Hyppää pääsisältöön

Kalastajan kauhu, merimaiseman pilaaja, ruma vieraslaji — vihataanko merimetsoa vääristä syistä?

Skarv med unge i bo, Vasa skärgård
Skarv med unge i bo, Vasa skärgård Kuva: YLE/Joakim Lax merimetso,merimetsot (suku),linnut

Merimetsoja vihataan monesta syystä. Pahimmassa tapauksessa viha yltyy pesien ja munien tuhoamiseen. Tutkija ampuu alas useimmat merimetsoihin liittyvät uskomukset.

Itäisellä Suomenlahdella sijainneella merimetsokolonialla odotti lohduton näky. Arviolta kaikkien 150 pesän munat oli rikottu. Myös muiden saarella pesineiden merilintujen pesät ja poikaset olivat kadonneet.

- Olen seurannut tämän merimetsokolonian pesivien parien lukumäärää ja poikastuottoa vuosikymmenen ajan. Joka vuosi ennen kesäkuista poikaslaskentaa on käynyt mielessä ajatus, että onko tuhoamiselta vältytty. Nyt hävitys oli täydellinen, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Kaksi rikottua merimetson munaa
Merimetson rikottuja munia Kaksi rikottua merimetson munaa Kuva: Seppo Knuuttila Merimetso,Merimetsojen hävittäminen,pesä

Pesiä tuhotaan Itämerellä lähes joka kesä. Tästäkin tapauksesta on tehty rikosilmoitus.

Merimetsojen maapesien tuhoaminen ulkoluodoilla voi johtaa siihen, että linnut hakeutuvat seuraavana vuonna pesimään puihin lähemmäs kesämökkejä.

Jopa puolet Suomen merimetsoyhdyskunnista on joutunut laittoman häirinnän kohteeksi historiansa aikana. Miksi lintu herättää ihmisissä niin paljon vihaa?

- Merimetso on näkyvä laji. Se muuttaa elinympäristöään ja herättää tunteita. Käsitys merimetsosta kaikin tavoin haitallisena lajina on laajalle levinnyt. Usein sellaisillakin suomalaisilla, jotka eivät omassa elämässään merimetsoja koskaan kohtaa, on lajista vakaa kielteinen käsitys, Seppo Knuuttila miettii.

Merimetsojen pesimäsaari, kuolleita puita
Merimetsojen pesimäsaari Uudenkaupungin edustalla Merimetsojen pesimäsaari, kuolleita puita Kuva: Yle/Hannamari Vallila Merimetso,Merimetsojen hävittäminen

Merimetsokoloniat eivät herätä ihastusta vaan vihaa

Monia vihastuttaa se, miten merimetsot muuttavat pesimäsaarensa ulosteista valkeaksi maisemaksi, jossa puut kuolevat pystyyn. Pesimäluotojen karu näky hermostuttaa monia vesillä liikkujia.

Suomalaisia tuntuu häiritsevän muutaman puustohehtaarin kuoleminen merimetsoluodoilla selvästi enemmän kuin yli 100 000 hehtaarin avohakkuut.

Mielikuva lintujen tuhoamista saarista on vahva, vaikka suurin osa kolonioista sijaitsee puuttomilla ulkoluodoilla. Noin neljännes pesistä sijaitsee puustoisilla saarilla.

- Kyse on kuitenkin hyvin pienestä alasta Suomen merialueilla, vuonna 2019 metsäisten pesimäsaarien kokonaispinta-ala oli noin 30 hehtaaria. Suomalaisia tuntuu häiritsevän muutaman puustohehtaarin kuoleminen merimetsoluodoilla selvästi enemmän kuin vuosittaiset yli 100 000 hehtaarin avohakkuut. Molemmissa tapauksissa metsä palautuu suurin piirtein yhtä hitaasti, Seppo Knuuttila ihmettelee.

Merimetsojen valkeaksi kakkima saari
Merimetsojen pesimäluodot muuttuvat ulosteista valkeiksi Merimetsojen valkeaksi kakkima saari Kuva: Seppo Knuuttila Merimetso,pesä

Tänä kesänä kaikki Suomenlahdella tuhotut merimetsojen pesät ovat sijainneet puuttomilla luodoilla, osa kansallispuistoalueella. Vaikka pesimäsaarien puusto kuolee, tulee tilalle typpilannoitusta suosivia kasvilajeja.

- Saariston merimetsoluodoille tulee puiden kuoltua kukkaloisto ja lajien monimuotoisuus kasvaa. En ole kuullut, että kukaan pitäisi näitä kukkaketoja rumina, toteaa Knuuttila.

Värikäs kukkaniitty saaristossa
Kukkaniitty lintujen entisellä pesimäsaarella Värikäs kukkaniitty saaristossa Kuva: Seppo Knuuttila saaristot

Lähes puolet merimetsojen yhdyskunnista ja pesistä sijaitsi viime vuonna linnustonsuojelualueella, kaukana kesämökeistä. Mökkien läheisyydessä yksi vihan syy on merimetsojen valtaamien saarten hajuhaitat.

- On totta, että kesäaikana haju tuntuu kolonioiden lähellä. Se on ominainen piirre kaikilla kalaa syövien merilintujen pesimäsaarilla meillä ja muualla maailmassa. Tässäkin suhteessa ihmisten sietokynnys tuntuu olevan oleellisesti vähäisempi kuin ihmisperäisten hengitysilmaa pilaavien lähteiden kohdalla asutuskeskuksissa, Seppo Knuuttila vertaa.

Merimetsoja saarella.
Merimetsoja saarella. Kuva: Raimo Rosholm merimetso,Luonto-Suomi,merimetsot (suku)

Merimetsojen pesien tuhoamisella voi olla myös ihmisen kannalta haitallisia vaikutuksia.

- Merimetsojen maapesien tuhoaminen ulkoluodoilla voi johtaa siihen, että linnut hakeutuvat seuraavana vuonna turvaan pesimään puihin lähemmäs rannikkoa ja kesämökkejä. Lisäksi tuhotut koloniat voivat pirstaloitua jolloin voi syntyä useampi uusi pienempi aloituskolonia sisäsaaristoon, jossa lintujen läsnäolo koetaan haitallisena, tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa.

Vastakuoriutunut merimetson poikanen pesässä
Vastakuoriutunut merimetson poikanen pesässä Kuva: Seppo Knuuttila Merimetso,pesä,poikaset

Merimetso ei ole Itämeren vieraslaji

Toisin kuin usein luullaan, merimetso ei ole Itämerellä vieraslaji vaan palannut tänne takaisin vuosikymmenten poissaolon jälkeen. Merimetso hävisi voimistuneen vainon seurauksena Itämeren pesimälajistosta 1900-luvun alussa. Tanskassa ja Ruotsissa pesinnät alkoivat uudelleen jo 1930- ja -40-luvuilla, Suomessa vasta vuonna 1996.

- Monesti kuulee väitettävän, että merimetsokannan nopea kasvu on haitannut muuta saaristolinnustoa. Suomen ympäristökeskuksen seurantojen mukaan lokkien ja vesilintujen parimäärät ovat säilyneet elinvoimaisina useimmilla merimetsoluodoilla. Meillä erittäin uhanalainen etelänkiisla on runsastunut selvästi merimetsoluodoilla niiden tarjoaman suojan ansiosta, Knuuttila kertoo.

Suomalaisten erityiseen luontosuhteeseen tuntuu kuuluvan olennaisena piirteenä se, että villieläimiä saisi olla mieluummin vähän kuin paljon.

Monesti lintua syytetään Itämeren rehevöittämisestä, mutta sekään väite ei pidä paikkaansa. Merimetso ja muut merilinnut kierrättävät mereen jo päätyneitä ravinteita syömällä Itämeren kalaa. Niiden ulosteista huuhtoutuvat ravinteet voivat aiheuttaa levän kasvun lisääntymistä pesimäluotojen rannan tuntumassa. Vaikutus laajemmalla alueella on positiivinen, osa lintujen ulosteiden ravinteista jää pesimäluotojen maaperään, eikä päädy takaisin mereen.
Merimetsojen pesimäsaari
Merimetsojen pesimäsaari Kuva: Yle/Hannamari Vallila Merimetso,Itämeri

- Muutoin hyvin karujen lintuluotojen lähes ylenpalttinen kukkaloisto perustuu nimenomaan tähän voimakkaaseen ravinnelisään, Seppo Knuuttila kertoo.

Monia tuntuu myös inhottavan pelkkä merimetson ulkonäkö, sen tummanpuhuva hahmo koetaan vihamieliseksi. Vihattaisiinko merimetsoa, jos se olisi valkoinen?

- Suomalaisten usein mainittuun erityiseen luontosuhteeseen tuntuu kuuluvan olennaisena piirteenä se, että villieläimiä saisi olla mieluummin vähän kuin paljon. Viime aikoinahan myös valkoisen laulujoutsenen kannan runsastuminen tuntuu aiheuttaneen kasvavaa närää, valkoposkihanhesta puhumattakaan, Knuuttila lataa.

En flock med fem mörka stora fåglar sitter på en klippa.
En flock med fem mörka stora fåglar sitter på en klippa. Kuva: Nina Bergman/Yle merimetso,vesilinnut,linnut,merimetsot (suku)

Samalla kun huoli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on kasvanut, koetaan muutaman lintulajin runsastuminen kielteisenä asiana.

- Merimetso on päässyt hallitusohjemaan asti ja Suomessa on lyhyen ajan sisällä istunut kaksi ympäristöministeriön asettamaa työryhmää laatimassa toimintasuunnitelmaa lajin aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi. Se, että kaikkien Suomessa pesivien lintujen kokonaismäärä on pudonnut 1980-luvun alusta viidenneksen, lähes 30 miljoonalla lintuyksilöllä, ei kirvoita kärjekkäisiin kolumneihin mediassa, saati työryhmien perustamisiin, Seppo Knuuttila ihmettelee.

Syövätkö merimetsot kalastajien saaliit?

Merimetsot ovat joutuneet myös kalastajien vihaamiksi. Lintujen väitetään syövän ahven- ja kuhasaaliit. Mutta onko tosiaan näin?

- Tutkimukset merimetsojen vaikutuksista kalakantoihin vaihtelevat. Merimetsot syövät pientä, yleensä alle 26 cm mittaista kalaa. Itse olin mukana tekemässä tutkimusta, jossa verrattiin rannikkovesien kuhan ja ahvenen yksikkösaaliita merimetsokannan kokoon, kalataloustieteen emeritusprofessori Hannu Lehtonen kertoo.

Tutkimuksessa olivat mukana Suomen ympäristökeskus, Helsingin Yliopisto ja Luonnonvarakeskus.Tulokseksi saatiin, että kalastajien ahven- ja kuhasaaliit jopa kasvoivat merimetsojen runsastumisen jälkeen Suomen rannikkoalueella.

- Asiassa ei ole mitään ihmettelemistä, sillä merimetson saalistuksen vaikutus kalakantoihin on kuitenkin melko vähäpätöinen. Saaristomerellä on arvioitu, että hauet ja kuhat syövät moninkertaisesti pikkukaloja merimetsoihin verrattuna. Voidaan jopa sanoa, että merimetsojen saalistus edistää terveiden kuhakantojen muodostumista, koska merimetsot saalistavat etupäässä hidaskasvuisia yksilöitä. Ihmiset taas pyytävät nopeakasvuisimpia kuhia, Hannu Lehtonen selventää tuloksia.

Hidaskasvuiset kalat eivät välttämättä kasva koskaan verkkokalastuskokoon, mutta pysyvät sen sijaan merimetsoille sopivassa pyyntikoossa pitkän aikaa. Niinpä lintujen saaliista suurin osa on hidaskasvuisia yksilöitä.

Merimetsojen pesässä on tarjolla poikasille särkikaloja
Merimetsojen pesässä on tarjolla särkikaloja Merimetsojen pesässä on tarjolla poikasille särkikaloja Kuva: Seppo Knuuttila Merimetso,pesä

Paikallisesti merimetsoista aiheutuu kalastajille myös haittaa. Ne vievät kaloja verkoista ja voivat karkottaa kaloja saalistusalueidensa läheisyydestä. Lintu on kuitenkin jäämässä osaksi Itämeren lajistoa ja ihmisten pitäisi pystyä tulemaan sen kanssa toimeen.

- Meikäläisen merimetson eteläamerikkalaisella sukulaisella, guanomerimetsolla, oli 1800-luvulla ennen kemiallisten lannoitteiden valmistuksen keksimistä merkittävä rooli myös ihmiskunnan ruokahuollossa. Perun ja Chilen rannikon kuivassa ilmastossa merimetsojen ulosteista syntyneistä kymmenien metrien paksuisista fosfori- ja typpirikkaista guanokerrostumista laivattiin aikanaan Suomeenkin peltojen kipeästi kaipaamaa lannoitetta. Guanomerimetsoa kutsuttiin tuolloin maailman arvokkaimmaksi linnuksi, Seppo Knuuttila vertaa.

Heräsikö sinulle kysymyksiä tai kommentteja, kirjoita niistä asiantuntijoille kommenttikentässä. Seppo Knuuttila ja Hannu Lehtonen vastaavat kysymyksiin tiistaina 30.6 klo 12-16.

Lähde Peltsin ja Tomin matkaan katsomaan miltä näyttää merimetsojen pesimäsaari.

Kommentit