Hyppää pääsisältöön


Taskulamppu herätti tiedonjanon

Heikki Kastemaa tulkitsee kuvia ja kirjoittaa wikipediaa

Opettaja ja toimittaja Heikki Kastemaa on aina ollut kiinnostustunut tiedosta ja tietämisestä. Erityisesti taiteeseen perehtyneenä toimittajana hän on matkannut kuvien perässä myös maihin, joissa tiedonkulkua säädellään tai joissa tietolähteitä on niukasti. Kastemaa uskoo vapaasti saatavilla olevan tiedon merkitykseen ja täydentää siksi Wikipedia-tietosanakirjaa sanoin ja kuvin.

Heikki Kastemaa on toimittaja, opettaja, taidekriitikko, wikipedisti ja wikimedisti.

– Olen ollut visuaalisesti, kuvallisesti suuntautunut ihminen koko elämäni. Opiskelin 1970-luvulla Taideteollisessa korkeakoulussa, jossa opetettiin tuohon aikaan kuva-analyysiä. Innostuin siitä kovasti, koska se on vähän sellaista kuvien salaisuuden ja mysteerin ratkaisemista.

Kuva-analyysin osaamisesta on Kastemaan mukaan ollut hänelle valtavasti hyötyä elämän varrella opettajana ja toimittajana.

Kuva-analyysissä kirkastuu erityisesti se, mikä kussakin kuvassa on oleellista ja tärkeää. Joistakin kuvista voi löytää piilomerkityksiä. Klassiseen kuva-analyysiin kuuluu kuvan eri osien kuvaileminen kirjoittamalla. Arjessa harvat kuitenkaan alkavat analysoida kuvia niin perusteellisesti.

Heikki Kastemaa syntyi Oulussa vuonna 1953 ja vietti kesäisin paljon aikaa Siikajoella perheen mökillä. Mökillä lasten oli mahdollista nähdä läheltä mm. kevätsiian kalastusta. Naapurustossa asui Jaskaksi kutsuttu mies, joka kalasti siikaa pitkävartisella lipolla. Heikin isoveli Pekka puolestaan oli innokas valokuvauksen harrastaja.

Taskulampusta valoa

Heikki muistaa varhaislapsuudestaan erityisesti erään illan, jolloin Pekka oli selittänyt havainnollisesti pikkuveljelleen, kuinka taskulamppu toimii.

– Hän selitti, että taskulampussa on kotelo, jonne laitetaan patteri. Patterissa on sähkövirtaa, ja sähkövirta menee lamppuun. Lamppu taas on lasipallo, jossa on tyhjiö. Tyhjiössä on ohut rautalanka, ja kun sähkövirta menee lamppuun, valo syttyy.

– Olin todella nuori ja muistan sen illan. Vaistosin, että tämä oli vähän korkeampaa tietoa, joka ei vielä kuulunut minun ikäiseni tietää. Olin tietysti hyvin onnellinen siitä, että veljeni oli kertonut minulle sen.

Vakoiltavana Bauhaus-koulun maisemissa

Vuonna 2014 Heikki Kastemaa vieraili Saksan Dessaussa, jossa sijaitsee Bauhaus-koulun kuuluisa rakennus. Hän yöpyi rakennuksen vierailijasiivessä muutaman yön.

Tämä oli jo toinen kerta, kun hän vieraili tässä taiteeseen ja tauideteollisuuteen suuresti vaikuttaneessa paikassa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1989, vain kuusi kuukautta ennen Berliinin muurin murtumista.

Itä-Saksan puolella sijaitsevaan Dessauhun tarvittiin tuolloin lupa, ja matkalle pääsy edellytti vierailua DDR:n kulttuurikeskukseen Helsingin Siltasaaressa. Siellä kulttuuriattasea esitti Kastemaalle toivomuksen siitä, että DDR:n virkailijat voisivat jatkossakin tehdä yhteistyötä Kastemaan kanssa. Hän kuitenkin selitti olevansa vain vapaa toimittaja, jonka tehtäviin ei kuulu hoitaa vieraiden valtioiden asioita.

Matkan tarkoituksena oli tutustua Bauhaus-koulun arkistoihin Berliinissä ja vierailla koulun kotikaupungeissa Weimarissa ja Dessaussa.

– Oli aika hurjaa nähdä maa, joka on suljettu. Arvelen, että minua seurattiin. Kannoin mukanani sähkökirjoituskonetta. Kirjoituskoneethan olivat luvanvaraisia siellä. Kerran hotellihuoneeni vaihdettiin minulta kysymättä ja kaikki tavarani oli viety toiseen huoneeseen. Arvelen, että muistiinpanoni oli samalla valokuvattu.

Pekingiä polkupyöräillen

Syksyllä 2017 Kastemaa matkusti Pekingiin, Kiinaan, taittuvarunkoisen polkupyöränsä kanssa. Pekingissä hän polki pyöränsä ensimmäiseksi Taivaallisen rauhan aukion vieressä olevan Kielletyn kaupungin portin eteen.

Matkan varsinaisena tarkoituksena oli tutustua Pekingin biennaaliin, joka esitteli Kiinalaista ja kansainvälistä nykytaidetta, mutta Kastemaa piti erityisesti kiinalaista taidetta epäkiinnostavana sen propagandistisuuden vuoksi.

– Se oli tavallaan nykyaikaista sosialistista realismia, jossa ylistettiin Kiinaa ja sen asemaa. Oli siellä kiinnostavampaakin taidetta esillä.

Peking avautui mainiosti kolmen viikon pyöräretken aikana, ja Kastemaa väittääkin, ettei Pekingiä voi ymmärtää, ellei siellä ole pyöräillyt ristiin rastiin.

– Pyöräily siellä on hyvin turvallista. Kaikilla kaduilla on pyöräkaista. Tosin siellä on sekä tavallisia pyöriä että sähköpyöriä ja ne vähän sekoittuvat. Mitään riskejä tai vaaratekijöitä ei ollut sen enempää kuin Suomessakaan. Polkupyörällä näkee valtavan laajasti Pekingin keskusta-aluettakin!

Wikipedia-innostusta afrikkalaisille

Kastemaa on jo noin 15 vuoden ajan harrastanut Wikipedia-tietosanakirjan kirjoittamista ja muokkaamista sekä osallistunut Wikimedia Suomi ry:n toimintaan mm. puheenjohtajana.

Hiljattain hän matkusti Beniniin suomalaiseen residenssi Villa Karoon ja kävi matkallaan opettamassa Wikipedian käyttöä Grand Popon koululaisille.

– Pyysin oppilaita kysymään mitä tahansa, ja katsoimme, mitä Wikipedia vastaa. He kysyivät mm. keitä olivat Ranskan kuninkaat. Wikipediasta löytyi luettelo Ranskan kuninkaista ranskan kielellä. Beninissä koululaisten opetus tapahtuu ranskaksi.

Toinen kysymys koski planeetta Plutoa ja kolmas laulaja Michael Jacksonin syntymävuotta. Sekin löytyi Wikipediasta.

– Nämä kysymykset kertovat nuorten tiedonjanosta. Se on samanlaista kaikkialla. Wikipedian tehtävä on tyydyttää tätä tiedonjanoa.

Kastemaa toivoo, että tulevaisuudessa myös afrikkalaiset pääsevät entistä helpommin muokkaamaan omia tietovarantojaan Wikipediaan.

Afrikassa harvoilla on läppäreitä käytettävissään. Useimmat käyttävät kännykkää. Se tekee tiedon kirjoittamisen ja Wikipedian muokkaamisen hankalaksi.― Heikki Kastemaa

– Monet Afrikan maat ovat kehittyviä maita, joissa tietolähteitä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi näinkin pienessä maassa kuin Suomi. Arvelen, että itsenäisten tietovarantojen kehittäminen on myös tie suurempaan vaurauteen ja hyvinvointiin näissä maissa.