Hyppää pääsisältöön

Soolosellosarjat tunne edellä

Julkaistu . Päivitetty

Ranskalainen pitkän linjan sellisti Sonia Wieder-Atherton tunnetaan monitaiteisista ja kantaaottavista musiikkituotannoistaan, mutta nyt hän on palannut sellomusiikin juurille, Bachin soolosellosarjoihin. Alpha Classicsin trendikkäällä, vinyylilevyn mittaisella uutuudella Wieder-Atherton tarjoilee kaksi ensimmäistä sarjaa tunne edellä.

Bach / Sonia Wieder-Atherton
Bach / Sonia Wieder-Atherton Uudet levyt

Wieder-Athertonin Bach-soitossa ei juuri perioditietoisuus kuulu, mutta ei se romanttistakaan ole. Vaikka vibratoa, rubatoa ja agogiikkaa on runsaasti, laajakaarinen tykitys loistaa poissaolollaan. Wieder-Atherton on laittanut kaikki paukut siihen, että juuri nämä kaksi sarjaa täyttyvät valon ja varjon tiiviistä vaihtelusta, kaunopuheisuudesta ja lämmöstä.

Sarjojen tanssigeenit Wieder-Atherton peittää moderniin vapauteen: hitaat osat hän kelluttelee muhevan koskettavalla soinnilla, kun taas nopeissa osissa hän leikittelee rytmeillä. Koko ajan musiikki pysyy puhuttelevana, luonnollisena ja mielenkiintoisena. Varsin kaikuisa äänitys oudoksuttaa alkuun, mutta kyse ei ole kylmästä ECM-kaiusta vaan lämpimästä viipyilystä, joka saa moniäänisyyden helkkymään ja kokonaisuuden tasoittumaan, mikä tukee tunteikasta kokonaisuutta.

Olisi kiinnostava kuulla, kuinka korkean kaarroksen Wieder-Atherton rakentaisi kaikista kuudesta sarjasta, kun jo ensimmäinen ja toinen sarja käyvät niin rikasta vuoropuhelua. Toisaalta levy on hyvä juuri näin, tiheänä musiikista.

Johann Sebastian Bach: Soolosellosarjat nro 1 G-duuri ja 2 d-molli. - Sonia Wieder-Atherton, sello. (Alpha Classics, ALPHA599)

Kuuntele Uudet levyt 30.6.2020, toimittajana Kare Eskola.

Lisää ohjelmasta

  • Myöhäisromantiikkaa ja tasa-arvoa kokonaisvaltaisella laadulla

    Levyarvostelu

    Viulisti Eriikka Maalismaan ja pianisti Emil Holmströmin uutuuslevy upottaa minut vielä syvemmälle romantiikkaan kuin heidän edellinen, tunteiden myllertämisestä Emma-palkittu Schumann-levynsä. Periodiromantiikkaan hurahtanut duo jatkaa tunneilmaisuaan suolikielisellä viululla ja vuoden 1882 Bösendorferilla, mutta musiikki on aivan romantiikan lopusta. Richard Straussin ja Amy Beachin sonaatit osallistuvat taidemusiikin tasa-arvokeskusteluun, mutta miten, sen saa kuulija päättää.

  • Tarkkapiirtoiset eleet, huokoiset taustat

    Levyarvostelu

    Suomalaistaustainen Ondine-yhtiö on alkanut syventyä Baltian taidemusiikkiin myös historiallisesti. Viime syksynä ihastuin levyyn, jolla Ondine esitteli kanadanlatvialaisen Talivaldis Keninšin lakonisen kirkasta musiikkia. Nyt kuva tästä vuonna 2008 kuolleesta, omaäänisestä impressionisti-modernistista täydentyy kahdella sinfonialla, jotka Keninš sävelsi 1970-luvulla uudessa kotimaassaan Kanadassa.

  • Kolmen levyn kommenttiraita Brandenburgilaisille

    Levyarvostelu

    Vuonna 2001 kapellimestari Thomas Dausgaard ja Ruotsalainen kamariorkesteri alkoivat tilata nykysäveltäjiltä sisarteoksia Johann Sebastian Bachin Brandenburgilaisille konsertoille. Kahden vuosikymmenen projekti on nyt pakattu tripla-CD:lle, jonka hauskuus kumpuaa Brandenburgilaisten konserttojen rikkaista kokoonpanoista ja nykymusiikin vapaudesta.

  • Nico Muhlyn kimmoisuus sopii Pekka Kuusistolle

    Levyarvostelu

    Pari vuotta sitten Pekka Kuusisto aloitti Norjalaisen kamariorkesterin vierailijana. Suhde on kehittynyt niin, että tällä kaudella hän jatkaa taiteellisena johtajana. Kuusiston ja norjalaisten yhteinen debyyttilevy paljastaa, että suhteen kiihkeys perustuu rohkealle rosolle. Nico Muhlyn intensiivinen viulukonsertto Shrink sopii esittäjilleen kuin nenä päähän ja saa äärimmäisen tiiviin tulkinnan, kun taas Philip Glassin minimalismi ei raikastu edes Kuusiston taikakosketuksesta.

  • Reettta Ristimäki lierihattupäässään poseeraa pyörän selässä

    Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Waltteri Torikka / Sydämeni joulu

    Ooppera-Sinatra-siirappijoulu

    Levyarvostelu

    Jouluun kuuluu pelkistettyjen perinnetunteiden lisäksi myös suuren maailman siirappinen viihde. Sitä on vaikea tehdä tyylikkäästi täällä raukoilla rajoilla, mutta maamme johtava mikrofonibaritoni Waltteri Torikka sentään yrittää. Hänen joululevynsä kuuntelusta tulee yhtä jouluinen olo kuin laatikollisesta vihreitä kuulia, mutta olletikin tuote myy, koska asialla on peräti Warner.

  • Joseph Haydn: Eight Early Sonatas / Tuija Hakkila

    Tuija Hakkila hallitsee fortepianoretoriikan

    Levyarvostelu

    Suomen korkein fortepianoauktoriteetti, professori Tuija Hakkila soittaa Ondine-yhtiön uutuuslevyllä Joseph Haydnin varhaisia pianosonaatteja. Varhaisuus ei tarkoita epäkypsyyttä - tuplalevyn sonaatit osuvat ilmaisullisesti moniulotteiseen aikaan sekä musiikinhistoriassa että Haydnin uralla, ja Hakkila pääseekin käyttämään koko pianoretorisen oppinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua