisiä menetelmiä hyödyntäen. Afrikkalaisen mustan saippuan raaka-aineet ovat kylmäpuristettu kookosöljy ja kaakaopavun kuoren tai plantaanin kuoren tuhkasta saatavat uutteet. Raaka-aineet tulevat Afrikasta samalla yli 60 ghanalaista leskinaista saa työtä.

Ghanassa nainen voi miehensä kuoleman myötä jäädä perinnöttä ja menettää maan, jota he ovat yhdessä viljelleet. Miehen sukulaiset saattavat ottaa maan omaan käyttöönsä. Siksi varsinkin leskinaisten asema on heikko.

”Työ antaa leskille toimeentuloa ja voimaannuttaa heitä”, kertoo Edem Agbekey-Taylor.

Leskien palkalla on merkitystä koko perheelle. Ghanalaislasten koulutus on nimittäin riippuvainen vanhempien varallisuudesta. Jos vanhemmilla on varaa, he kouluttavat lapsensa.

”Jos leskeksi jääneillä naisilla ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan, he suosivat pojan kouluttamista tyttöjen kustannuksella”, Agbekey-Taylor sanoo.


”Koulutuksen pitäisi olla ilmaista koko maailmassa”

Edem Agbekey-Taylorin äiti ei aikoinaan saanut muodollista koulutusta, mutta ymmärsi koulutuksen merkityksen. Hän myi korunsa saadakseen maksettua tyttärensä koulumaksut

Niinpä nykyinen yrittäjä opiskeli ensin Ghanassa autoinsinööriksi ja työskenteli alalla yli kymmenen vuotta. Vuonna 2005 hän muutti Suomeen opiskelemaan kiinteistönvälitystä englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Työnsaanti osoittautui kuitenkin vaikeaksi.

Idean omaan yritykseensä Agbekey-Taylor sai sattumalta. Hän oli mennyt naimisiin ja saanut lapsen. Vauvalla oli jo ihottumaa, johon tuore äiti käytti perinteisiä afrikkalaisia tuotteita.

”Oma äitini suositteli käyttämään vauvan iholle mustaa saippuaa ja sheavoidetta, joita hän lähetti Suomeen. Parin viikon kuluessa vauvan ihottuma parani. Annoin myös muille äideille tuotteita testattavaksi. Monet halusivat ostaa niitä, joten perustin yrityksen”, muistelee Agbekey-Taylor.

Hän korostaa rakentavansa suomalaista yhteiskuntaa:

”Vietän työvuoteni Suomessa ja maksan veroni Suomeen. Saatat syntyä jossain maassa, mutta tulevaisuutesi onkin toisessa maassa, jos universumi haluaa niin”, sanoo hän.

Siteet synnyinmaahan ovat silti kiinteät. Agbekey-Taylorin mukaan Ghana on kaunis ja energinen maa, jossa on iloa ja rauhaa. Ihmiset hymyilevät, vaikka heillä olisi puutetta.

Hän kuitenkin toivoo, että Ghana ottaisi mallia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

”Ilmainen koulutus mahdollistaa kaikkien potentiaalin hyödyntämisen. Uskon, että hyvän koulutusjärjestelmän rakentaminen on mahdollista myös Ghanassa Se riippuu poliitikoista. Mielestäni koulutus saisi olla ilmaista kaikkialla maailmassa.”

Tutustu Inkuto Organicsin tuotteisiin Instagram-kuvien avulla.

Teksti jatkuu valokuvan alapuolella.

Helsinkiläinen yrittäjä Edem Agbekey-Taylor
Valmiita saippuoita Edem Agbekey-Taylorin tehtaalta. Helsinkiläinen yrittäjä Edem Agbekey-Taylor Kuva: Edem Agbekey-Taylor Afrikkalainen heinäkuu,Muuttuva Afrikka

Inkuto Organics -yrityksen perustaja ja omistaja Edem Agbekey-Taylor: ”Voit syntyä yhdessä maassa ja rakentaa tulevaisuutta toisessa.”

Yksi Agbekey-Taylorin suosikkikappaleista on nimeltään Lion Sleeps Tonight. Sen sävelsi ja sanoitti eteläafrikkalainen siirtotyöläinen Solomon Linda.

Lion Sleeps Tonight -laulusta tuli suosittu, mutta sen tekijä ei saanut menestyksestä kuin murusia, jos niitäkään. Alkuperäinen nimi on Mbube, ja Solomon Linda levytti sen vuonna 1939.

Vaikka laulusta tuli heti suosittu, levytyksestä maksettiin vain kertakorvaus, eikä Linda saanut pysyvää oikeutta rahalliseen korvaukseen kappaleen tuotosta.

1950-luvulla yhdysvaltalainen laulaja Peter Seeker innostui kappaleesta ja levytti sen uudestaan. Silloin laulusta tuli kansainvälinen hitti. Solomon Linda ei kuitenkaan saanut vuosikymmeniin kunnon tunnustusta eikä reilua korvausta kappaleestaan.


Teksti jatkuu videon alapuolella.

Kuuntele Muuttuva Afrikka -sarjaa Yle Areenassa

  • Entisen orjarannikon aktiiviset nuoret kulkevat kohti unelmiaan

    Toimittaja Marja Vehkanen matkusti Beniniin.

    Entisen orjarannikon aktiiviset nuoret kulkevat kohti unelmiaan Pieni länsiafrikkalainen maa Benin tarjosi alkuvuodesta näkymän paitsi esivanhemmilta perittyjen perinteiden lävistämään elämänmenoon pikkukylissä myös kipeää siirtomaahistoriaa henkivään orjarannikkoon ja nuorten yrittäjien arkeen suurkaupunki Cotonoussa. Afrikan mantereen väestö on huomattavan nuori.

  • Beninin arki on voodoon ja väriloiston lävistämää

    Toimittaja Marja Vehkanen matkusti Beniniin.

    Beninin arki on voodoon ja väriloiston lävistämää Beninissä, Guineanlahden kainalossa, tallensin alkuvuodesta sydämeeni meren rytmin, voodoo-seremonian sykkeen, kipeää siirtomaahistoriaa henkivät kolkat ja suurkaupungin hektisen pauhun – ja ennen muuta tapaamani ihmiset. Huomioni ei voinut olla kiinnittymättä aluksi mereen, joka löi Grand-Popon rauhaisaan kalastajakylään tasai

  • Toimittajalta: Löperöpuhe ympäröi sekä urheilua että musiikkia, vaikka olemme molempien "ihmemaa"

    Miksei sanaa "yllättävä" kuulla Sävelaskelmerkkejä-sarjassa?

    Ammattimuusikon urheiluhulluudessa ei ole minkäänlaista shokkiarvoa. Ei ole koskaan ollutkaan. Sama koskee ammattiurheilijan “sotkeutumista” musiikkiin. Olkoon kyse vakavasta harrastuksesta tai sivutoimesta. Kulttuuriharrastus pelasti liikunnalta, todetaan usein. Uusi ohjelmasarjani Sävelaskelmerkkejä pelastaa kuuntelijansa kaikilta tuollaisilta kliseiltä! Kyllä, onhan näitä.