Hyppää pääsisältöön

Ylen Tanssiva karhu -palkinto Matti Kangaskoskelle ja Kääntäjäkarhu Leevi Lehdolle

Runoilija Matti Kangaskoski ja kääntäjä Leevi Lehto
Tanssiva karhu -palkinnon voittaja Matti Kangaskoski ja Kääntäjäkarhun saaja Leevi Lehto Runoilija Matti Kangaskoski ja kääntäjä Leevi Lehto Kuva: Raili Tuikka / Yle Matti Kangaskoski (kirjailija),Leevi Lehto

Ylen Tanssiva karhu Matti Kangaskoskelle ja Kääntäjäkarhu Leevi Lehdolle

Yleisradion vuoden 2020 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Matti Kangaskoskelle kokoelmasta Johdatus pimeään. Kääntäjäkarhun jaettiin postuumisti Leevi Lehdolle John Keatsin runojen suomennoksesta.

Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana runoilija Susinukke Kosola, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä, tuottaja Erja Manto. Vuodesta 1994 alkaen jaetun Tanssivan karhun palkintosumma on 4 000 euroa, Kääntäjäkarhun 1500 euroa.

Tanssiva karhu

Matti Kangaskoski: Johdatus pimeään

Matti Kangaskosken neljäs runoteos Johdatus pimeään on lyyrinen ja hauska lähestyminen filosofian isoihin kysymyksiin. Teos alkaa lähes tutkielmamaisesti, määrittelemällä maailmansa ja lopulta tiputtamalla sen sekaan minän. Lukija alkaa aavistella klassista ajatuskoetta, mutta lavalla oleva minä on inhimillinen, ja pian tilanne eskaloituu ja näytelmä räjähtää käsiin.

Järki ja kieli järjestävät maailmaa. Kangaskosken esteettisen pelkistetty musta nide ei pelkästään kysy, onko näin hyvä, onko näin pakko olla, vaan esittää mentaalisen painimatsin elävän mielen ja näiden kysymysten välillä. Painimatsiin liittyy myös naapuri rasittavine äänineen, jotka haastavat minän maailmankuvaa.

Johdatus pimeään parittaa lyyrisen huojuvuuden ja terminologian tarkan akateemisen määrittelyn. Klassiset kuvat ja motiivit, kuten pimeys, valo, totuus, todellisuus ja omena ovat teoksen kysymysten käsittelyn keskeisiä työkaluja. Kuitenkin ennen sanojen käyttöä teos määrittää näiden sisällön vain huomatakseen, miten merkitys alkaa vuotaa kielen huonosti tilkityistä raoista. Sellainen on kielen luonto.

Kirja luottaa runouden voimaan tuottaa tietoa maailmasta. Kirja uskoo siihen, että tieto kuuluu kaikille. Se rakastaa paitsi kysymyksiään myös lukijaansa. Lopputuloksena on runoelmamainen kokonaisuus, joka muistuttaa filosofian voivan olla paitsi hauskaa, myös äärimmäisen helppoa ja pohjattoman vaikeaa samaan aikaan. Maailman voi kuvitella esiin monella eri tapaa.

Kääntäjäkarhu

John Keats: Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä, suomennos Leevi Lehto

Leevi Lehdon kääntämä tuhti John Keats -paketti Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä on kattava sukellus runoilija-ajattelijan tuotantoon. Romantiikan kuuluisimpiin runoilijoihin kuuluvan Keatsin kynänjälki kummittelee nykyistenkin kirjailijoiden tuotannossa, vaikkakin useiden kirjailijasukupolvien kaikukammioiden läpi kulkeneena.

Kirja sisältää nimensä mukaisesti Keatsin tuotantoa runoista kirjeisiin, mutta tarkkojen alaviitteiden läpi voi nähdä myös ajan massaa – ihmisiä, ajattelua ja kieltä, jotka ovat vaikuttaneet Keatsin pohdintoihin ja tuotantoon. Teos siis valaisee paitsi Keatsin myös sen maan, jolla tämä on seissyt.

Teoksessa näkyy myös Lehdon kääntämisen filosofia, ja välillä alaviitteet perustelevatkin kääntäjän tekemiä päätöksiä. Lehto ei ole tahtonut tuoda Keatsiä nykyaikaan, vaan pitänyt hänet ajallisen etäisyyden päästä lukijasta kääntämällä teoksen ”sellaiseksi kuin hänet olisi elinaikanaan käännetty, jos se olisi ollut silloin mahdollista”. Näin Keats pysyy suomenkieliselle lukijalle samankaltaisena historiallisena ja romantisoituna hahmona, jollaisena hänet näkevät alkuperäiskielen taitajat.

Vaikka Leevi Lehdolta kesken jäänyt ja Erkka Filanderin loppuun saattama kirja on palkittu kirjan itsensä meriiteillä, raati haluaa muistaa Leevi Lehdon (1951-2019) mittavaa elämäntyötä niin kääntäjänä kuin runoilijanakin. Hän ei koskaan väsynyt löytämään uusia vaikeita kysymyksiä, eikä koskaan pelännyt vastata niihin omalla tavallaan.

Tanssiva karhu -voittaja on haastateltavana Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä 2.7. klo 15 jälkeen.

Yles Den dansande björnen tillfaller Matti Kangaskoski och Översättarbjörnen Leevi Lehto

Yles lyrikpris Den dansande björnen år 2020 tilldelas Matti Kangaskoski för diktsamlingen Johdatus pimeään. Översättarbjörnen tillfaller postumt Leevi Lehto för hans översättningar till finska av John Keats poesi.

I prisjuryn satt i år poeten Susinukke Kosola som ordförande, Yles kulturredaktörer Minna Joenniemi och Marit Lindqvist samt skådespelaren och producenten Erja Manto.

Den dansande björnen-priset delas ut sedan år 1994 och prissumman är 4 000 euro, prissumman för Översättarbjörnen är 1 500 euro.

Den dansande björnen

Matti Kangaskoski: Johdatus pimeään

I sin fjärde diktsamling Johdatus pimeään närmar sig Matti Kangaskoski de stora filosofiska frågorna med humor. Samlingen inleds med ett slags vetenskaplig undersökning genom att definiera världen och att därefter droppa ner ett jag i världen. Läsaren börjar ana sig till ett klassiskt tankeexperiment, men jaget på scenen visar sig vara mänskligt. Snart eskalerar det hela och skådespelet exploderar i händerna.

Förnuft och språk organiserar världen. Kangaskoskis estetiskt avskalade svarta band frågar inte enbart om det är bra så här, om det måste vara så här, utan visar en mental brottningskamp mellan ett levande intellekt och dessa frågor. Också grannen deltar i brottningskampen med sin irriterande röst och utmanar jagets världsbild.

Johdatus pimeään parar ihop den lyriska svajigheten med den exakta akademiska terminologin. Klassiska bilder och motiv, som mörker, ljus, sanning, verklighet och ett äpple är centrala begrepp för de frågor som behandlas. I dikterna strävar författaren efter att definiera ordens innebörd innan de börjar läcka och sippra in genom de otäta springorna. Detta är språkets natur.

Boken förlitar sig på lyrikens kraft att generera ny kunskap om världen. Boken förlitar sig också på att kunskapen tillhör alla. Den älskar sina frågor lika väl som sin läsare. Slutresultatet är en lyrisk helhet som påminner oss om att filosofi förutom att vara roligt kan vara oerhört lätt och svårt på samma gång. Man kan fantisera fram en värld på många olika sätt.

Översättarbjörnen

John Keats: Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä, översättning till finska Leevi Lehto

Den av Leevi Lehto översatta diktsamlingen Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä av John Keats är en heltäckande djupdykning i lyrikern/tänkaren Keats produktion. Keats var en av de största romantiska poeterna och än idag kan man höra honom eka genom generationer av författarskap.

Boken består av dikter och brev, och tack vare noggranna fotnoter kan man få syn på samtiden, på människor, tänkande och språk som kom att påverka Keats tankevärld och produktion. Förutom att verket ger oss en bild av Keats får vi en uppfattning om den mark han stod på.

I verket ser vi också den översättningsfilosofi som Lehto stod för, och ibland kan fotnoterna ge oss upplysningar om hur översättaren tänkt. Lehto ville inte föra in Keats i en modern tid, utan han ville hålla honom på avstånd från läsaren genom att översätta verket “såsom man hade gjort under Keats livstid, om det varit möjligt”. På detta sätt framstår Keats för dagens finländska läsare som en historisk och romantiserad figur, såsom han ter sig för dem som läser honom på originalspråk.

Leevi Lehto avled innan han hunnit avsluta boken och verket färdigställdes av Erkka Filander. Även om boken belönas för sina egna meriter, vill juryn på detta sätt minnas Leevi Lehtos (1951-2019) omfattande livsverk såväl som översättare som poet. Lehto tröttnade aldrig på att leta reda på nya svåra frågor, och han räddes aldrig att svara på sitt eget sätt.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri