Hyppää pääsisältöön

Kääntäjäkarhulla palkittu Leevi Lehto suomensi rakastamaansa John Keatsia huumorilla ja nautiskellen Aleksis Kiven kielelle

Kääntäjä, kustantaja Leevi Lehto
Kääntäjä, kustantaja Leevi Lehto Leevi Lehto,kääntäjät,kustantajat

Leevi Lehto suomensi John Keats-tekstikokoelman Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä sellaiseksi kuin hänet olisi elinaikanaan käännetty, jos se olisi ollut silloin mahdollista. Lehto oli väsymätön etsijä, joka ei pelännyt vastata haasteisiin omalla varmalla tyylillään.

Kauneuden palvojan ja tahtorunoilijan liitto tuottaa Keatsillä säkeitä, jotka syöpyvät tajuntaan kertalukemalla kuin jokin lyyrinen happo.” (HS 31.10.-95) Näin luonnehti romantiikan runoilijaa John Keatsiä (1795 - 1819) tämän vuoden Kääntäjäkarhulla postuumisti palkittu suomentaja ja runoilija Leevi Lehto (1951 -2019). Hän piti Keatsiä kielellisesti musikaalisempana kuin kenties ketään myöhemmän ajan runoilijaa.

Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä on valikoima runoilijoiden runoilijaksikin kutsutun John Keatsin tekstejä. Rohkeasti omaa tyyliään toteuttanutta Lehtoa kiehtoi kääntää teoksia aikalaissuomelle. Keatsin teksteille hän löysi 1800-luvun suomen kielen esikuvan Aleksis Kiven tuotannosta.

– Karkeasti ottaen tämä tarkoittaa sitä, että nyt Keats suomenkielisenä kuulostaa Aleksis Kiveltä, kiteyttää Kulttuuriykkösen toimittaja Jakke Holvas.

John Keats saattoi itse lukea maanmiestään Shakespearea lähes aikalaisenaan, vaikka englannin kieli toki runoilijaneron ajoista olikin muuttunut. Suomalaisen kirjallisuuden historiasta sen sijaan ei löydy monen sadan vuoden takaa kotimaista runoutta, jota voisi samalla tavoin käyttää välineenä.

Leevi on onnistunut todella hyvin löytäessään kiviläisen moodin itselleen kääntäjänä

Runoilija Erkka Filander ehti kuukauden ajan työskennellä Leevi Lehdon kanssa saattaen loppuun tuoreen käännöskokoelman. Hän pitää Lehdon käännöksen ovelaa kielellistä ratkaisua loistavana.

– Valitsemalla Aleksis Kiven Leevi Lehto pystyi kuulostelemaan suomen kieltä sen historian ja kerrosten kautta ja löytämään niitä Keatsin äkkivääriä kohtia, huumoria, nopeita käänteitä ja tiettyä hermostuneisuutta. Teksteistä voi aistia, kuinka hauskaa Keatsillä oli kirjoittaessaan kirjeitä, joita on myös luonnehdittu ainutlaatuiseksi dokumentiksi runoilijaksi tulemisesta.

– Leevi on onnistunut todella hyvin löytäessään kiviläisen moodin itselleen kääntäjänä, Filander kiittelee tekstien atmosfääriä.

Eräiden John Keatsin koomisten runojen suomennoksia Filander pitää jopa alkuperäisiä kiinnostavampina. Metodi, jolla runot on tuotettu suomen kielelle, on huomattavasti alkuperäistä kirjoitusta monimutkaisempi prosessi.

Keats jäljittelee myös murteita, vaikka ei aina ihan oikeinkaan.

– Keatsillä on joitain Skotlannin matkoilta poimittuja juttuja, jotka Leevi Lehdolla kääntyvät savolaiseksi murteeksi, jota ei Lehtokaan osannut. Samalla tavalla korvakuulolla hän toteutti sitä kuin Keats näitä skottilaisia murteita. Leevi itse nauroi, että tässä ollaan todella tarkan, metodisen käännöksen äärellä.

Raadin perustelut:

John Keats: Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä, suomennos Leevi Lehto

Leevi Lehdon kääntämä tuhti John Keats -paketti Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä on kattava sukellus runoilija-ajattelijan tuotantoon. Romantiikan kuuluisimpiin runoilijoihin kuuluvan Keatsin kynänjälki kummittelee nykyistenkin kirjailijoiden tuotannossa, vaikkakin useiden kirjailijasukupolvien kaikukammioiden läpi kulkeneena.

Kirja sisältää nimensä mukaisesti Keatsin tuotantoa runoista kirjeisiin, mutta tarkkojen alaviitteiden läpi voi nähdä myös ajan massaa – ihmisiä, ajattelua ja kieltä, jotka ovat vaikuttaneet Keatsin pohdintoihin ja tuotantoon. Teos siis valaisee paitsi Keatsin myös sen maan, jolla tämä on seissyt.

Teoksessa näkyy myös Lehdon kääntämisen filosofia, ja välillä alaviitteet perustelevatkin kääntäjän tekemiä päätöksiä. Lehto ei ole tahtonut tuoda Keatsiä nykyaikaan, vaan pitänyt hänet ajallisen etäisyyden päästä lukijasta kääntämällä teoksen ”sellaiseksi kuin hänet olisi elinaikanaan käännetty, jos se olisi ollut silloin mahdollista”. Näin Keats pysyy suomenkieliselle lukijalle samankaltaisena historiallisena ja romantisoituna hahmona, jollaisena hänet näkevät alkuperäiskielen taitajat.

Vaikka Leevi Lehdolta kesken jäänyt ja Erkka Filanderin loppuun saattama kirja on palkittu kirjan itsensä meriiteillä, raati haluaa muistaa Leevi Lehdon (1951-2019) mittavaa elämäntyötä niin kääntäjänä kuin runoilijanakin. Hän ei koskaan väsynyt löytämään uusia vaikeita kysymyksiä, eikä koskaan pelännyt vastata niihin omalla tavallaan.

Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana runoilija Susinukke Kosola, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä, tuottaja Erja Manto. Vuodesta 1994 alkaen jaetun Tanssivan karhun palkintosumma on 4 000 euroa, Kääntäjäkarhun 1500 euroa.

Tanssiva karhu -voittaja on haastateltavana Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä 2.7. klo 15 jälkeen.

Kuuntele toimittaja Jakke Holvaksen luotsaama Kulttuuriykkösen keskustelu John Keatsista, jossa mukana yhtenä aiheena on myös Leevi Lehdon käännöstyö teoksesta Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä:

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri