Hyppää pääsisältöön

Pitääkö hyönteishotelli siivota? Kysymyksiä ja vastauksia hyönteishotelleista

Pölyttäjähyönteinen keinopesän suuaukollapö
Lehtipuuhun poratut reiät ovat pistiäisten suosiossa. Pölyttäjähyönteinen keinopesän suuaukollapö Kuva: Reima Leinonen pölyttäjä,hyönteishotelli

Suomalaiset ovat intoutuneet sankoin joukoin rakentamaan hyönteishotelleja! Uusille ja vähän kokeneemmillekin hotellinpitäjille on herännyt runsaasti huoltoon liittyviä kysymyksiä. Tässä hotellikonkari Reima Leinosen vastauksia polttavimpiin kysymyksiin!

Mistä tietää, että hotelli on asuttu?

Kolon suulle ilmestynyt savitulppa on varmin merkki hotellivieraasta. Tulpat ilmestyvät pääasiassa alku- ja keskikesällä. Savitulppa tarkoittaa, että koloon on munittu. Sen alle emo on rakentanut kennoja, joissa on munia ja niistä kuoriutuville toukille varattua ravintoa.

Pistiäinen hyönteishotellin suuaukolla.
Hyönteishotellia kannattaa tarkkailla etenkin alkukesästä. Silloin voi yhyttää pistiäisen puuhissaan. Pistiäinen hyönteishotellin suuaukolla. Kuva: Reima Leinonen pölyttäjät,hyönteishotelli

On kuitenkin mahdollista, että hotelli on asuttu, vaikka savitulppaa ei näkyisikään. Joskus lintu on saattanut saalistaa emon kesken muninnan, ja hotellihuoneessa on poikasia vailla savitulpan suojaa. Tällöin asukkaiden huomaaminen vaatii lähempää tarkastelua.

Pitääkö hyönteishotellia huoltaa tai siivota?

Hyönteishotelli ei vaadi varsinaista ylläpitoa. Jos koloja siivoaa, saattaa tulla poistaneeksi myös kehittyvät poikaset. Siksi varmempaa on antaa pölyttäjien käyttää hotellia miten parhaaksi näkevät.

Kun hotelli vuosien myötä rapistuu ja alkaa tulla tiensä päähän, sen viereen voi ripustaa uuden, ja seuraavana vuonna laskea vanhan hotellin maahan lahoamaan. Menettely tietysti edellyttää, että hotellit tehdään kokonaan luonnonmateriaaleista.

Miten hyönteishotellin voi suojata linnuilta?

Jos hotellissa on käytetty korsia, niiden tulee olla kunnolla liimattuja, jotta linnut eivät kisko niitä irti. Tikoille sekään ei välttämättä riitä, ja ne saattavatkin tehdä hotellista aika hakkelusta.

Jos tikkoja on paljon, voi hotellin yrittää suojata melko tiheäsilmäisellä verkolla. Verkon sopiva silmäkoko on muutama sentti.

Pölyttäjäemoilla on kuitenkin myös omat konstinsa suojata jälkikasvuaan. Kun ne rakentavat savitulpan, ne jättävät sen alle tyhjää tilaa ennen ensimmäistä kennoa. Vaikka lintu saisi savitulpan irti, se saattaa luulla, ettei ravintoa ole.

Närbild på ett insektshotell. En insekt sitter på en vedbit med hål i.
Hyönteishotellin koloja ei siivota. Närbild på ett insektshotell. En insekt sitter på en vedbit med hål i. Kuva: Yle / Mira Bäck hyönteishotelli,hyönteiset,pölyttäjät

Onko vaaraa, että taudit pääsevät leviämään hyönteishotellissa?

Tautien uhka ei ole sen suurempi kuin luonnonpesissäkään. Hyönteiset pesivät luonnonympäristössäkin lähellä toisiaan.

Mitkä materiaalit ovat parhaita hotelliin?

Jos tavoitteena on lisätä pölyttäjien määrää, parhaat pesäpaikat ovat luonnonkorret ja lehtipuuhun poratut reiät. Luonnonkorsista sopivia ovat koiranputki ja järviruoko. Lehtipuista parhaita ovat koivu ja leppä. Esimerkiksi haapaan porattuun reikään jää nukkaa, josta hyönteiset eivät vaikuta pitävän. Havupuut eivät kelpaa useimmille lajeille pihkan takia.

Hyönteishotelli
Pönttömallinen hyönteishotelli, jossa materiaaleina lehtipuu ja luonnonkorret. Savitulpat ovat merkkinä pölyttäjien hyväksynnästä. Hyönteishotelli Kuva: Reima Leinonen hyönteishotelli

Vaikka käpyjä ja heiniä hyönteishotelleissa usein näkee, niistä ei ole hyötyä tärkeimmille suomalaisille pölyttäjälajeille.

Voiko hotellivieraista olla jotakin vaaraa?

Hyönteishotelliin pesänsä tekevät hyönteiset eivät ole yhteiskuntahyönteisiä, joten ne eivät puolusta pesäänsä samalla tavalla kuin vaikkapa tarhatut mehiläiset. Hotellivieraat eivät pistä ihmistä, kunhan niiden antaa puuhailla rauhassa eikä esimerkiksi yritä pyydystää niitä käsiinsä.

Saako hyönteishotellia siirtää, esimerkiksi muuton yhteydessä?

Sen jälkeen, kun hotelliin on tullut asukkaita, hyönteishotellia ei talvisäilytystä lukuunottamatta tule siirtää. Ulkomaille siirtäminen on ehdottomasti kielletty.

Jos hotellia siirretään on riskinä lajien leviäminen uusille alueille, mikä taas voi aiheuttaa populaatioiden hallitsematonta kasvua ja sitä kautta haittaa ympäristölle. Pölyttäjät myös saavat paikallisesti suurimman avun, mikäli pesä pidetään aina samassa paikassa.

Sijoita hyönteishotelli siis siten, että voit antaa sen olla samassa paikassa pitkään. Jos muutat, on parempi kysyä seuraavalta asukkaalta, haluaisiko hän jatkaa hotellinpitäjänä.

Miksi hotelliini ei tule asukkaita?

Kannattaa tarkistaa, että pesä on rakennettu ja sijoitettu oikein.

Oikeaoppinenkaan hotelli ei silti vielä takaa vieraiden ilmestymistä. Jos pölyttäjälajistoa ei ole enää vähään aikaan seudulla ollut, hyönteishotelli ei yksin riitä tuomaan niitä takaisin. Silloin voit yrittää auttaa pölyttäjiä myös muilla pörriäisteoilla.

Mitä hyönteishotellille tehdään syksyllä?

Syksyllä hyönteishotelli on hyvä suojata talven ajaksi. Sopiva ajankohta on syyskuun loppupuolella.

Helpoin vaihtoehto on viedä hyönteishotelli esimerkiksi ulkovarastoon, missä linnut eivät pääse siihen käsiksi. Oleellista on, että säilytyspaikka on luonnonlämpötilassa ja ilma kiertää riittävästi. Pönttömallisen hotellin etuseinään voi myös kiinnittää laudanpätkän kolojen suojaksi. Tällöin hotellia ei tarvitse siirtää ollenkaan.

Ett insektshotell upphängt på en grå husvägg. Hotellet ser ut som en låda med korta träbitar i. Träbitarna har olika stora hål.
Säilytä hotelli talven yli luonnonlämpötilassa. Ett insektshotell upphängt på en grå husvägg. Hotellet ser ut som en låda med korta träbitar i. Träbitarna har olika stora hål. Kuva: Yle / Mira Bäck hyönteishotelli,hyönteiset,pölyttäjät

Erityisen tärkeää on muistaa avata hotellin ovet uudelleen seuraavana keväänä. Hotelli viedään entiselle paikalleen ja suojalauta otetaan irti varhain keväällä, ennen pajujen kukintaa.

Punaherukkapensas täynnä marjoja
Pölyttäjien etu on meidänkin etumme. Punaherukkapensas täynnä marjoja Kuva: Reima Leinonen marjat,punaherukka

Vastauksia varten on haastateltu ELY-keskuksen asiantuntijaa Reima Leinosta. Lisää tietoa hyönteishotelleista ja pölyttäjistä on saatavilla maa- ja metsätalousministeriön #hyönteishotellit2020 -sivustolta sekä Reima Leinosen diaesityksestä.

EDIT: Poistettu linkki pörriäistekolaskuriin. Kampanja on päättynyt. 2.10.2020/Tiina Jensen

  • Avara luonto syksyllä 2021

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2021. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:00)

  • Pääskyillä menee huonosti - näin voit auttaa niitä

    Pääskyjen kannat ovat 2000-luvulla vähentyneet voimakkaasti.

    Kaikki Suomessa pesivät pääskylajit on luokiteltu uhanalaisiksi. Kannat ovat laskeneet voimakkaasti tällä vuosituhannella. Taustalla on mm. maatalouden murros ja hyönteiskato. Pääskyjen pesintämenestystä voi parantaa tarjoamalla niille savea, rakentamalla pesintälaudan tai tekopesän sekä edistämällä hyönteisten elinoloja.

  • Linnunlaulujen aamu – tähtimeri, optisia pilviharhoja ja yllättäviä solisteja

    Tunnelmia linnunlaulujen aamukonsertista Lohjalla.

    Lintujen laulukautta on vielä jäljellä. Nyt kannattaa valvoa ainakin yksi keväinen yö lintujen konserttia kuunnellen. Näin tekivät myös luontotoimittajat Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved. Tähän konserttiin sai onneksi saapua haalariasuisena!