Pyhimyksen Valo pimeän -hittibiisin taustalla on luvanvastainen sopimus, jota selvitettiin juristin kanssa läpi viime talven

3. toukokuuta 2019 Salla-Marja Hätinen sai Facebookissa viestin Mikko “Pyhimys” Kuoppalalta. Viestissä Kuoppala kysyi, haluaisiko Hätinen kokeilla laulaa “herkän kertsin” hänen tulevalle levylleen.

“Haluisin”, Hätinen vastasi heti viestin nähtyään.

Tietenkin vastasi. Pyhimys on yksi Suomen isoimmista poppareista ja ihminen, jota Hätinen oli ihaillut sekä artistina että tyyppinä. Aiemmin keväällä Pyhimys oli voittanut kuusi Emma-palkintoa, kuten “vuoden kotimainen artisti” ja “vuoden biisi”.

Vuoden albumiksi valittu Tapa poika oli ollut Suomen vuoden 2018 kolmanneksi myydyin albumi.

Salla-Marja Hätinen oli joillekin tuttu bändeistä Sallan ja Miron matka maailman ympäri sekä Mafia Honey. Jälkimmäinen oli julkaissut vasta Sony Music Finlandin kautta levyn, joka ei noussut Suomen viralliselle albumilistalle.

Hätinen oli innoissaan ja ajatteli, että yhteistyö voisi tuoda lisänäkyvyyttä. Hän tiesi Aksel Kankaanrannan (Jättiläinen) ja Vestan (Kynnet, kynnet) hyötyneen vierailuistaan Tapa poika -levyllä. Kankaanranta nousi UMK-voittajaksi, Vesta Emma-voittajaksi.

Hän tarkisti bändinsä A&R:ltä Gabi Hakaselta (joka oli jo siirtynyt Sonylta pyörittämään perustamaansa Vallila Music Housea), että vierailu on ok, ja sopi studioajan. Kertosäe äänitettiin Sonic Pumpin studioilla Helsingin Verkkosaaressa toukokuun lopussa.

(A&R, eli "artists and repertoire”, on levy-yhtiössä ihminen jonka tehtävänä on löytää levy-yhtiölle artisteja ja auttaa heitä sitten työssään muun muassa valitsemalla yhteistyökumppanit sekä ideoimalla tulevaa.)

Hätisen ensimmäinen ajatus oli: Olenko mokannut? Mitä olen tehnyt väärin?

Kuukautta myöhemmin Hätinen kysyi Kuoppalalta, tuliko äänityksistä biisiä.

Kuoppala vastasi, että äänityksistä syntyi “tosi hyvä” kappale, joka oli jo toimitettu masteroitavaksi. Levy ilmestyisi alkuvuodesta 2020 ja myöhemmin mietittäisiin, tuleeko Valo pimeän -kappaleelle “jotain erityishuomiota”.

Kului 2,5 kuukautta. 15. syyskuuta Kuoppala lähetti Hätiselle linkin masteroituun kappaleeseen. Samalla hän ilmoitti, että kappaleesta on tehty Sonyn kanssa diili, joka kattaa myös kaupallisen yhteistyön, sillä Elisa tulisi käyttämään kappaletta sosiaalisen median vaaroista varottavassa kampanjassa.

Viestissä Kuoppala myös kehui Hätistä ja toivoi, että yhteistyö palvelisi tämän tulevia juttuja.

Hätinen jäi odottamaan yhteydenottoa Sonylta tai Pyhimyksen levy-yhtiöltä Universalilta.

Asia vähän unohtui. Kului kolme kuukautta.

Sitten tuli 14. marraskuuta ja Valo pimeän oli yhtäkkiä Spotifyssa sekä Youtubessa. Biisi alkoi ja päättyi Salla-Marja Hätisen ääneen, mutta hänen nimeään ei näkynyt missään.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Hätisen ensimmäinen ajatus oli: Olenko mokannut? Mitä olen tehnyt väärin?

Valo pimeän oli merkittävä julkaisu. Siihen oltiin tehty musiikkivideo yhdessä ison teleoperaattorin sekä Mieli ry:n kanssa. Se oli osa kampanjaa, joka näkyi viime talvena bussipysäkeillä ja Helsingin Sanomien etusivulla.

Laulajan nimeä ei mainittu missään. Sitä kyseltiin Instagramissa (“Kuka tässä laulaa kertsissä? Ei löytynyt tieto edes ahkeran googlettelun myötä”) ja Youtubessa (“Myös naispuolisen laulajan nimen olisi voinut mainita kun kaikki muutkin lavastajaa myöten on listattu…”).

Kun iso artisti pyytää feattaamaan, se voi olla tuntemattomalle artistille unelmien täyttymys. Musiikkialalla se voi johtaa myös hämminkiin ja pettymyksiin. Salla-Marja Hätisen kohdalla se johti sotkuun, jota selvitettiin juristin kanssa pitkin talvea.

Sitä selvittäessään Hätinen otti riskin, että pilaisi välit Universal Musiciin, jonka artisti ja A&R Mikko “Pyhimys” Kuoppala on.

Kuoppala sanoo nyt YleX:lle, että ei aio lisätä Hätisen nimeä kappaleen yhteyteen, koska se sotkisi albumin anonyymin linjan (feattaajia ei mainita, etteivät nimekkäämmät vierailijat “pompsahtaisi liikaa esiin”). Ennemmin hän ottaisi Hätisen lauluäänen kokonaan pois.

– Mä voin vaihtaa ne ääniraidat sieltä, ei ole siitä kiinni. Mutta se, että jälkikäteen pitäisi yhtäkkiä muuttaa strategiaa, tuntuu itestä vähän vaikealta.

Miten tähän on tultu? Istumme Hätisen kanssa Kalasataman rannassa ja kertaamme tapahtumia.

Hätinen oli lähtenyt tekemään levyraitaa ihailemansa taiteilijan kanssa eikä odottanut työstään isoja tuloja. Nyt Valo pimeän oli sinkku ja osa Elisan kampanjaa.

Kysymyksiä oli kaksi: miksei kappaleessa lukenut Salla-Marja Hätisen nimeä, ja mitä Universalin sekä Sonyn välillä oli sovittu?

”Tuli hyväksikäytetty olo.”― Salla-Marja Hätinen

Hätinen selvitti asiaa Sonyn A&R directorilta Timo Kuoppamäeltä. Kävi ilmi, että Sonyn ja Universalin välillä oli tehty sopimus, jossa sovittiin artistin (Pyhimys) ja feattaajan (Hätinen) rojalteista. 11. syyskuuta allekirjoitettua sopimusta Kuoppamäki kuvaili sähköpostissa “ihan normi feat-soppariksi”.

Sopimuksessa mainittiin tosin myös, että kappaletta hyödynnettäisiin Elisan markkinointikampanjassa (Sonyn ymmärrys oli, että Hätinen oli sopimuksentekohetkellä tietoinen kampanjasta, Hätinen kiistää tämän). Korvaukseksi Sonylle maksettaisiin 10 % musiikin käytön osuudesta kampanjassa. Hätisen käteen tulisi ehkä joitain satasia.

Kukaan ei kuitenkaan huomionut yhtä perusasiaa: vaikka Mafia Honey levytti Sonylle, soololaulajana Salla-Marja Hätinen ei ollut Sonyn artisti eikä Sonylla ollut täten oikeutta tehdä sopimusta hänen puolestaan.

Allekirjoittajina olivat Universal Musicilta Kimmo Valtanen (toimitusjohtaja) ja Eero Ojansuu (financial director), Sony Musicilta Henri Lanz (toimitusjohtaja). Hätisen omaa allekirjoitusta ei vaadittu, sillä feat-sopimukset tehdään tyypillisesti artistien levy-yhtiöiden kesken.

Kukaan ei ollut ottanut Hätiseen yhteyttä sopimuksista, tekijänoikeuksista, rojalteista tai kappaleen julkaisuaikataulusta. Hän ei ollut tiennyt, että kappaleen tiedoista jätettäisiin hänen nimensä pois tai että kappaleesta tulisi sinkku ja osa isoa markkinointikampanjaa.

Eikä hän ollut tiennyt, mitä hänelle tästä kaikesta maksettaisiin.

– Tuli hyväksikäytetty olo, Hätinen sanoo.

Tässä kohtaa hän otti yhteyttä Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikköön Lottaliina Pokkiseen, koska tiesi, ettei yksin saisi asiaan selvyyttä.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Musiikkiala on aloittelevalle artistille haastava. Piirit ovat pienet ja valta kasaantuu tietyille tahoille. Isoja levy-yhtiöitä on kolme, a-luokan artisteja kourallinen. Taiteilijat tekevät työtään “rakkaudesta lajiin", ja näkyvyydellä yritetään paikata rahallisia korvauksia.

Tällaisessa ympäristössä aloittelija jää helposti altavastaajaksi, vaikka sopimusasioiden pitäisi olla lähtökohtaisesti kunnossa.

Ongelma on koko alan – jota Mikko Kuoppala kuvailee puhelimessa "intohimolajiksi" – toimintakulttuurissa.

Lottaliina Pokkinen sanoo, että tekijänoikeuksista sopiminen jää usein retuperälle. Musiikkialan ammattijuristeja ei hirveästi ole, ja useimmat levy-yhtiöt käyttävät asianajotoimistojen palveluja sen sijaan, että palkkalistoilla olisi oma juristi.

Ideaalitilanne olisi hänen mielestään se, että sopimusasiat olisivat kunnossa ennen kuin artisti menee studioon. Usein asioista sovitaan vasta jälkikäteen.

Ne saatetaan myös jättää olettamusten varaan, tai sitten saatetaan puhua ”alan standardeista”, jotka voivat tarkoittaa jokaiselle vähän eri asiaa.

– Musiikkiala on välillä raakaa bisnestä, jossa pitää uskaltaa puolustaa oikeuksiaan. Olen ollut selvittämässä monenlaisia tilanteita, joista useimmat eivät koskaan tule suuren yleisön tietoon, Pokkinen sanoo.

Osa ei tuntunut edes muistavan Salla-Marja Hätisen nimeä.

YleX:ään otti tätä juttua tehtäessä yhteyttä laulaja, jonka nimi oli jätetty pois erittäin suositun suomalaisen popartistin singlen esittäjätiedoista markkinointisyihin vedoten. Kertosäkeen laulaneen solistin mukaan hänelle ei maksettu studiotyöskentelystä tai kolmella keikalla esiintymisestä lainkaan rahaa. Musiikin julkisesta esittämisestä (kuten radiosoitoista) maksettavat Gramex-korvaukset hän sai.

Laulaja kertoi tarinansa luottamuksella ja pyysi, ettei YleX ota yhteyttä asianosaisiin, jotta hänen oma työskentelynsä ei vaikeutuisi. Ala on pieni ja valtasuhteet pahasti vinossa.

YleX tietää kappaleen ja on tarkastanut sen tiedot.

Laulaja tietää myös kolmannesta ihmisestä, joka ei halunnut puhua YleX:lle edes nimettömästi.

– Tää ala on niin villi länsi. Ja sana lähtee nopeasti kiertämään.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Väännetään rautalangasta mistä Valo pimeän -keississä sovittiin – ja mistä olisi pitänyt sopia.

Aina kun tehdään äänitettä, syntyy tekijänoikeuksia. Ne jakautuvat musiikin tekijän (säv., san. ja sov.), esittävän taiteilijan (artisti, studiomuusikot) ja äänitteen taloudellisen tuottajan (esim. levy-yhtiö tai artisti omakustanteen tuottajana) välille.

Esittävä taiteilija (Pyhimys, Salla-Marja Hätinen) tekee äänitteen taloudellisen tuottajan (Universal) kanssa sopimuksen palkkiosta. Osapuolet olettivat Hätisen olevan Sonyn artisti, joten sopimuksen teki hänen puolestaan Sony Music Finland.

Sopimus oli tosiasiassa luvaton, koska soololaulajana Hätinen ei ollut Sonyn listoilla.

Äänitettyä materiaalia käyttävällä taholla täytyy olla kaikki käyttöön tarvittavat tekijänoikeusluvat. Universal oletti saaneensa Sonylta oikeudet Hätisen lauluraitoihin feat-sopimuksella ja julkaisi kappaleen marraskuussa. Lisäksi se sopi materiaalin käytöstä Elisan kampanjassa.

Jos sopimuksissa on häikkää, Suomen Muusikkojen liiton jäsen voi saada lakiapua. Liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen päätyi hoitamaan Hätisen tapausta tämän toimeksiannosta.

Pokkinen korostaa, että jutut käsitellään aina luottamuksellisina. Hän oli kuitenkin valmis kommentoimaan asiaa YleX:lle Hätisen toiveesta.

Pokkisen mukaan jutun ongelmat liittyivät sekä moraalisiin että taloudellisiin tekijänoikeuksiin.

Moraalisten oikeuksien mukaan Hätisen nimen olisi pitänyt olla selvästi ilmaistuna kappaleen esittäjätiedoissa. Tekijäoikeuslaki sanoo, että “[k]un teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii”. Pykälä koskee myös esittäviä taiteilijoita.

“Hyvä tapa” vaihtelee: radiossa ei joskus kerrota mitään, levynkansissa osallistujat taas mainitaan mahdollisimman tarkkaan. Spotifyn metadatassa (“näytä tekijät” -linkin takaiset tiedot) esittäjätiedot ovat Pokkisen mukaan usein puutteellisia, vaikka lähtökohta on, että sekä artistin että kaikkien muusikkojen nimet pitäisi mainita.

– Maininnan pitäisi olla itsestäänselvyys. Erikseen voidaan sitten sopia, mikäli nimeä ei mainita, Pokkinen sanoo.

Jos laulusolistin nimeä ei mainita kappaleen esittäjänä, häntä kohdellaan käytännössä kuin studiomuusikkoa (joille tavataan maksaa alan TES:n mukainen palkka studiotyöskentelystä). Mutta jos Hätinen olisi ollut studiomuusikko, ei hänen esiintymisestään olisi voitu tehdä feat-sopimusta.

Taloudellisia oikeuksia loukattiin sillä, että sopimuksen oli allekirjoittanut Hätisen puolesta levy-yhtiö, joka ei häntä edusta. Hätinen ei ole soolona ollut koskaan Sonyn artisti.

Kun YleX kysyi levy-yhtiöiden edustajilta sotkusta, kävi ilmi, ettei kukaan ollut varsinaisesti keskittynyt ajamaan Hätisen asiaa. Asianosaiset puhuivat myös ristiin siitä, kuka tiesi mistäkin, kuka otti yhteyttä keneen, ja koska.

Sonyn Timo Kuoppamäki ja Mafia Honeyn entinen A&R Gabi Hakanen sanoivat Mikko “Pyhimys” Kuoppalan ottaneen yhteyttä sopimusasioista. Universalilla A&R:nä työskentelevä Kuoppala taas kiisti tämän ja sanoi, ettei ylipäätään puutu byrokratiaan tai juridiikkaan, koska ei “ymmärrä sopimusneuvotteluista mitään”.

Osa ei tuntunut edes muistavan Salla-Marja Hätisen nimeä. Timo Kuoppamäki kutsui häntä puhelimessa Sallamaariksi ja sähköpostissa Hätiläksi, Gabi Hakanen puolestaan Sallamariksi.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

– Olisi pitänyt ottaa tarkemmin selvää miten [asiat] pitäisi siihen kirjata, Sonyn Timo Kuoppamäki myöntää YleX:lle.

Kuoppamäki korostaa puhelimessa moneen kertaan, että heti kun asia (eli se, ettei Hätinen ole Sonyn artisti) selvisi, Sony ilmoitti sanoutuvansa sopimuksesta irti.

Hän ei pidä Elisan kampanjasta tehtyä sopimusta (10 % rojalti Sonylle, joka sitten maksaisi Hätiselle siitä osuuden) erityisen huonona diilinä.

– Jos miettii siltä kantilta, että miten se mainoskampanja on tehty, niin siinä sinällään Salla-Marjalla ei ole juurikaan osuutta.

Onko sotkussa kyse ahneudesta, huonosta kommunikoinnista vai huolimattomuudesta?

Levy-yhtiöissä korostetaan, että kokonaisuudessa on mietitty artistien parasta. Kuoppala huomauttaa, ettei yksittäinen feat-sopimus vaikuta yhdenkään levy-yhtiön työntekijän tuloihin ja että kollegan tyytymättömyys olisi vahvasti hänen etujensa vastaista.

– Tietenkin haluan, että ihmisille, joiden kanssa teen yhteistyötä, jää hyvä fiilis. Maine on tärkein valuutta, ja varsinkin pienessä maassa siitä huolehtiminen on tosi tärkeää, Kuoppala sanoo.

Huolimattomuutta oli ainakin se, ettei Sonylla varmistettu, että heillä on oikeus edustaa Salla-Marja Hätistä. Timo Kuoppamäki kuvailee tapahtunutta “inhimilliseksi mokaksi”.

Huonoa kommunikointia puolestaan se, että kaikki ovat olettaneet “jonkun toisen” varmistaneen, että kaikki on kunnossa.

Gabi Hakanen ihmettelee, ettei Salla-Marja Hätinen itse ottanut yhteyttä Sonyyn tai Universaliin sopimusasioista viimeistään saatuaan tiedon, että featista syntyy kappale.

Mikko Kuoppala näkee sotkussa opetuksen nuorille artisteille.

– Kokemattomuuteen ehkä liittyy se, että on ylipäätään päässyt syntymään tilanne, jossa ei ole täysin perillä siitä, kuka itseä edustaa.

Olisiko Hätisen pitänyt olla aloitteellisempi ja pitää huoli siitä, että sopimukset menevät oikein?

Lottaliina Pokkinen sanoo, että tekijänoikeuslain nojalla sopiminen on käyttäjän vastuulla.

– Käyttäjä vastaa siitä, että tekijänoikeusluvat ovat kunnossa. On perusteltua, että Salla on odottanut, että hänelle kerrotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mistä käyttöoikeuksista hänen kanssaan halutaan sopia, Pokkinen selittää.

– Luonnollisesti hänen on pitänyt myös voida luottaa siihen, ettei asiasta sovita hänen selkänsä takana, koska mikään hänen olemassaolevista sopimuksistaan ei ole antanut muille tähän oikeutta.

Hätinen sanoo olleensa kesän ja syksyn aikana yhteydessä Kuoppalaan ja olettanut, että tämä myös yhdistäisi hänet tarvittaessa oikeisiin tyyppeihin.

– Eikä mulla ole tietenkään mitään kontakteja hänen A&R:ään. Jos hän on delegoinut tämän asian, hänen olisi pitänyt yhdistää meidät. En edelleenkään tiedä, kuka Kuoppalan A&R on.

Kuoppalan mielestä hänen tehtävänsä ei ole pitää kollegaa ajan tasalla. Artisti keskittyy sisältöön ja jättää lakiasiat lakimiehelle. Siksi hän ei puhunut Hätiselle sopimuksista eikä huikannut ennakkoon kappaleen julkaisusta, vaikka he vaihtoivatkin muutamia viestejä siitä, mitä biisille kuuluu.

– Se on vähän kuin kaataisit sitä velvollisuutta mun niskaan, kun mulla kuitenkin on edustaja, joka ottaa valtaosan kaikista niistä tuotoista, mitä se musiikki tuottaa. Oletan että siellä lakimiehet osaa kyllä asiansa.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Salla-Marja Hätinen, Lottaliina Pokkinen ja Kimmo Valtanen tapasivat Universalin toimistolla 18. joulukuuta 2019. Tämän jälkeen Valtanen ja Pokkinen neuvottelivat asiasta sähköpostin välityksellä.

Valtanen sanoi Universalin toimineen hyvässä uskossa ja olettaneen, että Sonylla on oikeus sopia Hätisen asioista. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan suojaa vilpitöntä mieltä.

Universal oli siis juridisesti vastuussa, vaikka virhe oli tapahtunut Sonyn päässä, ja siksi Hätisen vaatimukset kohdistettiin Universalille.

Universalilta tarjottiin hyvitykseksi musiikin käytöstä markkinointikampanjassa samaa prosenttiosuutta, jonka Sony olisi alkuperäisessä sopimuksessa saanut. Se olisi tarkoittanut tuhatta euroa. Hätinen ja Pokkinen pitivät tarjousta kohtuuttomana.

Lopulta Universal maksoi Hätiselle kymmenen tuhatta euroa. Siitä puolet tuli itse kampanjakäytöstä, puolet korvauksena moraalisten oikeuksien loukkauksesta. Lisäksi esittäjärojalti nostettiin kymmenestä neljääntoista prosenttiin.

Sopimus allekirjoitettiin 25. toukokuuta 2020.

Pokkinen pitää korvausta reiluna ja on iloinen siitä, että Hätinen uskalsi puuttua asiaan. Valtanen kirjoittaa sähköpostissa, että “on tärkeää että saimme asian päätökseen” ja että Universal tulee “käymään keskustelun Sony Musicin kanssa korvausvelvollisuudesta”.

Kuoppala toteaa, että “korvaus on ylittänyt kaikki mahdolliset tuotot mitä se kappale voi tuottaa”.

Loppu hyvin, kaikki hyvin? Tavallaan. Tavallaan ei.

Hätisen nimeä ei ole vieläkään lisätty kappaleen esittäjätietoihin.

Hänelle on myös jäänyt koko sotkusta tunne, että naisen euro on musiikkialalla 20 senttiä. Se tuntuu pahalta, koska haaveena on tehdä täällä ura. Nyt Hätinen miettii, onko sillat Universalin suuntaan poltettu.

– Siellä on varmasti fiilis, että ton kanssa me ei ainakaan tehdä mitään enää ikinä. Mä olen nyt se vaikea tyyppi, koska olen puolustanut oikeuksiani.

Mikko Kuoppalaankin hän pettyi. Pyhimys oli juuri sanonut Helsingin Sanomien haastattelussa, että ei ole tavoiteltavaa, että yksi kasvi syrjäyttää muut, vaan että kasvit menestyvät rinnakkain.

– Millä tapaa tää on sitä? Tää on musta aika hiton kaukana siitä, että annettaisiin arvostusta muille alalla oleville, Hätinen sanoo.

Hän ei ole ollut Kuoppalaan yhteydessä viime syyskuun jälkeen.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Mikko Kuoppala korostaa puhelimessa, että Valo pimeän -kappaleen kohdalla kaikki tehtiin by the book. Jos feat-merkinnän olisi halunnut, sitä olisi pitänyt pyytää etukäteen.

Artistien välistä valtasuhdetta hän ei pidä lainkaan olennaisena, koska neuvottelijapuolet ovat levy-yhtiöitä.

– Kaikki noi tuotteet on major-levy-yhtiöiden omistamia, ja mä saan rojaltia tekijänä. Salla-Marjan kanssa on puhuttu nimenomaan sisällöstä. Kelattiin että tästä tulee hyvä juttu, ja edelleen lopputulos on mun mielestä hyvä. En tiedä, miten tällaiseen tilanteeseen ollaan päädytty, koska ongelma ei ole meidän päässä.

Kuoppala sanoo, ettei halua “ottaa emotionaalista stressiä” tilanteesta, jossa hän kokee tehneensä asiat “niin hyvin kuin voi”.

– Mä teen musaa ja mulla on omatunto, ja jos mun omatunto ois sanonut toisin, mä oisin toiminut toisin. Mutta koen että olen tehnyt juuri niin kuin kaikkien muidenkin kanssa, ja ikinä ei ole tullut mitään ongelmia. Mun on tosi vaikeaa kantaa siitä jatkuvaa stressiä.

3.7. 10.03: Lisätty lyhyt kuvaus A&R:n työnkuvasta.